Suomalainen yhteiskunta s. 36 tehtävät 3 ja Tarkastele vuoden 2010 väestöpyramidia (s. 32). a) Miten Suomenväestön ikärakenne muuttuu seuraavien.

Esitys aiheesta: "Suomalainen yhteiskunta s. 36 tehtävät 3 ja Tarkastele vuoden 2010 väestöpyramidia (s. 32). a) Miten Suomenväestön ikärakenne muuttuu seuraavien."— Esityksen transkriptio:

1 Suomalainen yhteiskunta s. 36 tehtävät 3 ja 4

2 3. Tarkastele vuoden 2010 väestöpyramidia (s. 32). a) Miten Suomenväestön ikärakenne muuttuu seuraavien vuosikymmenten aikana? b) Miten Suomessa on varauduttu näihin muutoksiin? a) Väestö ikääntyy vauhdikkaasti. b) Eri ammattien eläkeikiä on jo nostettu ja uusia korotuksia suunnitellaan. Eläkkeiden tasoa on leikattu. Ikääntyvien mahdollisuuksia selvitä mahdollisimman kauan ilman yhteiskunnan tukea on tuettu, esimerkiksi palvelutaloja ja kotipalvelua rakentamalla. Nuoria pyritään saamaan työelämään entistä nopeammin. 3 Yhteiskunnan rakenne s. 36 2

3 4. a) Hyvinvointivaltion palvelujen väitetään olevan kriisissä. Miksi? b) Millä eri tavoin tilannetta on pyritty korjaamaan Suomessa ja muualla maailmassa? c) Mitä ongelmia korjausyrityksistä on seurannut? a) Hyvinvointivaltio pystyy nykyisellä rakenteella tuottamaan palveluja vain vakaan taloudellisen kasvun tilanteessa. Talouden taantumien ja heikon kasvun aikana hyvinvointivaltion kaikkia palveluja ei pystytä tuottamaan. b) On pyritty edistämään talouden kasvua ja työllisyyttä. Työttömyys-, eläke- ja sairausvakuutusmaksuja on korotettu. Valtio on siirtänyt velvoitteita kunnille. Sosiaaliturvan eri lajeja on leikattu ja lisätty tukien harkinnanvaraisuutta. 3 Yhteiskunnan rakenne s. 36 3

4 Jatkoa tehtävän 4 vastaukseen: c) Sosiaaliset ongelmat ovat kääntyneet nousuun. Kun esimerkiksi työttömyystukea leikataan, siitä seuraa entistä suurempi paine muun sosiaaliturvan hakemiseen. Kun muutakin sosiaaliturvaa leikataan, entistä suuremmalla osalla ihmisistä elintaso laskee köyhyysrajan alapuolelle. Siitä puolestaan seuraa syrjäytymistä, asunnottomuutta, lasten jäämistä vaille monia mahdollisuuksia, leipäjonoihin turvautumista. 3 Yhteiskunnan rakenne s. 36 4

5 Kansa käyttää valtaa 4: Mitä valta on? s. 44 - 4 5: Vaalit ja äänestäminen s. 62 – 3,4 6: Miten kansanvalta toimii?s.86– 1,2,3 Kertaus s.98 – 99 – 1,5,8

6 4. Mitä valta on? s. 44 4. a) Mikä on Montesquieun vallan kolmijako-opin tavoite? b) Miten oppia nyky-Suomessa sovelletaan? 4. a) Montesquieun vallan kolmijako-opin tavoite on estää vallan keskittyminen yksiin tai vain harvoihin käsiin. b) Suomen perustuslaissa lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on erotettu toisistaan. Periaatteesta pyritään pitämään tiukasti kiinni, vaikka presidentillä onkin mahdollisuus jonkin verran vaikuttaa kaikkiin kolmeen vallan lajiin. 6Kansalainen ja yhteiskunta

7 5. Vaalit ja äänestäminen s. 62 3. Aseta Suomen puolueet viivalle, jonka toisessa päässä on vasemmisto ja toisessa oikeisto. Miksi monen puolueen asettaminen viivalle on vaikeaa? Voisiko puolueita ryhmitellä jollain toisella tavalla? 3. Puolueitten asettaminen vasemmisto–oikeisto-linjalle on vaikeaa, koska monien puolueitten ohjelmassa ja käytännön politiikassa on piirteitä sekä vasemmistolaisista että oikeistolaisista vaikutteista. Esimerkiksi Kristillisdemokraattien ohjelmassa on osin perinteisen vasemmiston suuntaan kallistuvia sosiaalipoliittisia kantoja, toisaalta puolue on selvästi arvokonservatiivinen perinteisten oikeistolaisten arvojen tapaan. Vihreitten agendalla on tavoitteita, joita ei ole ollut oikeiston eikä vasemmiston ohjelmissa lainkaan esillä. 7Kansalainen ja yhteiskunta

8 5. Vaalit ja äänestäminen s. 62 4. Miten suhteellinen vaali ja enemmistövaali poikkeavat toisistaan? Kumpaa järjestelmää pidät parempana? 4. Suhteellinen vaalitapa pyrkii takaamaan eri ryhmien suhteellisen edustuksen annettujen äänien mukaan. Valituksi tulemiseen vaikuttavat ehdokkaan saama äänimäärä ja hänen ryhmänsä (puolueensa tai vaaliliittonsa) saama äänimäärä. Enemmistövaalissa jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain yksi ehdokas. Valituksi tulee kussakin vaalipiirissä eniten ääniä saanut ehdokas. 8Kansalainen ja yhteiskunta

9 6. Miten kansanvalta toimii? s. 86 1. Eduskunnan työn painopiste ei ole suuressa salissa vaan valiokunnissa. Perustele väite. Eduskunnan työn painopiste on valiokunnissa eikä suuressa salissa, koska kaikki eduskunnassa säädettävät lait käsitellään jossain valiokunnassa, jotkut useammassakin. Valiokunnissa lait saavat lähes lopullisen muotonsa, niissä yksittäiselläkin kansanedustajalla ja eri poliittisilla ryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen sekä lakien sisältöön että muotoon. 9Kansalainen ja yhteiskunta

10 2. Miten tavallisen lain ja perustuslain säätäminen poikkeavat toisistaan? Tavallisen lain ja perustuslain säätäminen poikkeavat toisistaan alkutilanteessa niin, että perustuslakivaliokunta päättää, milloin jokin laki on säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tavallisten lakien hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö kansanedustajien antamista äänistä. Perustuslain luontoisiksi katsottavat lait voidaan hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä, jolloin laki jää lepäämään yli seuraavien eduskuntavaalien ja on hyväksyttävä siellä kahden kolmasosan enemmistöllä. 6. Miten kansanvalta toimii? s. 86 10 Kansalainen ja yhteiskunta

11 6. Miten kansanvalta toimii? s. 86 Jatkoa tehtävän 2 vastaukseen: tai laki voidaan julistaa kiireellisiksi vähintään viiden kuudesosan äänten enemmistöllä. Tällöin se voidaan hyväksyä jo samoilla valtiopäivillä kahden kolmasosan enemmistöllä. 11 Kansalainen ja yhteiskunta

12 6. Miten kansanvalta toimii? s. 86 3. a) Miten eduskunnassa mitataan hallituksen luottamusta? b) Millä muilla tavoilla eduskunta valvoo hallituksen toimintaa? a) Eduskunnassa mitataan hallituksen luottamusta –Välikysymyksellä –Sen voi tehdä 20 kansanedustajaa mistä asiasta tahansa. –Hallitus vastaa kysymykseen, minkä jälkeen eduskunta äänestää luottamuksesta. –Hallituksen tiedonannon yhteydessä –Jos eduskunta ei hyväksy tiedonantoa, hallitus ei nauti sen luottamusta. 12 Kansalainen ja yhteiskunta

13 Jatkoa tehtävän 3 vastaukseen: b) Eduskunta valvoo hallituksen toimintaa eduskunnan kyselytunnilla, jolla ministerien on vastattava kansanedustajien suullisiin kysymyksiin. Kansanedustajat voivat tehdä kirjallisia kysymyksiä, joihin ministerien on vastattava. 6. Miten kansanvalta toimii? s. 86 13 Kansalainen ja yhteiskunta

14 Kertaus s. 98  99 1. Vertaile demokratiaa ja diktatuuria eri näkökulmista. Ota huomioon vallanjako ja päätöksenteko, sananvapauden ja muiden yksilön oikeuksien toteutuminen ja opposition toimintamahdollisuudet. Aineksia demokratiaa ja diktatuuria vertailevaan esseevastaukseen: Vallanjako: demokratiassa valta on kansalla eli täysivaltaisilla kansalaisilla, jotka voivat käyttää sitä suoraan kuten antiikin Ateenassa tai välillisesti valitsemalla edustajansa tekemään päätökset kuten nykydemokratioissa on tapana. Sananvapaus: Diktatuureissa sananvapautta on yleensä rajoitettu rankasti. Kansalaisten mielipiteiden ilmaisua valvovat vallanpitäjät, poliisi ja muut virkamiehet. Mediaa sensuroidaan, toimittajien työtä vaikeutetaan, ääritapauksissa valtaa pitävien arvostelu voi johtaa vankilaan tai hengen menetykseen. 14 Kansalainen ja yhteiskunta

15 Jatkoa kysymyksen 1 vastaukseen: Demokratioissa sananvapautta pidetään yhtenä perusoikeuksista. Sananvapautta mittaavassa maailmanlaajuisessa indeksissä kärjessä on samoja maita kuin demokratian toteutumista mittaavissa. Vuonna 2009 huiput olivat Tanska, Suomi, Irlanti ja Norja, peränpitäjinä Iran, Turkmenistan, Pohjois-Korea ja Eritrea. Muut yksilön oikeudet: Diktatuureissa yksilöiden oikeudet muillakin alueilla ovat rajatummat kuin demokratioissa. Oppositio: Diktatuureissa oppositiota ei yleensä lainkaan sallita. Demokratioissa koko järjestelmän perusta on toimivan opposition olemassaolo, mikä takaa kriittisen näkökulman esille tulon. Kertaus s. 98  99 15 Kansalainen ja yhteiskunta

16 5. b) Millainen on presidentin poliittinen vastuu? Presidentillä ei virkatoimissaan ole varsinaista poliittista vastuuta. 6. Selvitä, mitä asioita kukin Euroopan unionin toimielimistä käsittelee ja mistä ne päättävät? Oppikirjan s. 86 laatikko tiivistää oleellisen asian. Kertaus s. 98  99 16 Kansalainen ja yhteiskunta

17 8. Valtio on rohkaissut kuntia tekemään kuntaliitoksia. Etsi kirjan luvun pohjalta syitä, miksi pienistä kunnista on pyritty muodostamaan suurempia kokonaisuuksia. Kunnalle on laissa määrätty tehtäviä, joiden toteuttamista valtio valvoo. Jos kunta on kovin pieni, se ei pysty yksin tuottamaan kaikkia määrättyjä palveluja. Erityisesti terveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen ja koulutukseen kuluva raha on monelle pienelle kunnalle liian iso haaste. Kertaus s. 98  99 17 Kansalainen ja yhteiskunta

18 Kansalainen vaikuttaa 8: Vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa s.118 – 4,6 9: Globaali vaikuttaminen s.125 – 1,4 Kertaus s.126 - 4

19 8. Vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa s. 118 4. Miten etujärjestö eroaa poliittisesta puolueesta tai yhdistyksestä? Etujärjestö pyrkii ajamaan jäsentensä etuja, esim. taloudellisia tai työelämään liittyviä etuja. Etujärjestö ei pyri vaikuttamaan yhteiskuntaan poliittisten puolueiden tavoin laajasti, vaan etujärjestö keskittyy vain jäsentensä edunvalvontaan suoraan ohi puolueiden. Yhdistykset ovat taas lähinnä aatteellisia tai yhteen asiaan keskittyneitä järjestöjä eikä niiden tehtäviin kuulu ajaa jäsentensä taloudellista etua. 19 Kansalainen ja yhteiskunta

20 8. Vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa s. 118 6. Vertaile työsopimusta, työehtosopimusta ja tulopoliittista kokonaisratkaisua. Mitä eroa niillä on ja miksi? Oppikirjan s. 117 laatikko tiivistää oleellisen asian. 20 Kansalainen ja yhteiskunta

21 9. Globaali vaikuttaminen s. 125 1. Miksi kansainvälistä kansalaistoimintaa tarvitaan? Globalisaatio on lisännyt tarvetta kansainväliseen kansalaistoimintaan. Kansainvälinen yhteisö ei kykene hallitsemaan globalisaatiota eikä puuttumaan sen seurauksiin riittävän tehokkaasti. Siksi tarvitaan kansainvälisiä järjestöjä, jotka kiinnittävät huomiota ihmisoikeuksiin, lapsityövoiman hyväksikäyttöön, ihmiskauppaan, luonnon hyväksikäyttöön ym. Kansainvälisten järjestöjen julkaisutoiminta vaikuttaa yleiseen tietoisuuteen ja mielipiteeseen. 2. Mainitse esimerkkejä siitä, miten globalisaatiota on vastustettu. Esimerkkejä voi löytää ainakin seuraavilta aloilta: kansainväliset järjestöt, mielenosoitukset, verkostot ja kuluttaminen. 21 Kansalainen ja yhteiskunta

22 9. Globaali vaikuttaminen s. 125 4. Millä perusteella kuluttamista voi pitää yhteiskunnallisena vaikuttamisena? Kulutuspäätökset vaikuttavat kauppaan, teollisuuteen ja maatalouteen. Mitä enemmän ostamme jotain tuotetta, sitä enemmän tuotetta valmistavat yritykset saavat hyötyä ja globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset vaikutusvaltaa. Kuluttajavalinnat vaikuttavat myös ympäristöön ja paikallisuuteen: mitä enemmän ostaa paikallisia tuotteita, sitä enemmän luo työtä ja toimeentuloa omalle seudulle ja vähentää tuotteiden kuljetuksesta aiheutuvaa ympäristön rasitusta. 22 Kansalainen ja yhteiskunta

23 Kertaus s. 126-127 4. Miksi on tärkeää, että kansalaisille taataan tiedonvälityksen vapaus? Jotta kansalaiset voivat osallistua yhteisten asioiden hoitoon, heidän tulee saada monipuolista tietoa yhteiskunnasta ja maailmasta. Kansalaisilla tulee olla kanavat omien mielipiteidensä ilmaisemiseen ja vallanpitäjien toiminnan arvioimiseen. 23 Kansalainen ja yhteiskunta

24 Oikeus, turvallisuus ja tasa-arvo 10: Ihanteena oikeusvaltio s.139– 1,5,6 11: Mikä uhkaa turvallisuutta?s.151-2,3 12: Tavoitteena tasa-arvos.164-3,4 Kertaus s.165 - 2

25 10. Ihanteena oikeusvaltio s. 139 1. Määrittele seuraavat käsitteet: - oikeusvaltio –Oikeusvaltio on valtio, jossa kansalaisella on laaja oikeusturva. - oikeusturva –Oikeusturva tarkoittaa lain ja oikeusjärjestelmän kansalaiselle antamaa oikeussuojaa. - riippumaton tuomiovalta –Riippumaton tuomiovalta tarkoittaa, että tuomioistuimet ovat päätöksissään itsenäisiä. Muut viranomaiset tai poliitikot eivät voi vaikuttaa tuomioistuinten päätöksiin. 25 Kansalainen ja yhteiskunta

26 5. Miksi samasta teosta voi eri tuomioistuimissa saada erilaisia rangaistuksia? Ylempi tuomioistuin voi muuttaa rangaistusta näin halutessaan. 10. Ihanteena oikeusvaltio s. 139 26 Kansalainen ja yhteiskunta

27 6. Vankeusrangaistusten täytäntöönpano tuottaa yhteiskunnalle kustannuksia. Pohdi, miten näitä voisi vähentää. Vastauksessa voisi pohtia esim. yhdyskuntapalvelun tai valvontarangaistuksen olevan yhteiskunnalle halvempia. Toisaalta ehdoton vankeusrangaistus toimii paitsi rangaistuksena rikolliselle, myös muiden kansalaisten suojeluna. Vankeustuomion kärsineet rikolliset monesti myös uusivat rikoksensa nopeasti, eivätkä pysty sopeutumaan takaisin yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi. Auttaisiko tässä vähittäinen vapautuminen koevapauden kautta? Mikä on Kris ry:n ja muiden vapaaehtoisten rooli asiassa? 10. Ihanteena oikeusvaltio s. 139 27 Kansalainen ja yhteiskunta

28 2. Mitä on kriisinhallinta ja miten sitä harjoitetaan? Kriisinhallinta tarkoittaa kansainvälistä yhteistyötä, joka tähtää ristiriitojen ja selkkausten estämiseen, hallintaan ja ratkaisemiseen. Kriisinhallinta voidaan jakaa siviilikriisinhallintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan. Ensisijaisena tavoitteena on osapuolten välisen kompromissin etsiminen ja edistäminen. 11. Mikä uhkaa turvallisuutta? s. 151 28 Kansalainen ja yhteiskunta

29 11. Mikä uhkaa turvallisuutta? s. 151 3. Miten Euroopan unionin jäsenyys on muuttanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa? Suomi hakeutui Euroopan unionin jäseneksi 1990-luvun alussa osin turvallisuuspoliittisista syistä. Voidaan ajatella, että Suomen turvallisuuspoliittinen asema on vahvistunut unionin jäsenyyden myötä. Eduskunnan ja valtioneuvoston kansainväliset tehtävät ovat lisääntyneet unionijäsenyyden myötä. Unionin yhteinen turvallisuuspolitiikka on kuitenkin ollut vähäistä esim. yhteiseen talouspolitiikkaan verrattuna. Tämä johtuu osin siitä, että valtaosa unionin jäsenmaista on sotilasliitto Naton jäseniä. 29 Kansalainen ja yhteiskunta

30 3. Yhteiskuntapolitiikassa pyritään tasa-arvoon. Miten tätä tavoitetta voi perustella? Tasa-arvo kasvattaa yhteiskuntarauhaa. Kun kaikilla on yhteiskunnassa samat oikeudet ja velvollisuudet ja mahdollisuudet esim. koulutukseen, ihmiset ovat tyytyväisiä siihen yhteiskuntaan, jossa he elävät. Voimakas epätasa-arvo yhteiskunnassa aiheuttaa tyytymättömyyttä, levottomuutta ja mahdollisesti myös kapinointia vallanpitäjiä vastaan. 12. Tavoitteena tasa-arvo s. 164 30 Kansalainen ja yhteiskunta

31 4. Väitetään, että Suomen talouselämän menestys luo pohjan sosiaaliselle turvallisuudelle. Arvioi väitteen paikkansapitävyyttä. Hyvinvointiyhteiskunta, joka meillä ymmärretään valtion ja kuntien ylläpitämänä sosiaalisena turvaverkkona lapsuudesta vanhuuteen, onnistuu vain taloudellisesti vauraassa yhteiskunnassa. Sosiaalinen turvaverkko toimii toisaalta myös köyhähköissä oloissa. Tällöin sosiaalisesta turvasta ei vastaa välttämättä valtio tai kunta, vaan esim. perhe, suku, paikallisyhteisö, työnantaja tai työyhteisön jäsenet. 12. Tavoitteena tasa-arvo s. 164 31 Kansalainen ja yhteiskunta

32 4. Suomalaiset ovat olleet viime vuosina huolissaan kansalaisten arkielämän turvallisuudesta. Miten tavalliset ihmiset voivat edistää omaa kansalaisturvallisuuttaan? Olennaisinta lienee pysytellä erossa alkoholista ja huumausaineista. Suomessa valtaosa rikollisuudesta liittyy juuri näihin. 5. Millä tavoin suomalaiset voivat rakentaa Euroopan unionin yhteistä turvallisuutta? Toimimalla lainmukaisesti niin Suomessa kuin unionissakin ja osallistumalla unionin yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittämiseen. Kertaus s. 165 32 Kansalainen ja yhteiskunta