Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara, kevät 2011

Esitys aiheesta: "Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara, kevät 2011"— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara, kevät 2011
Luento 2: Tieteellinen tieto ja arkiajattelu

2 Tiede siis tavoittelee tietoa. Mitä se on?
Klassinen tiedon määritelmä: Tieto on tosi ,oikeutettu uskomus Tieto on tietynlaisia uskomuksia, osajoukko kaikista uskomuksista Tieto on tosia uskomuksia? Mitä on totuus? Yksinkertaisimmin: uskomus on tosi, jos sen ilmaisema asiantila pitää paikkansa (siis jos tieteellinen evidenssi puoltaa totuusväitettä) Tieto on tietynlaisia tosia uskomuksia, oikeutettuja  TÄYTYY OLLA JOKIN JÄRKIPERÄINEN PERUSTE USKOA USKOMUS

3 Totuus ja oikeutus Mitään lopullista taetta sille, että jokin tutkimuksen tulos on tosi, ei ole olemassa  periaatteessa kaikki tulokset ovat kumoutuvia On paremmin ja huonommin oikeutettuja eli perusteltuja tuloksia Se, mitä tieteessä on hyvin perusteltua, on tieteen kannalta mitä todennäköisimmin totta Scientia mensura: tiede on todellisuuden mitta Yhteiskuntatieteissä tilanne on luonnontieteitä monimutkaisempi, sillä puuttuu jaettuja käsityksiä siitä, miten yhteiskuntaa pitäisi tutkia ja mikä se lopulta on

4 Mitä tiedon lähteitä on? Ja miten tiede niihin suhtautuu?
Perinne Auktoriteetit Omat havainnot ja kokemukset Tutkimus

5 Ensimmäinen tiedon lähde: perinne
MITEN YHTEISKUNNASTA TIEDETÄÄN? Perinne: ”melkoinen osa kasvamista yhteiskunnassa on itse asiassa oppimista hyväksymään sen, mikä on yleisesti tiedossa” (Hannu Uusitalo) Perinne voi olla kahle todelliselle tietämiselle… … mutta ei välttämättä ole sitä Aikaisempien sukupolvien uskomuksissa on myös tietoa Tiedeinstituutiota vailla olevien yhteiskuntien tieto on paljolti lähtöisin perinteestä Jotkut tieteen tulokset muodostuvat perinteeksi, jonka ”kaikki tietävät”

6 Toinen tiedon lähde: auktoriteetit
Osa tiedostamme on peräisin auktoriteeteiltä eli henkilöiltä tai tahoilta, joihin olemme tottuneet luottamaan: asiantuntijat, tiedotusvälineet, koulu, yms Auktoriteetit ovat meille välttämättömiä! Nykyaikana meitä vaivaa auktoriteettien paljous Auktoriteetit voivat olla tiedon jarruja

7 Kolmas tiedon lähde: omat havainnot ja kokemukset
Osa siitä, mitä katsomme tietävämme, perustuu omiin havaintoihimme ja kokemuksiimme Kokemukset ovat tutkimuksessakin tärkeä virike Kokemustieto on kuitenkin usein rajallista

8 Neljäs tiedon lähde: tutkimus
"… tämä tapa on varmempi ja luotettavampi kuin omat rajoittuneet havaintomme, ja se voi joskus asettaa kyseenalaiseksi perinteisen ja auktoriteettien ilmaiseman tiedon" (Hannu Uusitalo) Toisaalta: tiede ja tutkimus voivat olla perinnettä ja auktoriteetteja Tutkimus ei välttämättä tavoita kaikkea tiedettävää Tutkimus on yksi tapa muodostaa yhteiskunnasta representaatioita (Charles Ragin)

9 Arkitieto ja –kokemus vs. tiede
Arkitieto = kaikki se, mitä pidetään totena arkielämässä Erottelut arkitiedon ja tieteellisen tiedon välillä keskeisiä tieteen erityispiirteitä hahmotettaessa Arkitieto on yhteiskuntaa koskevan tieteellisen tiedon kannalta erittäin keskeistä Ihmiset toimivat arkitietonsa pohjalta: "Thomasin teoreema" Arkitieto on yhteiskuntatutkimuksen kohteita Tutkijan arkitieto auttaa häntä tulkitsemaan tutkittavien ajatuksia ja käyttäytymistä

10 Arkitiedon ongelmia (Uusitalo, Bauman)
Epäluotettavat havainnot Selektiiviset havainnot Liiallinen yleistäminen Puutteellinen päättely Lyhytjänteisyys Asioiden tarkastelu irrallaan yhteyksistään

11 Miten tieteellinen ajattelu korjaa arkiajattelun rajoituksia
Miten tieteellinen ajattelu korjaa arkiajattelun rajoituksia? Epäluotettavat havainnot Tutkimus pyrkii muodostamaan havaintoja yhteiskunnasta käyttäen tutkimusmenetelmiä, joille on tyypillistä tiedonkeruun järjestelmällisyys läpinäkyvyys kriittinen keskustelu havaintojen ja menetelmien luotettavuudesta Huomattakoon, että "havainto" on tieteessä hieman eri asia kuin arkielämässä

12 Miten tieteellinen ajattelu korjaa arkiajattelun rajoituksia
Miten tieteellinen ajattelu korjaa arkiajattelun rajoituksia? Selektiiviset havainnot Tutkimus havainnoi todellisuutta tietoisen selektiivisesti ennalta määritellyn suunnitelman mukaan keskittyen vain olennaisiksi käsitettyihin kohteen piirteisiin tuoden esille havainnoinnin lähtökohdat Mikä tahansa tutkimuskohde yhteiskunnassa on periaatteessa tavattoman monipuolinen, joten kaikkea ei siinä voi havainnoida Tietoinen selektiivisyys auttaa määrittämään havainnoinnin rajat ja sen virhelähteet

13 Miten tieteellinen ajattelu korjaa arkiajattelun rajoituksia
Miten tieteellinen ajattelu korjaa arkiajattelun rajoituksia? Liiallinen yleistäminen Tutkimus esittää lähes väistämättä yleistyksiä Tulosten yleistettävyyden pohdinta on olennainen ja keskeinen osa tutkimusta Kvantitatiivisessa eli määrällisessä tutkimuksessa on menettelytapoja, joilla voidaan tilastotieteellisesti arvioida tulosten yleistettävyyttä Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa yleistettävyys on ongelmallisempi asia, mutta ei sivuutettavissa

14 Miten tieteellinen ajattelu korjaa arkiajattelun rajoituksia
Miten tieteellinen ajattelu korjaa arkiajattelun rajoituksia? Puutteellinen päättely Zygmunt Bauman: yhteiskuntatutkimus "pyrkii arkijärjestä poiketen sopeutumaan vastuullisen puheen tiukkoihin sääntöihin": päättelyketjujen loogisuuden vaatimus empiirisesti perusteltujen väitteiden ja pelkkien arvausten erottaminen empiiristen ja loogisten perustelujen läpinäkyvyys kriittinen keskustelu tuloksista ja menetelmistä tiedon suhteuttaminen muuhun aikaisempaan tietoon

15 Miten tieteellinen ajattelu korjaa arkiajattelun rajoituksia
Miten tieteellinen ajattelu korjaa arkiajattelun rajoituksia? Lyhytjänteisyys Yleensä mille tahansa tutkimuksen kohteena olevalle asialle löytyy useita mahdollisia selityksiä/tulkintoja Tutkimuksen on tarkasteltava erilaisia vaihtoehtoja päätyäkseen siihen, joka vaikuttaa parhaiten perustellulta

16 Miten tieteellinen ajattelu korjaa arkiajattelun rajoituksia
Miten tieteellinen ajattelu korjaa arkiajattelun rajoituksia? Asioiden tarkastelu irrallaan yhteyksistään Tutkimus pyrkii keskittymään olennaiseen abstrahoimalla kohteesta sen epäolennaiset piirteet Abstrakti = välittömästä kokemuksesta ja havainnosta irrotettu Abstrahoinnin tuloksena on yksinkertaistettu malli todellisuudesta (taloustiede, ideaalityypit)