Saimaan lohikalat -hanke Koulutusmateriaali Huhtikuu 2013.

Esitys aiheesta: "Saimaan lohikalat -hanke Koulutusmateriaali Huhtikuu 2013."— Esityksen transkriptio:

1 www.jarvilohi.fi Saimaan lohikalat -hanke Koulutusmateriaali Huhtikuu 2013

2 www.jarvilohi.fi SAIMAAN UHANALAISET LOHIKALAT

3 www.jarvilohi.fi Pieni suu, suun takareuna ei ohita silmää Järvilohi (Salmo salar m. sebago) Kapea pyrstön tyvi, evä nousee jyrkässä kulmassa Pilkutus lähinnä ”hartioissa”, ulottuu harvoin kylkiviivan alapuolelle

4 www.jarvilohi.fi Järvilohi (Salmo salar m. sebago) Uhanalaisuusluokka Suositeltava alamitta Äärimmäisen uhanalainen 60 cm

5 Järvilohi (Salmo salar m. sebago) Emokalapyynti Istutus Viljely Padot Kasvukausi järvialueella (2-5 vuotta) Lisääntyminen ja poikasvuodet koskialueilla (2-4 vuotta) Luontainen elinkierto Lisääntyminen ja poikasvuodet viljelylaitoksissa (2-3 vuotta)

6 Järvilohikannat Suomessa Maanmittauslaitos lupa nro //MML/12 Pielisen järvilohi Saimaan järvilohi

7 Syönnösalue Pielinen Lieksanjoki Maanmittauslaitos lupa nro //MML/12 Poikastuotantoalueet Käpykoski Naarakoski Saarikoski Entiset poikastuotantoalueet tuhoutuneet Lieksankoski Pankakoski Nousuesteet Lieksankosken säännöstelypato Pankakosken voimalaitos Pielisen järvilohen elinkierto

8 Kuurnan voimalaitos (1971) Kaltimon voimalaitos (1958) Syönnösalue Saimaa Ala-Koitajoki Maanmittauslaitos lupa nro //MML/12 Poikastuotantoalue Lukuisia koskia Suurin osa entisistä poikastuotantoalueista tuhoutunut Joensuun kaupunginkosket Nousuesteet Saimaan järvilohen elinkierto Pielisjoki

9 www.jarvilohi.fi Luontainen elinkierto katkennut  Pääsy lisääntymisalueille estynyt  Lisääntymisalueet huonokuntoisia Emokalapyynti kertoo kannan todellisen tilan Järvilohi (Salmo salar m. sebago) Kantojen nykytila

10 www.jarvilohi.fi Suuri suu, suun takareuna ohittaa silmän Järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris) Paksu pyrstön tyvi, evä nousee loivassa kulmassa Runsas pilkutus kylkiviivan molemmin puolin

11 www.jarvilohi.fi Järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris) Uhanalaisuusluokka Suositeltava alamitta Erittäin uhanalainen 50 – 60 cm

12 www.jarvilohi.fi Lisääntyminen ja poikasvuodet koskialueilla (2-6 v) Kasvukausi järvialueella (2-4 v) Lisäksi paikallisia kantoja  Ei järvivaellusta Järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris) Elinkierto

13 Poikastuotantoalueet Avainalueet Lieksanjoki Heinäveden reitti Joroisvirran reitti Partakoski Useita pienempiä kohteita Maanmittauslaitos lupa nro //MML/12 Syönnösalue Vaeltaa pitkiäkin matkoja

14 www.jarvilohi.fi Suuri osa luontaisista lisääntymisalueista tuhoutunut Kulku lisääntymisalueille osittain estynyt Luontainen lisääntyminen hyvin vähäistä  Kalastus rajoittaa lisääntyvien kalojen määrää Järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris) Kantojen nykytila

15 www.jarvilohi.fi Harjus (Thymallus thymallus) Suuri purjemainen selkäevä

16 www.jarvilohi.fi Harjus (Thymallus thymallus) Uhanalaisuusluokka Suositeltava alamitta Silmälläpidettävä 35 cm

17 www.jarvilohi.fi Kutee keväällä virtavesissä tai selkävesien kivikkorannoilla ja karikoilla Vaatii puhtaan sora/kivikkopohjan Paikkauskollinen kala  Ei vaellusta Harjus (Thymallus thymallus) Elinkierto

18 Elinalueet Jokikutuisia kantoja Lieksanjoki Pielisjoki Heinäveden reitti Järvikutuisia kantoja Pielinen Puruvesi Pihlajavesi Etelä-Saimaa Maanmittauslaitos lupa nro //MML/12

19 www.jarvilohi.fi Kannat taantuneet voimakkaasti  Luontainen lisääntyminen vähäistä Lisääntymisalueet huonokuntoisia  Rehevöityminen Vain Puruveden kanta viljelyssä  Ei istutuksia muualle Harjus (Thymallus thymallus) Kantojen nykytila

20 www.jarvilohi.fi Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) Vatsapuolen evissä valkoiset reunat Vaalea pilkutus tummalla pohjallaErittäin pienet suomut Punertava maha, etenkin kutuasussa

21 www.jarvilohi.fi Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) Uhanalaisuusluokka Suositeltava alamitta Äärimmäisen uhanalainen 70 cm

22 www.jarvilohi.fi Elää järvialueiden syvänteissä  Suosii kirkkaita, kylmiä ja hapekkaita vesiä Lisääntyy kivikko- ja sorapohjaisissa rantavesissä  Paikkauskollinen  Vaativainen kutupaikan suhteen Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) Elinkierto

23 Elinalueet Kuolimossa alkuperäinen luonnossa lisääntyvä kanta Lupaavia tuloksia palautusistutuksista Ruokovesi Lietvesi Yövesi Luonteri Maanmittauslaitos lupa nro //MML/12

24 www.jarvilohi.fi Kannat ovat taantuneet jo 1800- luvulta lähtien  Veden laatu?  Ilmastonmuutos?  Kalastus? Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) Kantojen nykytila Tomi Tukiainen

25 www.jarvilohi.fi Pyritty palauttamaan entisiin nieriävesiin istutusten avulla  Löydetty merkkejä kudun onnistumisesta  Tulokset vaatimattomia (ylikalastus) Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) Kantojen nykytila

26 www.jarvilohi.fi Luontaisen lisääntymisen palauttaminen ja vahvistaminen Emokalamäärien kasvattaminen  Kalastajat avainasemassa Lisääntymisaluekunnostukset Nousuesteiden ohittaminen Tutkimuksen lisääminen Tulevaisuuden tavoitteita

27 www.jarvilohi.fi Ohjeita kestävään kalastukseen

28 www.jarvilohi.fi Kestävä kalastus www.jarvilohi.fi ”Kalakantaa verotetaan niin, että kannan uusiutumiskyky säilyy, eivätkä tulevien vuosien saaliit vähene.”

29 www.jarvilohi.fi Noudata asetettuja alamittoja  Vältä alamittaisten kalojen pyyntiä! Kalasta monipuolisesti eri kalalajeja  Suosi elinvoimaisia, luontaisesti lisääntyviä lajeja Pyydä kalaa vain omiin tarpeisiin Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Kaikki kalastusmuodot:

30 www.jarvilohi.fi Vapauta rasvaevälliset järvilohet ja- taimenet  Rasvaevälliset kalat turvaavat kannan säilymisen (joki-istukkaita tai luonnonkantaa)  Rasvaeväleikatut kalat on tarkoitettu kalastettaviksi Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Kaikki kalastusmuodot:

31 www.jarvilohi.fi Vapauta kala pihtien avulla nostamatta kalaa vedestä Kostuta kätesi, jos joudut koskemaan kalaan Käytä solmutonta ja kumipintaista haavia Käytä uistellessa vesiastiaa vapautuksen apuna Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Kalan oikeaoppinen vapautus:

32 www.jarvilohi.fi Vähennä vapojen määrää vetouistellessa Aseta itsellesi saaliskiintiö  Päiväkiintiö (1-2 lohikalaa)  Vuosikiintiö (5-10 lohikalaa) Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Viehekalastus

33 www.jarvilohi.fi Vähennä koukkujen määrää  Yksihaaraiset koukut  Vain yksi kolmihaarakoukku Silmä- ja kidusvauriot vähenevät Kalojen vapautus helpottuu Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Viehekalastus

34 www.jarvilohi.fi Vähennä verkkojen määrää  4 verkkoa/vapaa-ajankalastaja riittää Valitse verkot, joiden solmuväli on sopusoinnussa alamittarajoitusten kanssa  Järvilohi 60 cm / 80 mm  Kuha 45 cm / 60mm Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Pyydyskalastus

35 www.jarvilohi.fi Suosi pyydyksiä joista kalat on mahdollista vapauttaa  Rysä  Katiska Älä kalasta lohisiimalla  Saaliskalat eivät selviä hengissä Kestävän kalastuksen hyviä käytäntöjä Pyydyskalastus

36 www.jarvilohi.fi Kiitos mielenkiinnosta! www.jarvilohi.fi www.facebook.com/saimaanlohikalat