Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET

Esitys aiheesta: "Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET"— Esityksen transkriptio:

1 Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET
OPETTAJAN AINEISTO

2 OPETTAJALLE: Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä hyödynnettäväksi oppitunneilla. Aineisto on muokattavissa. Voit käyttää aineistoa sellaisenaan tai muokata siitä itsellesi sopivan kokonaisuuden. Aineiston käyttö edellyttää Powerpoint 2003 tai uudempaa Powerpoint- ohjelmaversiota. Aineiston joidenkin elementtien toimivuus eri ohjelmaversioissa voi vaihdella. Suosittelemme aineiston toimivuuden testaamista ennen sen käyttöä oppitunneilla. Aineiston käyttöoikeus on henkilökohtainen. Alkuperäistä aineistoa tai verkkopalvelun käyttäjätunnuksia ei saa luovuttaa muille. Alkuperäinen aineisto: © Jari Keinänen ja Atena Kustannus Oy Tekijät vastaavat vain alkuperäisen aineiston sisällöstä. Kuvalähteet on merkitty kunkin kuvan kohdalle. Jos sama kuva esiintyy aineistossa useammin kuin kerran, kuvalähde on mainittu ensimmäisen kuvan yhteydessä. ISBN (sähköinen aineisto), ISBN (tuloste)

3 MIHIN TEOREETTISTA FILOSOFIAA TARVITAAN?
Tietämisen haasteet Luku 1 MIHIN TEOREETTISTA FILOSOFIAA TARVITAAN?

4 KYSYMYKSIÄ TIEDON MERKITYKSESTÄ – POHDI JA PERUSTELE
Keksi mahdollisimman monta perustetta sille, miksi ihmisen on parempi tietää kuin olla tietämättä. Onko tieto ihmiselle tärkeämpää nyt kuin kivikaudella? Pohdi väitettä ”elämme tietoyhteiskunnassa”. Mitä sillä tarkoitetaan? Oletko samaa mieltä? Millainen on tiedon ja elämänvalintojen suhde? Anna esimerkkejä. Voiko ihminen uskoa mitä haluaa? Entä voiko ihminen tietää mitä haluaa? Jos vanhemmat uskovat vilpittömästi, että lääketiede on vastoin jumalan sanaa, onko heillä oikeus kieltää lapseltaan lääketieteellinen hoito? Alkuräjähdysteoriassa ja evoluutioteoriassa on ongelmia – pitäisikö tieteellisen kriittisyyden nimissä fysiikan ja biologian tunnilla opettaa myös kreationismia eli luomisoppia?

5 TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA
Ontologia Mitä oleva viime kädessä on? Tapahtumisen luonne? Tietoteoria Mitä tieto on? Mitä ovat totuus ja todistaminen? Mihin tieto perustuu? Onko varmaa tietoa olemassa? Tieteenfilosofia Tieteen tuntomerkit? Tieteen menetelmät? Tieteellinen selittäminen? Tieteen kehitys? Tieteen tavoitteet? TIETO – tietoteorian tutkimuskohde TIEDE – tieteenfilosofian MAAILMA – ontologian

6 MAAILMA TIEDON KOHTEENA – ONTOLOGIAN KYSYMYKSIÄ
Tietämisen haasteet Luku 2 MAAILMA TIEDON KOHTEENA – ONTOLOGIAN KYSYMYKSIÄ

7 ARISTOTELEEN KATEGORIAOPPI 1
Kategoria = luokka, peruskäsite Oleva voidaan jakaa kahteen ontologiseen luokkaan: olioihin (substansseihin) olioiden määreisiin (attribuutteihin). Kielessä olioihin viitataan substantiiveilla, määreisiin esim. adjektiiveilla. Olio on se, josta jotain todetaan – määre se, mitä oliosta todetaan.

8 ARISTOTELEEN KATEGORIAOPPI 2
Olioiden tyyppejä: aistein havaittavat oliot ja abstraktit oliot yksilöoliot (partikulaarit) ja yleisoliot (yleiskäsitteet, universaalit). Määreiden tyyppejä: ominaisuus (millainen?), määrä (kuinka monta?), aika (milloin?), paikka (missä?), tekeminen (mitä tekee?). Oliot ja määreet voivat muodostaa vain tietynlaisia yhdistelmiä. Kategoriavirhe: ”Punainen maistuu kilon painoiselta.”

9 OLIOIDEN JA OMINAISUUKSIEN SUHDE
Kannatinteoria (Neulatyynyteoria) Olioiden oleminen on ensisijaista, ominaisuuksien toissijaista. Olio on ominaisuuksien ”kantaja”. Kimpputeoria Ominaisuudet ovat olioita perustavampia. Oliot ovat vain havaittujen ominaisuuksien suhteellisen pysyviä kimppuja.

10 OMINAISUUKSIEN LAJEJA
Olennaiset Esim. elollisuus elävän olennon ominaisuutena. Satunnaiset Esim. sinisilmäisyys ihmisen ominaisuutena. Ensisijaiset Havaitsijasta riippumattomia, objektiivisia: pituus, paino, geometrinen muoto… Toissijaiset Havaitsijasidonnaisia: haju, maku, väri…

11 YKSILÖOLIOIDEN JA YLEISKÄSITTEIDEN SUHDE
Käsiterealismi Yleiskäsitteet eli universaalit ovat reaalisesti olemassa. Yksittäisten pöytien lisäksi on olemassa abstrakti pöydän luokka tai idea, ”pöytyys”. Kielen yleistermit viittaavat näihin ”ideoihin”. Nominalismi (lat. ”nomen” = nimi) Vain yksilöolioita eli partikulaareja on olemassa. On olemassa tämä pöytä, tuo pöytä jne., muttei mitään ”yleispöytää”. Yleistermit ovat vain tapoja viitata moniin yksilöolioihin samanaikaisesti.

12 SUBSTANSSITEORIAT JA NIIDEN MERKITYS (s. 32–35)
Materialismia kutsutaan nykyisin usein fysikalismiksi. Miksi? Millaisia tietoteoreettisia ja tieteenfilosofisia seurauksia erilaisilla substanssiteorioilla voi olla? Miten kysymys substanssista liittyy etiikkaan? Nykyään keskustelu olevan substanssista on enimmäkseen keskustelua mielen olemassaolosta ja olemistavasta. Miksi? Millaisia seurauksia maailmankuvallemme on aineettoman mielen olemassaolon hyväksymisestä?

13 DUALISMIN MAAILMANKUVA
Maailma jakautuu henkiseen puoleen (”res cogitans”, ajatteleva substanssi) ja aineelliseen puoleen (”res ekstensa”, ulottuvainen substanssi). Ajattelevaa substanssia edustaa ihmismieli – kaikki muu edustaa ulottuvaista substanssia. Luonnontapahtumilla ei voi olla henkistä syytä eikä henkisillä tapahtumilla aineellista syytä. Aineellisen ja henkisen puolen tieteellinen tutkiminen vaativat eri menetelmiä ja käsitteitä. Aineellinen puoli on deterministinen, henkinen puoli vapaa.

14 DUALISTINEN MIELENFILOSOFIA
Psyykkisiä ilmiöitä ei voi kuvata fyysisin käsittein. Ihmisen tarkoituksellista toimintaa ei voi järkevästi selittää hermoston tapahtumilla. Psyykkisten ilmiöiden kokemukselliset ominaisuudet (”kvaliat”), esim. pääsäryn ”jomottavuus”, eivät näy aivokuvissa. Voin epäillä kaiken aineellisen olemassaoloa, mutta en oman mieleni olemassaoloa (”Cogito ergo sum”).

15 INTERAKTION ONGELMA Miten aineeton mieli voi vaikuttaa kausaalisesti aineelliseen ruumiiseen? Miten aineeton mieli voi vastaanottaa ruumiin viestejä ja olla samalla vapaa? Parallelismi – dualismi ilman interaktiota (ks. s. 40).

16 MATERIALISTINEN MIELENFILOSOFIA
Reduktivismi (redusoiva materialismi) Mieli ja sen tapahtumat voidaan redusoida (palauttaa) aivotapahtumiin ja nämä edelleen alkeishiukkastason tapahtumiin. Psyykkisillä termeillä (esim. ”rakkaus”) ja neurotieteellisillä termeillä (esim. ”aivotila x”) on sama viittauskohde, mutta eri merkitys. Eliminativismi (eliminoiva materialismi) Psyykkisillä termeillä ei ole viittauskohdetta reaalitodellisuudessa (vrt. ”mieli” ja ”kummitus”). Termien käyttö luo ontologisia piilo-oletuksia ”psyykkisten olioiden” olemassaolosta. Psyykkiset termit korvattava neurotieteellisillä.

17 EMERGENTTI MATERIALISMI
Mieli ja sen tapahtumat ”emergoituvat” (kohoavat esiin) aivoperustalta. Emergoitunut mieli on kuitenkin itsenäinen oleva, eikä sitä voi redusoida aivoihin. Vrt. valokuvan pikselit ja kuva – kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Hermosolukudokseksi järjestynyt aine voi tuottaa ilmiöitä, joita ei voi selittää kokonaan hermosolujen toiminnalla.

18 KARL POPPERIN KOLMEN MAAILMAN TEORIA
– Sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt MAAILMA 1 – Aineelliset oliot, ilmiöt ja prosessit MAAILMA 2 – Psyykkiset ilmiöt

19 KARL POPPERIN KOLMEN MAAILMAN TEORIA
alkeishiukkaset, kivet, planeetat, galaksit, painovoima, sähkömagneettisuus jne. fysiikan tutkimuskohde. Maailma 2: ajatukset, havainnot, tunteet, motiivit, halut jne. psykologian tutkimuskohde. Maailma 3: yhteiskunta, kieli, avioliitto, jääkiekko, taide jne. yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimuskohde. Maailmat ovat vuorovaikutuksessa, mutta itsenäisesti olemassa. Maailma 1 on perustava, sillä maailmat 2 ja 3 emergoituvat maailmasta 1.

20 SUBJEKTIIVINEN IDEALISMI (SOLIPSISMI)
Vain oma mieli ja sen tapahtumat ovat varmasti olemassa – perimmäinen oleva on psyykkistä (henkistä). Tajunnan ulkopuolisen aineellisen maailman olemassaolosta ei ole täyttä varmuutta. Esim. atomien olemassaolosta ei ole varmuutta, ainoastaan atomihavaintojen olemassaolosta. Berkeleyn argumentti: Havaituksi tuleminen on olemisen mitta. (Esse est percipi.) Havainnot ovat tajunnan sisäisiä (psyykkisiä, henkisiä). Tajunnan ulkopuolinen on tajunnan sisäisestä tehty päätelmä. Siis: Tajunnan sisäinen (psyykkinen) on tajunnan ulkopuolista (aineellista) perustavampaa.

21 ONTOLOGINEN REALISMI Voimme luottaa tajunnan ulkopuolisen aineellisen maailman olemassaoloon. Aineellinen maailma on aistihavainnoista tehty päätelmä, mutta se on järkevä päätelmä. Argumentti: Aineellisen maailman hypoteesi selittää parhaiten aistihavaintojen olemassaolon. Aineellisten kappaleiden hypoteesi selittää parhaiten aistihavaintojen ominaisuudet. Ockhamin partaveitsi. Siis: Tajunnan ulkopuolinen aineellinen maailma on olemassa.

22 1600-LUVUN RATIONALISTIEN SUBSTANSSITEORIOITA (s. 52–56)
Miten Spinoza päätyi ajatukseen, että substanssi on Jumala eli luonto? Millaisia loogisia seurauksia on Spinozan substanssiteoriasta? Miten Leibniz päätyi ajatukseen, että substanssi on aineeton monadi? Millainen käsitys syy–seuraussuhteista seuraa monadiopista?

23 MUUTOKSEN SYYT ARISTOTELEEN MUKAAN
Muutos on olion sisältämän potentian (mahdollisuuden) aktualisoitumista (todellistumista). Jonkin potentian aktualisoituminen voidaan selittää neljän syykäsitteen avulla: Ainesyy on se aines, josta olio koostuu (esim. savi). Muotosyy on se järjestys, jossa aines on (esim. ruukun hahmo). Vaikuttava syy on olio tai ilmiö, joka käynnistää aktualisoitumisprosessin (esim. savenvalaja). Päämääräsyy on lopputulos tai päämäärä, johon aktualisoitumisprosessi tähtää (esim. viiniastia). Aristoteleen mielestä muutoksen selittämisessä on loogisesti välttämätöntä olettaa myös Ensimmäinen syy.

24 VÄITTELYTEHTÄVÄ: Determinismi ja vapaa tahto
Opiskelijat valmistautuvat väittelemään otsikon aiheesta lukemalla oppitunnilla tai kotona s. 59–68: Millaisia determinismin muotoja on olemassa? Millaista on kausaalinen determinismi? Millainen käsitys tapahtumisen luonteesta seuraa kvanttifysiikasta? Miksi determinismi on uhka vapaalle tahdolle? Mitä on kompatibilismi? Ryhmä jaetaan kahteen ”puolueeseen” ja ”tuomareihin”. Toinen puolue puolustaa filosofisin argumentein vapaan tahdon mahdollisuutta, toinen puolue vastustaa sitä. Tuomareiden tehtävänä on tarkkailla väittelyä ja väittelyn päätteeksi antaa perusteltu arvio siitä, kumpi puolue puolusti omaa kantaansa paremmin. Opiskelijoiden kuuluminen puolueisiin tai tuomaristoon määräytyy arpomalla. Väittelyä arvioitaessa huomiota voidaan kiinnittää päättelyn johdonmukaisuuteen, argumentointityyliin, kriittisten kysymysten ja vasta- argumenttien runsauteen ja osuvuuteen, puhetaidollisten keinojen käyttöön sekä argumentointihalukkuuteen eli siihen, kuinka moni puolueesta osallistuu keskusteluun. Tuomareiden oma kanta väiteltävään asiaan ei saisi vaikuttaa arvioon – ainoastaan se kumpi puolueista puolustaa sille määrättyä kantaa taitavammin.

25 VÄITTELYTEHTÄVÄ: Determinismi ja vapaa tahto
Ennen väittelyyn ryhtymistä puolueet kokoontuvat n. 30 minuutiksi tahoilleen miettimään argumentteja kantansa tueksi ja laativat lyhyen, muutaman minuutin pituisen aloituspuheenvuoron. Tuomarit voivat seurata jo tässä vaiheessa molempien puolueiden työskentelyä ja tehdä siitä huomioita, jotka voivat vaikuttaa loppuarvioon. Puolueet pitävät ensin aloituspuheenvuoronsa, jonka jälkeen siirrytään vapaaseen keskusteluun, jossa puolueen jäsenet voivat puolustaa näkemyksiään ja kritisoida vastapuolen näkemyksiä. Tarvittaessa opettaja voi toimia puheenvuoroja jakavana puheenjohtajana, jos keskustelu uhkaa muuttua huuteluksi, tai herättelijänä, jos keskustelu uhkaa hyytyä ennen aikojaan. Tavoitteeksi voidaan asettaa vähintään 15 minuutin keskustelu. Keskustelun aikana tuomareiden kannattaa tehdä havainnoistaan muistiinpanoja. Keskustelun jälkeen tuomarit siirtyvät luokan ulkopuolelle hetkeksi neuvottelemaan arviostaan ja päättämään lopputuloksen. Samaan aikaan molemmat puolueet voivat kommentoida väittelyn kulkua sekä omaa ja vastapuolen suoritusta, samoin opettaja. Palattuaan luokkaan tuomarit julistavat päätöksensä perusteineen. Lopuksi voidaan vielä yhteisesti keskustella hyvästä ja huonosta argumentoinnista ja tarkastella s. 86 esiteltyjä virhepäätelmien tyyppejä.

26 DETERMINISMIN MUODOT KAUSAALINEN: Syyt ↓ Tapahtumat DETERMINISMI
TELEOLOGINEN: Päämäärä Spinoza, Leibniz Rationalistinen: Aristoteles Marx, Hegel Historiallinen: FATALISMI: Kohtalo

27 KAUSAALINEN DETERMINISMI JA INDETERMINISMI
Jokaisella tapahtumalla (ilmiöllä, asiantilalla) on syy. Jokainen tapahtuma (ilmiö) on välttämätön seuraus 1) edeltävistä tapahtumista (ilmiöistä) 1- n. ja 2) tietyistä luonnonlaeista 1- n. Kaikki voidaan periaatteessa ennustaa tarkasti. Esim. Newton, Galilei. Indeterminismi Hiukkastasolla aine ei käyttäydy määräytyneesti, vaan sattumanvaraisesti (kvanttifysiikka). Tapahtuma seuraa edeltävistä tapahtumista vain tietyllä todennäköisyydellä. Mitään ei voida ennustaa tarkasti. Ihmisen mielen tapahtumat eivät ole määräytyneitä – tahto on vapaa (Descartesin dualismi).

28 DETERMINISMI JA VAPAA TAHTO
Vapaan tahdon ehdot: Olisin voinut / voisin tehdä toisin. Olen oman toimintani syy. Ihmisen ”päätökset” ja ”valinnat” ovat edeltävien asiantilojen ja luonnonlakien kausaalisia seurauksia. En siis voi tehdä toisin kuin teen, enkä ole omien valintojeni syy. Kompatibilismi Determinismi ja vapaa tahto ovat yhdistettävissä. Hume: Toimintapäätöksen (halun) ja toiminnan välisen suhteen on oltava deterministinen. Hobbes: Vapaa tahto on kykyä tehdä halunsa mukaan ilman esteitä, joten se ei ole ristiriidassa determinismin kanssa.

29 TIETÄMISEN EHDOT – TIETOTEORIAN KYSYMYKSIÄ
Tietämisen haasteet Luku 3 TIETÄMISEN EHDOT – TIETOTEORIAN KYSYMYKSIÄ

30 KLASSISEN TIEDON MÄÄRITELMÄN PÄTEVYYS
Tutustu s. 75 kuvattuihin ns. gettieriläisiin esimerkkeihin, joiden tarkoitus on osoittaa klassisen tiedon määritelmän riittämättömyys. Pohdi sen jälkeen s. 74 olevaa tehtävää. Mitä muita ongelmia mielestäsi liittyy klassiseen tiedon määritelmään?

31 PÄÄTTELY TIEDON LÄHTEENÄ (s. 80–86)
Millaista päättelyä on induktiivinen päättely? Miksi sitä tarvitaan? Anna esimerkkejä a) itseesi, b) ihmisiin ja c) koulunkäyntiin liittyvistä induktiivisista käsityksistäsi. Mitä tarkoitetaan päätelmän loogisella (muodollisella) pätevyydellä? Miksi deduktio on loogisesti pätevä päättelymuoto, mutta induktio ei? Miksi muodollisesti pätevä päätelmä ei aina ole vakuuttava (luotettava)? Miksi epäpätevä päätelmä voi joskus olla vakuuttava? Pohdi oppikirjan tehtäviä 5–8 s. 120–121. Tutustu s. 86 olevaan esitykseen tavallisista virhepäätelmistä. Keksi omia esimerkkejä kuvatuista virhepäätelmän tyypeistä. Etsi myös internetistä (esim. muita esityksiä tavallisista virhepäätelmistä tai huonon argumentin muodoista.

32 ANALYYTTINEN TIETO ”Järjen totuudet” (Leibniz)
Esim. ”Vesi on nestettä.” Välttämättä tosi väite: ”Tosi kaikissa mahdollisissa maailmoissa” (Leibniz) Loogisesti tosi – väitteen kielto olisi looginen ristiriita. Analyyttisesti tosi – tosi käsitteiden merkityksen perusteella. Ei lisää tietoamme maailmasta, vaan paljastaa jotain ennestään tiedettyä.

33 SYNTEETTINEN TIETO ”Tosiasioiden totuudet” (Leibniz)
Yksittäiset havaintoväitteet (”Tämä vesi on puhdasta.”) ja induktiiviset yleistykset (”Suomalainen vesijohtovesi on puhdasta.”) Sattumalta tosi väite: Tosi vain tietyssä maailmassa. Kielto ei ole looginen ristiriita. Ei-analyyttisesti tosi: totuus riippuu siitä, millainen maailma sattuu olemaan. Synteettinen (”laajentava”) eli uutta tietoa lisäävä.

34 TIEDON OIKEUTUS (s. 89–95) Miksi väitteen oikeutus ja totuus eivät ole samoja asioita? Mitä tarkoitetaan oikeutuksen regressio-ongelmalla? Millainen käsitys on oikeutusteoreettinen fundamentalismi? Miten rationalistinen ja empiristinen fundamentalismi eroavat? Millaisia ongelmia niihin liittyy? Mikä on oikeutusteoreettisen koherentismin perusajatus? Entä sen ongelmat? Mitä reliabilisti ajattelee oikeutuksesta? Mikä on reliabilismin ongelma?

35 TIEDON OIKEUTUS 1 Regressio-ongelma Fundamentalismi
Perustelun tai todistamisen päättymättömyyden ongelma. Käsitykset on perusteltava, mutta perusteet ovat uusia käsityksiä, jotka on perusteltava… Fundamentalismi On olemassa peruskäsityksiä, jotka ovat ”itse itsensä todistavia” tai ”suoraan oikeutettuja”. Peruskäsitykset ovat perusteluketjun päätepisteitä. Muiden käsitysten oikeutus palautuu viime kädessä peruskäsitysten ”suoraan oikeutukseen”.

36 TIEDON OIKEUTUS 2 Rationalistinen fundamentalismi
Peruskäsityksiä ovat ”järjen selviöt”, kuten ”Ajattelen, siis olen”. Empiristinen fundamentalismi Peruskäsityksiä ovat välittömiä aistihavaintoja kuvaavat väittämät, kuten ”Näen nyt punaisen tomaatin”.

37 TIETOJÄRJESTELMÄN RAKENNE
RATIONALISMI Järjen perustotuudet ja käsitteet ↓ Loogiset päätelmät edellisistä Aistihavainnot EMPIRISMI Käsitykset ja väitteet ↑ Mielikuvat ja käsitteet Aistivaikutelmat

38 TIEDON OIKEUTUS 3 Koherentismi
”Itse itsensä todistavia” peruskäsityksiä ei ole. Käsityksen oikeutus perustuu sen asemaan ristiriidattomassa (koherentissa) käsitysjärjestelmässä. Holistinen oikeutuskäsitys: Oikeutus ei ole yksittäisen käsityksen, vaan käsitysten järjestelmän (esim. teorian) ominaisuus.

39 TOTUUSTEORIAT 1 Korrespondenssiteoria
Totuus on väitteen ja tosiasian välistä vastaavuutta eli korrespondenssia. Totuus ratkaistaan vertaamalla väitettä maailmaan. Looginen atomismi: monimutkaisten väitteiden totuus palautuu atomilauseiden ja atomifaktojen korrespondenssiin. Ongelmia: Teoreettisten väitteiden totuus? Väitettä voidaan verrata vain havaintoihin, ei maailmaan. Korrespondenssin käsitteen merkitys?

40 TOTUUSTEORIAT 2 Koherenssiteoria
Totuus on väitteiden välistä yhteensopivuutta eli koherenssia. Väite on tosi, jos se sopii yhteen aikaisemman tiedon kanssa. Ongelmia: Mikä takaa, että aikaisempi tieto on totta? Onko ristiriidaton satu tosi?

41 TOTUUSTEORIAT 3 Pragmatistinen totuusteoria
Totuus on tieteellisen tutkimuksen päätepiste (C. S. Peirce) tai rationaalisen keskustelun jälkeistä yksimielisyyttä (Jürgen Habermas). Fallibilistinen totuuskäsitys: totuus on aikaan sidottu, muuttuva ja korjautuva. Totuus on toimiva väite (W. James). Väite, josta voidaan johtaa toimivia ennusteita tai josta on hyötyä, on tosi. Ongelmia: Jos totuus on hyötyä, väite ”Joulupukki on olemassa” on tosi.

42 EMPIRISTIT VS. RATIONALISTIT
”Järjessä ei ole mitään, mikä ei ensin olisi ollut aisteissa.” (John Locke) ”Paitsi järki itse!” (Gottfried Leibniz) Kuvat: Wikimedia Commons

43 RATIONALISMI VS. EMPIRISMI -KIISTA FILOSOFIAN HISTORIASSA
Antiikin Kreikka Platon: Vain järjen avulla saadaan tietoa ikuista ideoista. Aristoteles: Ilman aistihavaintoja ei voi olla tietoa ideoista. 1600-luku: ”suuret rationalistit” René Descartes Baruch Spinoza Gottfried Leibniz 1700-luku: ”brittiläiset empiristit” John Locke George Berkeley David Hume 1700-luku: Immanuel Kant ”Empirismin ja rationalismin synteesi” 1900-luku: ”looginen empirismi” Bertrand Russell Ludwig Wittgenstein Wienin piiri (ks. s. 139)

44 1900-LUVUN LOOGINEN EMPIRISMI
Mielekkyysteesi Vain käsitteet ja väitteet, jotka viittaavat välittömiin aistihavaintoihin, ovat (tieteellisesti) mielekkäitä. Käännettävyysteesi Teoreettinen käsite tai väite on voitava ”kääntää” aistihavaintoihin viittaavaksi käsitteeksi tai väitteeksi. Jos ”kääntäminen” ei onnistu, käsite tai väite ei ole (tieteellisesti) mielekäs. Verifikaatioteesi (ks. s. 138–139). Metafysiikka ei ole tiedettä eikä filosofiaa. Filosofian tutkimuskohteena on muiden tieteiden peruskäsitteet ja menetelmänä looginen analyysi. Rudolf Carnap: ”Filosofia on tieteen kielen looginen syntaksi.”

45 EMPIRISMIN LOOGISIA SEURAUKSIA
Jos kaikki tieto perustuu aistihavaintoihin, metafyysisistä kysymyksistä (substanssista, jumalan olemassaolosta jne.) ei voi olla tietoa (Locke, Berkeley, Hume) tajunnan ulkopuolisesta maailmasta ei voi olla tietoa (Berkeley) maailman yleisistä lainalaisuuksista ei voi olla tietoa (Hume) syy-seuraussuhteista ei voi olla tietoa. (Hume) Pohdittavaksi: Miksi empirismistä seuraa nämä johtopäätökset?

46 IMMANUEL KANTIN TIETOTEORIA (s. 101–109)
Kantin tietoteoriaa on kutsuttu ”rationalismin ja empirismin synteesiksi”. Miksi? Millainen on Kantin käsitys ajasta ja avaruudesta? Miten Kantin käsitystä voidaan arvostella? Mitä Kant tarkoittaa ymmärryksen kategorioilla? Miten Kantin käsitys kausaliteetista eli syysuhteesta eroaa David Humen käsityksestä? Millainen on Kantin näkemys ihmisen mahdollisuudesta tietää jotain tajunnan ulkopuolisesta maailmasta?

47 KANTIN TIETOTEORIA 1 Rationalismin ja empirismin synteesi
Tiedon sisältö on peräisin aisteista, rakenne (muoto) järjestä. Sisältö on aposteriorista (kokemuksen jälkeistä, aistiperäistä), rakenne apriorista (kokemusta edeltävää, järkiperäistä). Kuvalähde: ”Havainnot ilman käsitteitä ovat sokeita, ja käsitteet ilman havaintoja tyhjiä.” (Kant)

48 KANTIN TIETOTEORIA 2 Aika ja avaruus (tila)
Ihmistajunnan sisäisiä apriorisia havaintomuotoja. Emme havaitse aikaa ja avaruutta, vaan ajan ja avaruuden avulla. Esim. muodot ”ennen – jälkeen” tai ”ylhäällä – alhaalla” ovat tapoja, jolla tajunta järjestää aistivaikutelmien virtaa.

49 KANTIN TIETOTEORIA 3 Ymmärryksen kategoriat (käsitteet)
Apriorisia ”järkikäsitteitä”, joita ihminen soveltaa muodostaessaan havainnoista käsityksiä ja väitteitä. Vrt. Aristoteleen kategoriaoppi! Esim. substanssi (olio), kausaliteetti, oleminen (olemassaolo), mahdollinen, satunnainen jne.

50 KANTIN TIETOTEORIA 4 Kausaliteetti (syysuhde)
Apriorinen ymmärryskäsite, joka mahdollistaa kausaliteettiuskomusten syntymisen. Esim. ajattelutottumus ”tuli polttaa” edellyttää abstraktia käsitettä ”x→y”. Havainnoista riippuu, mitä sisältöjä ”x” ja ”y” saavat.

51 KANTIN TIETOTEORIA 5 Tajunnan ulkopuolinen maailma
Ihminen voi saada tietoa vain havaintomuotojen ja ymmärryksen käsitteiden ”esikäsittelemästä” fenomenaalisesta maailmasta. Noumenaalisesta maailmasta eli tajunnan ulkopuolisesta maailmasta (”oliosta sinänsä”) ihminen ei voi tietää mitään. Tietoteoreettinen idealismi (vrt. subjektiivinen idealismi)

52 KANTIN TIETOTEORIA 6 ”Filosofian kopernikaaninen kumous”
Havainnot eivät ole maailman suoria kopioita. Se, mitä tajunnassa on ennen havaitsemistapahtumaa, määrittää sen, mitä ja miten havaitsemme. Empirismin käsitys: maailma → aistit → tajunta Kantin käsitys: maailma → aistit ↔ tajunta

53 REALISMI JA IDEALISMI NYKYFILOSOFIASSA
Tietoteoreettinen idealismi Havaintomme ovat ”teoriapitoisia”. Havaintomme ovat sidoksissa muuttuviin käsitejärjestelmiin tai teorioihin. Totuus ja epätotuus riippuvat käsitejärjestelmästä, jonka läpi kohdetta tarkastelemme. Relativismi: objektiivisia totuuksia ei ole – kaikki totuudet ovat käsitejärjestelmärelatiivisia. Kriittinen realismi Tajunnan ulkopuolisella maailmalla on kausaalista vaikutusta tietoomme. Tieto on tajunnan ja ulkomaailman vuorovaikutuksen lopputulos. Voimme siis tietää jotain myös tajunnan ulkopuolisesta maailmasta. Virheiden korjaantuessa voimme lähestyä objektiivista totuutta.

54 HAVAINTOJEN TEORIAPITOISUUS
Kuvat ovat psykologian oppimateriaaleissa yleisesti käytettyjä esimerkkikuvia havaintojen jäsentymisen lainalaisuuksista. Ks. esim.

55 SKEPTISISMI (s. 112–118) Millaisin argumentein skeptikko yrittää osoittaa, että kaikki on epäiltävissä? Pohdi s. 115 olevia tehtäviä. Miten Moore, Wittgenstein ja fallibilistit ovat yrittäneet ”kumota” skeptisismin?

56 TIEDEYHTEISÖ TIEDON TEKIJÄNÄ – TIETEENFILOSOFIAN KYSYMYKSIÄ
Tietämisen haasteet Luku 4 TIEDEYHTEISÖ TIEDON TEKIJÄNÄ – TIETEENFILOSOFIAN KYSYMYKSIÄ

57 TIETEIDEN LUOKAT YHTEISKUNTA- TIEDE Sosiologia, valtio-
oppi, oikeustiede, taloustiede… LUONNONTIEDE Fysiikka, kemia, tähtitiede, biologia… HUMANISTINEN Historiatiede, kirjalli- suustiede, uskonto- tiede… FORMAALI TIEDE Matematiikka, logiikka, tilastotiede

58 TIETEEN KÄSITE Tiede: Ei-tiede: Epätiede (pseudotiede):
tieteellisen tutkimuksen ehdot täyttävää tutkimusta. Ei-tiede: kulttuuri-ilmiöt, joita ei pidetä tieteenä esim. uskonto, taide, urheilu, jne. – joidenkin mielestä myös filosofia. Epätiede (pseudotiede): tutkimusta, joka uskottelee olevansa tiedettä, mutta joka ei täytä tieteellisen tutkimuksen ehtoja esim. astrologia, parapsykologia, ufologia. Tieteen demarkaatio-ongelma: Mikä erottaa tieteen muista kulttuuri-ilmiöistä? Mitkä tutkimusalueet täyttävät tieteen demarkaatioehdot, mitkä eivät?

59 TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN EHDOT (Täydennä käsitekartta, s. 127–131)
Autonomisuus Edistyvyys Itseään- korjaavuus Kriittisyys Julkisuus Objektiivisuus TIETEELLINEN TUTKIMUS

60 EPÄTIETEET Väitteet jyrkässä ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa ”Itsepäisyyden menetelmä” Mikään vastakkainen todiste ei saa luopumaan käsityksestä. Todisteiden julkinen arviointi yleensä mahdotonta ”Ujousefekti” Väitetty ilmiö ei näyttäydy tieteelliset ehdot täyttävissä koejärjestelyissä.

61 LUONNONTIETEELLINEN TUTKIMUS
Antiikin Kreikassa luonnontiede oli ”luonnollista tarkkailua” ja induktiivista päättelyä. Keskiajan tiedettä leimasi järkeily ja auktoriteetin menetelmä. Nykyisen luonnontieteen perusta syntyi ja luvuilla: Kokeellinen havainnointi Galilei: ”Koe on luonnolle esitetty kysymys.” Yleisten lainalaisuuksien muotoilu matemaattisin käsittein Galilei: ”Luonnon kirja on kirjoitettu matemaattisella kielellä.” Hypoteettis-deduktiivinen metodi.

62 HYPOTEETTIS-DEDUKTIIVINEN METODI
Hypoteesi: ”Auringossa ruskettuu.” Deduktio: ”Jos auringossa ruskettuu, rusketun ulkona aurinkoisella säällä.” Koe: Oleskelen ulkona aurinkoisella säällä. Kokeen tulos: Jos rusketun, hypoteesi saa tukea – jos en, hypoteesi kumoutuu. Korjattu hypoteesi: ”Auringossa ruskettuu ilman vaatteita.” Jne.

63 TIETEELLISTEN VÄITTEIDEN TODISTAMINEN (s. 138–141)
Mikä on verifikaatioteesi? Miksi se on ongelmallinen? Mikä on falsifikaatioteesi? Miksi se on ongelmallinen?

64 VERIFIKAATIOTEESI Tieteelliset väitteet on voitava verifioida eli vahvistaa todeksi. Väite, joka ei ole verifioitavissa, on tieteellisesti merkityksetön. Ongelma: induktiiviset yleistykset?

65 FALSIFIKAATIOTEESI Tieteelliset väitteet on voitava falsifioida eli osoittaa epätosiksi. Väite, joka ei edes periaatteessa voi falsifioitua, ei ole tieteellinen. Popper: Rohkeat hypoteesit vievät tiedettä eteenpäin. Jos hypoteesia ei yrityksistä huolimatta onnistuta falsifioimaan, hypoteesi korroboroituu eli saa vahvistusta. Ongelma: Eksistenssiväitteet (”On olemassa…”)?

66 KOETELTAVUUSTEESI Tieteellisiä väitteitä ovat väitteet, jotka ovat periaatteessa koeteltavissa. Väite, jonka koettelemiseksi ei ole mitään julkista keinoa, on tieteellisesti merkityksetön.

67 TIETEELLINEN SELITTÄMINEN (s. 141–152)
Mitä tarkoitetaan tieteessä riittävällä syyllä ja välttämättömällä syyllä? Henkilö juo kahvia ja hänen stressinsä helpottaa. Tämä toistuu useina päivinä. Voidaanko päätellä, että kofeiini helpottaa stressiä. Miksi voidaan / ei voida? Mikä ero on tapahtumakausaalisella ja agenttikausaalisella selittämisellä? Millainen on kausaalisen selittämisen subsumptiomalli? Millaisia ovat mallin mukaiset historialliset selitykset verrattuna luonnontieteellisiin? Teleologisesta selittämisestä on kaksi erilaista muotoa. Millaiset? Miten voidaan perustella väitettä, että intentionaalinen selittäminen on historiallisen selittämisen päämalli?

68 HERMENEUTTINEN MENETELMÄ
Humanististen tieteiden tutkimuskohteena ovat kulttuurituotteet, ”intentionaaliset objektit”. Humanistisessa tutkimuksessa merkityksen tulkinnalla on tärkeä rooli (kreik. ”hermeneuein”, tulkita). Humanistinen tutkimus on kvalitatiivista (vrt. kvantitatiivinen tutkimus) (ks. s. 155). Hermeneuttinen kehä Tulkinta kokonai-suudesta Esi-ymmärrys Tulkinta osasta

69 TIETEEN KEHITYS Kumuloitumisteoria
Tieteen kehitys on uuden tiedon kasautumista vanhan päälle. Tieteellisten vallankumousten teoria (T. S. Kuhn) Tieteen kehitys sisältää myös jyrkkiä käänteitä, tieteellisiä vallankumouksia. Tieteellisessä vallankumouksessa koko tutkimuksen teoreettinen perusta, ”paradigma”, korvautuu uudella. Esim. maakeskeisen maailmankuvan kumoutuminen keskiajalla tähtitieteessä. Tieteen kehitysvaiheet: esiparadigmaattinen vaihe, normaalitiede, kriisivaihe ja tieteellinen vallankumous.

70 TIETEEN TAVOITE Instrumentalismi Verismi
Tieteellisen tutkimuksen tavoite on hyöty. Tieteellä on vain välinearvoa. ”Tieto on valtaa.” (Francis Bacon) Verismi Tieto, totuus ja tutkimus ovat itsessään arvokkaita, hyödystä riippumatta. Tutkiessaan ihminen toteuttaa lajiolemustaan. (Aristoteles) Habermasin tiedonintressiteoria (ks. 164–166)

71 TIETEEN ETIIKKA (s. 166–169) Millainen on moraalisten arvojen ja normien rooli tieteellisessä tutkimuksessa? Ovatko fyysikot mielestäsi moraalisessa vastuussa ydinaseiden olemassaolosta? Mitä tarkoitetaan ”teknologisella imperatiivilla”? Mitä ajattelet koe-eläinten käytöstä tieteellisessä tutkimuksessa? Etsikää internetistä ja kirjallisuudesta tietoa geeniteknologian eri muodoista ja muotoilkaa ryhmissä ”Geeniteknologian eettiset säännöt”. Mitkä geeniteknologian muodot ovat hyväksyttäviä, mitkä eivät? Millaisia uhkia niiden käyttöön voi liittyä? Geeniteknologian muotoja ovat esimerkiksi kasvien geenimuuntelu, eläinten geenimuuntelu, kloonaus, kantasolutekniikka, geeniseulonta (sikiöseulonta), geenikartoitukset ja geenirekisterit.