Saimaan lohikalat -hanke

Esitys aiheesta: "Saimaan lohikalat -hanke"— Esityksen transkriptio:

1 Saimaan lohikalat -hanke
Helsinki

2 Saimaan lohikalat -hanke
Kesto: Rahoitus: kansallinen osuus e EU-osuus e kokonaisbudjetti e

3 Hallinnoija, partnerit ja henkilöstö
Pohjois-Karjalan ELY-keskus Partnerit: Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Henkilöstö: Projektipäällikkö Mirko Laakkonen Projektiassistentti Juho Rajala Projektiassistentti Sirpa Kaunisto 1.11-

4 Kohderyhmät ja -lajit Kohderyhmät: 20 kalastusaluetta
44 vesialueiden omistajayksikköä 18 kalastusseuraa Kalatalousneuvonta ja kalastusjärjestöt Kohdelajit: järvilohi (äärimmäisen uhanalainen) järvitaimen (erittäin uhanalainen) saimaannieriä (äärimmäisen uhanalainen) harjus (silmälläpidettävä)

5 Hankkeen yleistavoite
Saimaan lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen

6 Kestävä kalastus ”Kalakantaa verotetaan niin, että kannan uusiutumiskyky säilyy, eivätkä tulevien vuosien saaliit vähene.”

7 Mitä hankkeessa on tehty?
Kalastusalue ja osakaskuntakokoukset: 128 kokousta yli 50 suunnitelmaa kalastuksen järjestämiseksi lohikalojen elinkierron ja uhanalaisuuden esittely Muut kokoukset, seminaarit ja tilaisuudet: 18 messu- tai muuta tapahtumaosallistumista kymmeniä seminaariosallistumisia lukuisat virastojen sisäiset kokoukset, esim. järvitaimenohjelma Muuta: Alkukartoitus postikyselynä (520 kirjettä)

8 Mitä hankkeessa on tehty?
Tiedottaminen: noin 100 lehtijuttua tallessa noin 100 Internet-juttua tallessa noin 30 radiojuttua 3 tv-juttua esitteet: (suomi), 5000 (venäjä), 5000 (englanti) nettisivut noin 9700 kävijää kuukaudessa osallistuminen foorumikeskusteluihin noin 200 kertaa Facebook-seuraajat noin 2000 PowerPoint -muotoinen koulutusmateriaali Henkilökohtainen kirje 196 ammattikalastajalle Kestävän kalastuksen vieheitä 400 kpl T-paitoja 200 kpl ym. muita mainostarvikkeita

9 Mitä kalastusalueille ja osakaskunnille on esitetty?

10 Rasvaevällisten vapauttaminen
Toimenpide: Kielletään rasvaevällisten järvilohien ja -taimenien ottaminen saaliiksi koosta riippumatta. Perusteet: Toimenpiteellä turvataan luonnonkudusta peräisin olevien kalojen ja kannanhoitoa varten istutettujen kalojen eloon jäämistä. Rasvaeväleikkausmenetelmän avulla tavoitellaan luontaisen lisääntymisen vahvistumista sekä suurempaa emokalamäärää. (Saimaan järvilohen hoito-ohjelma, toimenpide nro 7)

11 Saaliskiintiö Toimenpide: Asetetaan venekuntakohtainen saaliskiintiö lohikaloille. Järvilohelle, järvitaimenelle ja harjukselle 2 kpl/vrk ja saimaannieriälle 1 kpl/vrk. Suositellaan vapauttamaan kaikki saimaannieriät. Huom! Kiintiö koskee rasvaeväleikattuja järvilohia ja -taimenia, rasvaevälliset tulee vapauttaa aina. Perusteet: Saaliskiintiöiden asettaminen auttaa jakamaan saaliin tasaisemmin kalastajien kesken. Saaliskiintiö myös ohjaa kalastuspainetta useampiin lajeihin. Saaliskiintiön avulla voidaan välttää ylilyöntejä lohikalojen saaliiksi ottamisessa. (Saimaan järvilohen hoito-ohjelma, toimenpide nro 10)

12 Koukkumäärärajoitus Toimenpide: Rajoitetaan koukkujen kärkien määrää siten, että yhdessä raksissa/vieheessä saa olla enintään 3 koukun kärkeä (esim. yksi kolmihaarakoukku tai 3 yksihaarakoukkua). Perusteet: Ylimääräiset koukut tarttuvat usein kalan ulkopuolelle esim. silmään. Toimenpiteen avulla voidaan vähentää ulkopuolisia vaurioita ja helpottaa kalan vapauttamista. Alamittaisten kalojen vapauttaminen on pakollista elävänä tai kuolleena kalastuslain 36 §:n mukaisesti. (Saimaan järvilohen hoito-ohjelma, toimenpide nro 9)

13 Paloittelukielto Toimenpide: Kielletään järvilohen, järvitaimenen, harjuksen ja saimaannieriän paloitteleminen tai fileeraus ennen rantaan tuloa. Perusteet: Paloittelukiellolla voidaan ehkäistä alamittaisten kalojen sekä rasvaevällisten järvilohien ja -taimenien ottamista saaliiksi.

14 Saimaannieriän alamitta
Toimenpide: Asetetaan saimaannieriän alamitaksi 60 cm. Perusteet: Saimaannieriä on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi ja on siten vaarassa hävitä sukupuuttoon. Luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi kalojen tulisi saavuttaa sukukypsyys ennen joutumistaan saaliiksi. Saimaannieriän toimenpideohjelmassa (2006) suositellaan tärkeimmille kannanhoitoalueille 70 cm alamittaa ja muille esiintymisalueille 60 cm alamittaa.

15 Järvitaimenen alamitta
Toimenpide: Asetetaan järvitaimenen alamitaksi 50, 55 tai 60 cm. Perusteet: Luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi kalojen tulisi saavuttaa sukukypsyys ennen joutumistaan saaliiksi. Pienin suositeltu alamitta järvitaimenelle on 50 cm. Alamittaa säätäessä on syytä ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Alueellisesti voi olla tarpeen säätää korkeampi alamitta kuin 50 cm. Yhteinen 60 cm alamitta järvilohelle ja taimenelle on myös hyvä ratkaisu, sillä useat kalastajat eivät erota lajeja toisistaan.

16 Järvilohen alamitta Toimenpide: Asetetaan järvilohen alamitaksi 60 cm.
Perusteet: Järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja on siten vaarassa hävitä sukupuuttoon. Sukukypsyyden järvilohi saavuttaa vasta yli 60 cm mittaisena. Alamitan nostolla pyritään kasvattamaan emokalamäärää Pielisjoella. Järvilohi on erittäin nopeakasvuinen kala. Pelkästään istutusten mahdollisimman hyvän tuottavuuden kannalta on perusteltua nostaa alamitta 60 cm:iin.

17 Kohosiimapyynti Toimenpide: Kielletään kohosiimapyynti ympärivuotisesti. Perusteet: Kohosiima pyytää kaikenkokoisia lohikaloja. Kalastuslain 36 §:n mukaan kaikki alamittaiset kalat on vapautettava elävänä tai kuolleena. Myös rasvaevälliset järvilohet ja -taimenet tulee vapauttaa. Pielisellä (Turunen 1998) tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että järvilohen vapauttaminen elävänä lohisiimasta on käytännössä mahdotonta. (Saimaan järvilohen hoito-ohjelma, toimenpide nro 6)

18 Koho- ja välivesiverkot
Toimenpide: Asetetaan koho- ja välivesiverkkojen alimmaksi solmuväliksi 80 mm (pl. muikkuverkot). Perusteet: Solmuvälirajoituksella ehkäistään tehokkaasti alamittaisten järvilohien ja -taimenien joutumista saaliiksi. Toimenpide ei häiritse merkittävästi muuta kalastusta. (Saimaan järvilohen hoito-ohjelma, toimenpide nro 5)

19 Järvitaimenen kulkureitit
Toimenpide 1: Perustetaan Parta- ja Kärnänkosken jokisuistoon rauhoitusalue (liite 1). Kielletään pyydyskalastus rauhoitusalueella ympärivuotisesti (pl. katiska). Kielletään kaikki kalastus rauhoitusalueella 15.8.–30.11. Toimenpide 2: Perustetaan Partakosken alapuolisiin kapeikkoalueisiin järvitaimenen nousuväylät (liite 1, liite 2, liite 3). Kielletään pyydyskalastus nousuväylillä 15.8.– (pl. katiska ja muikkuverkko). Perusteet: Parta- ja Kärnänkoski ovat harvoja eteläisen Saimaan järvitaimenen lisääntymisalueita. Toimenpiteillä turvataan järvitaimenen ympärivuotinen liikkuminen järvi- ja koskialueen välillä, sekä mahdollistetaan Suur-Saimaalta nousevien taimenten kulku lisääntymisalueille.

20 Harjusalueet Toimenpide: Yhteistyössä osakaskuntien kanssa tarkastellaan parhaiden harjusalueiden kalastuksen järjestämistä.  Kyläniemi (liite 4) Saikkola (liite 5) Sammaljärvi (liite 6) Karsturanta-Kesola (liite 7) Kattelussaari (liite 7) Jänhiälä (liite 7) Perusteet: Etelä-Saimaan arvokas harjuskanta tarvitsee tuekseen kalastusrajoituksia. Tällaisia ovat esimerkiksi saarten ympärille tai rantavesiin perustettavat (100 m rannasta) rauhoitusalueet tai vaihtoehtoisesti kalastuskielto alle 55 mm solmuvälin verkoilla

21 Kestävä pyydyskalastus
Toimenpide: Ohjeistetaan kalastajia suosimaan pyydyksiä, joista kala voidaan tarvittaessa vapauttaa elävänä (mm. rysä ja katiska). Lisäksi ohjeistetaan osakaskuntia asettamaan kalastajakohtaisia verkkomäärärajoituksia. Hankkeen suositus on enintään neljä verkkoa (120 m) / vapaa-ajankalastaja. Perusteet: Verkkomäärää rajoittamalla voidaan alentaa lohikaloihin kohdistuvaa kalastuspainetta. Verkkoihin jää sivusaalina toisinaan alamittaisia lohikaloja, joiden vapauttaminen elävänä on hankalaa. (Saimaan järvilohen hoito-ohjelma, toimenpide nro 32)

22 Syysverkottamisen sääntely
Toimenpide: Yhteistyössä osakaskuntien kanssa selvitetään merkittävät järvitaimenen liikkumisalueet. Asetetaan näille alueille kielto kalastaa alle 80 mm solmuvälin verkoilla (pl. muikkuverkot) jäiden tulo. Perusteet: Pielisellä, Höytiäisellä ja Orivedellä toteutettavan merkkitutkimuksen perusteella suuri osa järvitaimenista saadaan alamittaisina läheltä karuja rantavesiä verkoilla syksyisin. Toimenpiteen avulla voitaisiin vähentää alamittaisiin taimeniin kohdistuvaa pyyntipainetta merkittävästi.

23 Järvitaimenen kulkureitit

24 Harjusalue

25 Tulevaisuuden tavoitteita
Luontaisen lisääntymisen palauttaminen ja vahvistaminen Emokalamäärien kasvattaminen Kalastajat avainasemassa Lisääntymisaluekunnostukset Nousuesteiden ohittaminen Tutkimuksen lisääminen Tulevaisuuden tavoitteita

26 Ajankohtaista järvilohen osalta…
Emokalamäärä romahti Ala-Koitajoella paljon toimenpiteitä Rasvaevällisille saatava vapautuspakko MMM esittänyt alamitan nostoa 60 cm (Saimaalla suurin osa on jo) Kalastusta säädeltävä entistä tiukemmin

27 Kohdattuja ongelmia Joidenkin kalastusalueiden ja osakaskuntien haluttomuus tehdä mitään päätöksiä Lainsäädännön puutteet (rasvaevä) Vaikeus puuttua verkkomääriin Vaikea kokonaisuus hallita

28 Mitä hyvää? Osa kalastusalueista ja osakaskunnista tehnyt nopeita päätöksiä Harjusalueet Jokirauhoitukset Alamitat Kohoverkot jne. Tietoisuus ja vastuullisuus lisääntynyt

29 Kiitos mielenkiinnosta!