Palvelusetelillä potkua palvelutuotantoon – case Jyväskylä palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja.

Esitys aiheesta: "Palvelusetelillä potkua palvelutuotantoon – case Jyväskylä palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja."— Esityksen transkriptio:

1 Palvelusetelillä potkua palvelutuotantoon – case Jyväskylä palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja

2 Seuranta – arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta – Tarjonta – Laatu – Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys Tuotannon toteutus  Ostopalvelut  Palvelusetelit  Oma tuotanto Seuranta Tuotannon ja kehityksen ohjaus Linjaus Oman toiminnan osuus % Ostopalvelut osuus % Kunta / Tuotannon arviointi

3 Jyväskylän palvelusetelitoiminnan kehittyminen 2004-2012 Aloitettiin vuonna 2004 Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä vuonna 2004. Tuottajia kilpailutettiin toimintaan mukaa kolme kappaletta Alussa seteli oli käytössä omaishoidossa ja vanhusten kotihoidossa. Vuosibudjetti oli 60 000 euroa Tilanne vuonna 2012 Tuottajat ja tuotteet ”klemmari” alustalla netissä Kukin tuottaja kilpailee hinnalla ja laadulla – asiakas valitsee Kaupunki hyväksyy tuottaja palvelusetelituottajiksi Yrityksiä yli 150 kpl Arvioitu käyttö yli 9 milj eur

4 Palveluntuottajien määrän lisääntyminen vuosina 2009-2012 Palveluntuottajien määrä on vuosina 2009-2012 lisääntynyt seuraavasti: Tuottajia v.2009 Tuottajia v.2012 Tilapäinen kotihoito (vanhukset)1924 Lyhytaikaishoito palvelukodeissa 4 4 Omaishoitajien sijaispalvelu1924 Päivätoiminta (vanhukset) 2 2 Tukipalvelut1921 Kotipalvelu (lapsiperheet)1417 Päiväkodit2133 Ryhmäperhepäiväkodit 4 3 Perhepäivähoitajat68 118 Neuvonta- ja terapiapalvelut10 Tuettu kotona -asuminen 8 Suun terveydenhuolto 4 Vanhusten ympärivuorokautinen palveluasuminen 6 Osa yrittäjistä tuottaa useita palvelusetelillä tuotettavia palveluita. Vuonna 2009 Jyväskylän kaupunki käytti 5,1 milj. euroa palvelurahaan ja palveluseteliin. Vuonna 2011 vastaava luku oli noin 8 milj. euroa

5 Jyväskylän palvelusetelitoiminta 2011 Terveydenhuolto Suun terveydenhuollon palveluseteli (500 000 €, 4 yritystä, noin 2300 seteliä myönnetty touko- joulukuu) Vanhus ja vammaispalvelut Tilapäinen kotihoito, omaishoitajien lomituspalvelu ja kotihoidon tukipalvelut (536 400 €, 34 yritystä, noin 480 asiakasta) Ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli vanhuspalvelut (5 yritystä, 80 000 €, 16 asiakasta, aloitettiin kesken vuoden) – voimakas kasvu vuodelle 2012 – määräraha 1,1 milj eur / asiakkaita 1.9.2012 yhteensä 43 ! Tuetun kotona asumisen palveluseteli (7 yritystä, 195 000 €, noin 59 asiakasta)

6 Jyväskylän palvelusetelitoiminta 2011 Sosiaali- ja perhepalvelut Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu (290 000 €, 14 yritystä, 286 eri perhettä saanut palvelua) Neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli lapsiperheille (56 500 €, 10 yritystä, 85 seteliä myönnetty maaliskuun -11 jälkeen) Päivähoito Päivähoidon palveluseteli (6.2. milj. €, 23 päiväkotia, 2 ryhmistä ja 118 perhepäivähoitajaa, asiakkaita noin1100)

7 Jyväskylän palvelusetelitoiminta 2011 Yhteensä Jyväskylän kaupunki varasi palveluseteliin ja palvelurahaan 9,12 milj. € vuonna 2011, mikä on n. 2% Soten budjetista – toteutui n 8 milj eur.

8 Valmisteilla olevat setelit / toteutetut vuonna 2012 Terveyspalvelut (Lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon palveluseteli - yleislääkäripalvelu) - Lautakuntapäätös 15.3. - Otettiin käyttöön 2.5. - 200 000 € varattu vuodelle 2012 Vammaispalvelut (tuetun kotona asumisen, palveluasumisen, henkilökohtaisen avun ja päivätoiminnan palvelusetelit) Lautakuntaan alkukesästä Vanhuspalvelut (päivätoiminnan palveluseteli) Mahdollisesti kesäkuun lautakuntaan Päivähoito (kerhotoiminnan palveluseteli) Tarkoitus ottaa käyttöön 1.1.2013 Terveyspalvelut – yleislääkärikäynnit / hoitajakäynnit / erikoislääkärikäynnit valmisteilla vuodelle 2013 - Ruotsin kokemukset

9 Kehittämistoimintaa edistävät tekijät Selkeät linjaukset palveluista ja hankintojen järjestämisestä / politiikka Selkeä palveluseteliprosessi ja vastuunjako Toimiva palveluntuottajien rekisteri www.klemmari.orgwww.klemmari.org Toimiva palveluohjaus asiakkaille Asiakkaan omien valintojen mahdollistaminen Maksuliikenteen suunnittelu/Sähköinen palveluseteli Realistiset palveluseteleiden hinnat Tiivis yhteistyö palveluntuottajien kanssa Kehittämisyhtiön vahva rooli palvelusetelitoiminnan kehittäjänä ja palveluntuottajien tukijana

10 Asiakastyytyväisyyskysely kotihoidon, omaishoidon ja tukipalvelun palveluseteliasiakkaille, syksy 2011 Asiakkaista 93% oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. 75 % koki, että hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitut palvelut olivat toteutuneet palvelusetelillä kiitettävästi tai hyvin. 22 % asiakkaista oli vaihtanut tuottajaa kesken palvelun tuottamisen. 90 % oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kaupungin antamaan palveluohjaukseen palvelusetelin käyttämisestä. 88 % koki, että palveluseteli tukee kotona asumista. 53,5 % oli tietoisia oikeudestaan valita kunnallisen ja palvelusetelipalvelun välillä 71 % oli täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa:” Mikäli palvelu on laadukasta, minulle ei ole väliä tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen toimija.” Kysely lähetettiin 253 asiakkaalle. Vastausprosentti oli 47%.

11 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 2011 Kohderyhmänä olivat yksityisten päiväkotien ja perhepäivähoitajien asiakkaat Toteutus Internet-kyselynä huhti- toukokuussa 2011 N= 373, joista 38 on yksityisen perhepäivähoidon ja 335 kpl yksityisen päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoidon asiakkaiden vastauksia Kokonaisarvosana perhepäivähoitopalveluille on erittäin hyvä: 9,4 (asteikko 4-10) Kokonaisarvosana päiväkotihoitopalveluille on erittäin hyvä: 9,0 (asteikko 4-10).

12 Asiakaspalautteesta avosairaanhoidon lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon setelistä ”Lisää joustavuutta, kun ajat voi varata netin kautta ja aikoja yksityisellä saa jopa klo 20 asti.” ”Palveluseteli on ollut ihan kätevä toimenpide. Vähän ehkä hankalampaa kun normaalisti kun pitää hakea ensin seteli ja sitten mennä jonnekin muualle lääkäriin.” ”Lapsi on saatava heti hoitoon kun on akuutti infektio, tästä syystä on hyvä että tämmöinen palveluseteli on käytössä ”

13 Valinnan vapaus aidoksi mahdollisuudeksi – raha seuraa asiakkaan mukana periaate läpi tuotannon

14 Raha seuraa asiakasta – miksi ? Asiakkaan valinnan vapaus kasvaa Tuottajat kilpailevat asiakkaista – kilpailussa korostuu laatu Julkisen ja yksityisen sektorin tuottajat ovat yhdenvertaisessa asemassa asiakkaaseen nähden Kustannusten hallinta paranee

15 Asiakas valitsee palvelunsa Asiakkaan valinnan vapauden on oltava mahdollinen kaikissa sosiaali- ja terveyspalvelualueen järjestämisvastuulla olevissa palveluissa sekä julkisen sektorin sisällä että julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Valinnan vapauden lisäämisestä saadut kokemukset sekä Jyväskylästä että kansallisesti ja kansainvälisesti ovat pääsääntöisesti myönteisiä: –Hinta laatusuhde palveluilla on parantunut ja sosioekonomiset erot erityisesti terveydenhuollon palvelujen saatavuudessa ovat pienentyneet (esim. Tukholma).

16 Asiakas valitsee palvelunsa Palvelusetelimalli on yksi mahdollisuus valinnan vapauden toteuttamiseen. Palvelusetelin arvo voi olla kunnan tuottaman palvelun omakustannushinta. Kunnan tuottamien palvelujen yksikkökustannukset on oltava läpinäkyvät ja julkisesti nähtävissä. Kunnan omien palveluyksikköjen on saatava rahoituksensa asiakkaiden myötä ts. ”palveluseteli” on samalla tavoin käytössä käyttipä asiakas kunnan tai jonkun muun tuottajan palveluja.

17 Kunnan on edistettävä palvelutuottajien positiivista kilpailua Suurten kokonaisuuksien kilpailutus ? –tarjoajina vain suuret tuottajat – vaikutukset yrittäjyyden kehittymiseen Pientenkin yritysten on voitava toimia kunnan järjestämisvastuulla olevien toimintojen toteuttajina.

18