USKONTOTIETEEN PERUSTEET

Esitys aiheesta: "USKONTOTIETEEN PERUSTEET"— Esityksen transkriptio:

1 USKONTOTIETEEN PERUSTEET
UST/USH 111 (4op) 6.9. – Ti ja to 14-16 Pr SL1

2 Uskontotieteen perusteet
Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen Tavattavissa uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E, huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15 Sposti: P Info: weboodi, uskontotieteen www-sivut flammassa, matskut.helsinki.fi

3 Kurssin suorittaminen
Luennot ja kirjallisuus Fingerroos, Opas & Taira 2004 (toim.): Uskonnon paikka. Sivut ja (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin, Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K. Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede", "Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta" sekä "Uskonto ja vaietut naiset”; V. Anttonen: Uskontotieteen maastot ja kartat ss Tentitään tiistaina klo , P I Rästitentit: tiedekuntatentti tai ensimmäisessä kesätentissä 29.6., ilmoittautuminen weboodissa

4 Uskonnon ulottuvuudet
KYSYMYS: Minkälainen voisi olla suomalainen kansalaisuskonto? Miten se ilmenee? Vrt. uskonnon ulottuvuudet: Opillinen, eettinen, myyttinen/kertomuksellinen, rituaalinen, materiaalinen, kokemuksellinen, yhteisöllinen

5 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto vai suomalaisuus kansalaisuskontona?

6 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto ei löydy monenkirjavan uskonnollisuuden päälle nousevaa ajatusta, kuten amerikkalaisessa kansalaisuskonnossa kansankirkko hallitseva ja kansalaisuskonto lähellä evankelis-luterilaista kirkkoa, ainakin rooli korostunut Tapakristillisyys?

7 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto Rituaalinen ulottuvuus Häät, hautajaiset, ristiäiset, joulukirkko, joulurauhan julistus, haudoilla käynnit pyhinä, pääsiäisen vietto, presidentin uudenvuoden puhe --> siirtymä- ja kalendaarirituaalit, Yksityinen uskonnonharjoitus: rukoilu (n. 53 % suomalaisista rukoilee säännöllisesti) Tilastot: Haastettu kirkko: Kirkon nelivuotiskertomus (

8 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto Yhteisöllinen ulottuvuus kirkkoon kuuluminen ja jäsenyys kansalaisvelvollisuutena belonging without believing vai believing in belonging? kuuluminen osa kansallista identiteettiä  vieläkin? Myyttinen ulottuvuus puolustusvoimien kirkollinen työ, sotilasvala  isänmaan puolustamisen ja sitä legitimoivan uskonnon yhteys; toinen maailmansota sota Jumalan vihollisia (ateismi) vastaan; sodan jumalallinen oikeutus; uhriteemat

9 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto Materiaalinen ulottuvuus: kirkot ja hautausmaat kansallisena perinteenä; suvivirsi, kristilliset joululaulut; vihkiraamattu; kastemekko, kastemalja, kastevesi; rippiristi Opillinen ulottuvuus Koti, uskonto ja isänmaa usko minkälaiseen jumalaan? Neljännes suomalaisista ilmoitti uskovansa kristinuskon jumalaan; 67% jonkinlaiseen jumalaan; 21% ei minkäänlaiseen kansanomainen uskonnollisuus; yksilöllinen uskonnollisuus  uushenkisyys, meditaatio, enkeliusko tms.

10 Suomalainen kansalaisuskonto
Kansankirkollinen kansalaisuskonto Eettinen ulottuvuus Katekismukseen perustuva moraali? Kymmenen käskyä, isä meidän ja uskontunnustus (Luterilainen/protestanttinen) työmoraali? Kokemuksellinen ulottuvuus ”metsä on kirkkomme”  luontokokemus kristillisenä kokemuksena Kauneimmat joululaulut, suvivirren laulaminen (myös yhteisöllistä ulottuvuutta) Yhteisöllinen ulottuvuus Osallistuminen kirkollisiin toimituksiin  n. 45 prosenttia suomalaisista osallistuu vuosittain

11 Suomalainen kansalaisuskonto
Suomalaisuus (kansalais)uskontona ”Syyttömänä syntymään sattui hän Tähän maahan pohjoiseen ja kylmään Jossa jo esi-isät Juovuksissa tottakai Hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai” (Eppu Normaali: Murheellisten laulujen maa)‏

12 Suomalainen kansalaisuskonto
Lähtökohdat: mystifioitu kansanluonne; puhumattomat metsäläiset pieni, (kielellisesti ja maantieteellisesti) eristäytynyt pohjoinen kansa pimeää ja kylmää  ihmiset juroja ja hiljaisia, mutta ystävällisiä Miehen ja naisen malli miehet humalassa väkivaltaisia  kirves, puukko, haulikko, perhe hankeen (alkoholinkäyttö)‏ Vrt. Sofi Oksanen Tanskanmaalla naiset vaatimattomia, kauniita, vaaleita ja Äitejä (uhrautuminen perheen puolesta?)‏  mutta: Elovena vai kotirintaman sitkeät selviytyjät? ”Tyypillisellä suomalaisella miehellä ei ole sanoja tunteiden ilmaisemiseen, vaan hän korvaa sanojen puutteen väkivallalla, Oksanen kertoo tanskalaisille.”

13 Suomalainen kansalaisuskonto
Asia, joka tulee ehkä näkyville negaation kautta (kehyksen rajojen koettelun kautta) Sotaveteraanien kritisointi Mannerheimin kritisointi Suomen lipun häpäiseminen  Aku oi Aku minkä teit! Koti Monacossa  verojen maksaminen ulkomaille, Supercell maksaa Suomeen! Kansallinen häpeä, huono itsetunto Suomalaisten kielitaito maailmalla Euroviisut perinteisesti Punakone ja Ruotsi aina parempia Kännäävät porot Tallinnassa mutta kuitenkin:

14 Suomalainen kansalaisuskonto
Vaikka pieni kansa, niin sisukkaita (mutta nöyriä) sankareita Kokemuksellinen + yhteisöllinen ulottuvuus MM-jääkiekko, keihäänheitto, euroviisut, formulat torilla tavataan isänmaallinen olo Jurous, rehellisyys, hulluus, melankolia  kansanluonne

15 Suomalainen kansalaisuskonto
Myyttinen ulottuvuus Myyttinen taistelu toisen maailmansodan aikana, titaanien taistelu, talvisodan ihme, selviytyminen sortovallan alta (Ruotsi, Venäjä)  suomalainen sisu Myyttiset hahmot  Kekkonen, Armi Kuusela, Aleksis Kivi, Mannerheim, Matti Nykänen, Saarijärven Paavo, Väinämöinen, Viren, joulupukki, Mertaranta?, Uuno, Elmo Kalevala  muualla vahvistetaan Kalevalan merkitys? Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri kaada, Jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, Veihän vilu tou’on naapurimme.”

16 Suomalainen kansalaisuskonto
Materiaalinen ulottuvuus leijonavaakuna (jääkiekkojoukkue: leijonat, paidat)‏ Tuntematon sotilas, Täällä pohjantähden alla, Seitsemän veljestä, Sibeliuksen musiikki (Finlandia), salmiakki, kansallisromanttinen kuvataide, luonto ja metsät, Marimekko, Muumit, Nokia (silloin joskus), Angry Birds, Arabian astiat, kahvi, tango, astiakaappi, mämmi ja mietaa Suomen lippu

17 Suomalainen kansalaisuskonto
Rituaalinen ulottuvuus Saunominen Ryyppääminen Kiteytyy juhannuksena  juhannustaiat??? Itsenäisyyspäivän vastaanotto - Mökkeily - Kahvinjuonti + kursailu Jouluaaton rituaalit

18 Suomalainen kansalaisuskonto
Eettinen ulottuvuus Kaveria ei jätetä  huolenpito tuntemattomista? Korkea työmoraali Lainkuuliaisuus Jokamiehenoikeudet Osta kotimaista! Puolueettomuuspolitiikka Äänestäminen kansalaisvelvollisuutena Kasvatukselliset sananlaskut: (“nuorena vitsa väännettävä”; “niska kyyryssä kohti uusia pettymyksiä”; “jos ei sauna, viina tai terva auta, tauti on kuolemaksi”)

19 Suomalainen kansalaisuskonto
Opillinen ulottuvuus Usko hyvinvointivaltioon Usko koulutukseen  Pisa Uskonto yksityisasiana Maatalouden ensisijaiseen asemaan uskominen; maatalouden korkea status? Sukupuolten välinen tasa-arvo

20 Suomalainen kansalaisuskonto
Luterilaisuutta vai suomalaisuutta? Uskontoa? Bellah: transsendentti (Jumala) legitimoi kansakunnan olemassaolon Yhdysvallat: liitto Jumalan kanssa, Jumala antanut tehtävän, luvattu maa, valittu kansa Suomi: Jumala sodan oikeuttajana ja kansan suojelijana toisessa maailmansodassa  tämän jälkeen? Kansankirkollinen kansalaisuskonto etnisenä uskontona?

21 Suomalainen kansalaisuskonto
Anttonen 1993: ”Kun suomalainen juhlii ja ylistää suomalaisuuttaan, siinä on hyvin vähän sijaa kristillisyydelle. Se tapahtuu ensisijaisesti Kalevalan ja kansanperinteen, metsä-, vaara- ja järviluonnon, talvisodan hengen, urheilun, saunan, viinan ja Suomen Markan merkeissä.” Pitääkö paikkansa?

22 Tenttikysymyksiä Miksi uskonnon määritteleminen on ongelmallista? Esittele erilaisia uskonnon määrittelemisen tapoja Miten uskontotieteessä tutkitaan uskonnonkaltaisia ilmiöitä? Kerro esimerkkejä Mitä tarkoitetaan amerikkalaisella kansalaisuskonnolla? Erittele ilmiötä Ninian Smartin uskonnon ulottuvuuksien avulla Mitä voisi olla suomalainen kansalaisuskonto? Erittele ilmiötä Ninian Smartin uskonnon ulottuvuuksien avulla.

23 Kirjallisuutta Albanese, Catherine 2006: America: Religions and religion. Braun, Willi & McCutcheon, Russel (toim.): Guide to the study of religion Comstock, Richard 1971: The Present and Future of Religion. Teoksessa Religion and Man, toim. Richard Comstock Haverinen, Antti 2004: Valkoisen talon kappalaiset. Yhdysvaltain presidentti-instituution viralliset puheet retorisena kansalaisuskontona. Ethesis. HY. Helin, Janne 2006: Maa vahva, Jumala väkevä. Pyhä talvisota ja Kotimaa-lehden myytit vuosina

24 Kirjallisuutta Ketola, Kimmo 2001: Mitä on uskontotiede? Teoksessa Näköaloja uskontoon. Korhonen, Teppo (toim.) 1993: Mitä on suomalaisuus? Lampinen, Tapio 1995: Uskonto ja politiikka Närvä, Jaakko 2014: Ratkaisuehdotus uskonnon määrittelykysymykseen. Uskonnontutkija 2/2014. Uskonnontutkija.fi Paden, William 1992: Interpreting the sacred Smith, Jonathan Z. 1982: Imagining religion

25 Kirjallisuutta: Bellah ja kansalaisuskonto
Bellah, Robert 1967: Civil Religion in America, josta kaikki alkoi. Julkaistu mm. teoksessa Bellah, Robert 1970: Beyond Belief. Lisäksi kiintoisa on teos, jossa Bellah analysoi Amerikan historiaa ja nykytilannetta kansalaisuskonnon avulla, eli Bellah, Robert 1975: The Broken Covenant. American Civil Religion in the Time of Trial. robertbellah.com

26 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
”Jos sinä olet tullut maasta, niin mene maahan Jos sinä olet tullut vedestä, niin mene veteen, Jos sinä olet tullut valkiasta, niin mene valkiahan, Jos sinä olet tullut tuulesta, niin mene tuulehen!” Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I Loitsut ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus aikaansaada jotain tapahtumaan yliluonnollisesti.

27 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Gabriel Maxenius: De effectibus fascino-naturalibus (1733) ”Nimittäin sinä hetkenä, jolloin he jotakuta henkilöä parantavat ja hänen haavojaan joko sulkevat tai avaavat, he keksivät mielessään outoja ja kauheita eleitä: nimittäin suun korskuntaa ja aivan outoa ammumista, ruumiinsa viskelyä, silmien tylyä katsetta; kun lisätään vielä muita vaikutuskeinoja, jotka tarkoittavat arvokkuuden osoittamista ja eräänlaista taitoa herättää luottamusta tai pelkoa toisissa, niin että luulisit heitä ajavan eräänlaisen omituisen vihan kiihkon, etten sanoisi, että luulisit heidän olevan hulluja (dementes).

28 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Niinpä he harrastavat senkaltaista elehtimistä, milloin he saavat jäsenillään aikaan hölmistymisen jotain suurehkoa voimaa vastaan, vieläpä kaikissa esityksissä, joita seuraa rytmillisen sanailun jälkeinen vaikutus. Ja siitä seuraa, että kuuntelevien ihmisten veri ei voi kestää eräänlaista toistoa, etenkin jos otetaan huomioon, kuten jo on sanottu, näiden ihmisten liiallinen ja altis herkkäuskoisuus näissä asioissa ja niin sanoakseni luonnollinen taipumus.” (Haavio 1967, 315.)

29 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Haasteena kysymys uskonnon totuudesta Reaktiot: naturalistinen ja religionistinen tutkimusperinne Naturalistinen traditio Uskontoa mahdollista selittää ihmisten persoonallisesta ja sosiaalisesta todellisuudesta käsin Uskonto ikään kuin ihmisen luomus Varhaiset uskontokriitikot: Protagoras, Diagoras sekä Euhemerus (n. 330 – 260 eaa.)‏ Euhemerismi

30 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Myöhempiä uskontokriitikoita Karl Marx: uskonto harhaa ja kansojen ooppiumia Sigmund Freud: uskonto nousee alitajunnasta ja on mielen sairaus Reduktionismi Emilé Durkheim: uskonto yhteiskunnan heijastuma uskontokriitikot ja uskontoon myönteisesti suhtautuvat

31 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Religionistinen traditio Uskontoa ei voi palauttaa itsensä ulkopuolelle Antireduktionismi Joko oletus jumaluuden olemassaolosta tai sitten ei Teologia/uskontoteologia ja uskontofenomenologia Mircea Eliade, Gerardus van der Leeuw, Rudolf Otto Rudolf Otto Numinoosi, joka näkyy kaikkien uskontojen taustalla, mutta tunnistettavissa kristinuskossa aidoimmillaan

32 Uskontotieteen suuntaukset: lähtökohtia I
Kumpi suuntaus uskontotieteelle ominaisempi? uskontotiede ponnistaa naturalistisesta traditiosta ja uskontokritiikistä David Hume, E.B. Tylor, J.B.Frazer, Marx, Freud, Durkheim Religionistinen perinne noussut erityisesti viime vuosisadan puolivälistä alkaen Otto, Mircea Eliade, Gerardus van der Leeuw, Jacques Waardenburg, Joachim Wach, René Gothóni “Uusnaturalistit” 1990-luvulta lähtien Pascal Boyer, Thomas Lawson, Don Wiebe, Luther Martin (kuvassa), Ilkka Pyysiäinen, Armin Geertz