Teoria ja metodi 3. luento tapahtumahistoriasta annalismiin.

Esitys aiheesta: "Teoria ja metodi 3. luento tapahtumahistoriasta annalismiin."— Esityksen transkriptio:

1 Teoria ja metodi 3. luento tapahtumahistoriasta annalismiin

2 reliabiliteetti ja validiteetti reliabiliteetti kuinka tarkasti menetelmä antaa tietoa tutkittavasta ominaisuudesta tai entiteetistä likimääräisen luotettavuuden arvio esim. maannoksen alkuaineiden määrityksen validiteetti validiteetti kuinka hyvin menetelmä sopii antamaan tietoa jostain tutkittavasta ominaisuudesta kuinka hyvin menetelmällä saadaan esille sitä mitä halutaan selvittää esim. maannoksen alkuaineiden määrityksen validiteetti

3 selittäminen ja ymmärtäminen selittäminen (explanation) teoria, malli, laki tai vähintään testattavissa oleva hypoteesi selitys voidaan testata toistettavilla menetelmillä ymmärtäminen (understanding) tulkinta > hermeneutiikka tulkinnan tekemistä: sanoman ilmaiseminen, ymmärrettäväksi tekeminen, kääntäminen tieteidenvälinen traditionaalinen dikotomia luonnonobjektit kulttuuriobjektit arkeologia tutkii molempia arkeologi voi tutkia luonnontieteellisillä menetelmillä luonnon- ja kulttuuriobjekteja (ja päinvastoin)

4 Collingwoodin historianfilosofia historioitsija, filosofi, arkeologi The Idea of History (1946) luonnontieteilijä voi verifioida tuloksensa empiirisin havainnoin historioitsija ei voi tehdä kontrolloituja kokeita luonnonprosessit <>kulttuuriprosessit ulkoiset (outside) tapahtumat luonnontieteelliset selitykset sisäiset (inside) tapahtumat historialliset selitykset (aktiot) esim. miksi Caesar ylitti Rubicon-joen tiettynä ajanhetkenä yksilöiden (toimijoiden) intentionaalisuus keskeisellä sijalla

5 Collingwoodin historianfilosofia historiallinen idealismi; subjektiiviset (inside) tekijät huomion kohteena arkeologin miltei mahdotonta ymmärtää toimijoiden subjektiivisia ajatuksia tulkinta on välttämätöntä miksi samalla alueella elävät metsästäjä-keräilijäryhmät erilaisia? ”jokaisen sukupolven tulee kirjoittaa historiansa uudelleen” Olsenin kritiikki: ongelmana voidaanko laajemmat struktuurit (esim. kulttuurit) nähdä yksityisten intentioiden kautta?

6 arkeologia sarjana tapahtumia hermeneuttinen l. praktinen tiedonintressi esihistorian deskriptio > havaintojen deskriptio ja ajoittaminen ainutkertaisen tapahtumahistorian kuvaus, traditionvälitys ja kommunikaatio kysymyksenasetteluna tapahtumahistoria tai inhimillinen toiminta esim. neanderthalilaisen ja Cro Magnonin -ihmisen kohtaaminen, Antrean kalastajan tapaus, kuinka pronssinvalanta tuli Suomeen, miksi Ella Kivikoskesta tuli rautakauden tutkija tutkijan kysymykset ja menetelmät osoittavat hänen suuntautumistaan

7 onko kulttuurihistoriallinen arkeologia tulkitsevaa? kulttuuri perustuu artefaktien havaitsemiseen sosiaalisen, ainutkertaisen, yhteisön valmistamia etnologinen kuvaus ja vertailu yksilölliset motiivit, johtajuuden merkitys linkkejä luonnontieteeseen yhteys globaaleihin sosiaalisiin muutoksiin (esim. Childen ”vallankumoukset”) ympäristön vaikutus kulttuurit tulkintoja kysymyksenasettelun vaikutus tutkimustuloksiin esim. diffuusion ongelmallisuus