Fyysisen harjoittelun perusteet Osa 1 Lähteet Suunnistajan polku Suunnistusliiton.

Esitys aiheesta: "Fyysisen harjoittelun perusteet Osa 1 Lähteet Suunnistajan polku Suunnistusliiton."— Esityksen transkriptio:

1 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Fyysisen harjoittelun perusteet Osa 1 Lähteet Suunnistajan polku Suunnistusliiton tason 1 valmentajakoulutusmateriaali 2013 Suunnistusseuran huipputreenit –harjoituskorttipaketti, keltainen vihko. Seppänen L., Aalto R., Tapio H: Nuoren urheilijan fyysinen harjoittelu Lapsuusvaiheen määrittelytyö. Valintavaiheen asiantuntijatyö. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu (VK-kustannus, 2015). Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

2 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Huippusuunnistajan fysiikkahaasteet (aikuisikä) Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1 Pitkäaikainen (5–10 v.) yksilöllinen kehittymissuunnitelma. Parantaa harjoittelun laatua ja lisätä harjoittelun määrää onnistuneesti. Kyky juosta pitkä aika maastossa hyvin lähellä VO 2 max-tasoa. Kyky sietää maitohappoa lihaksissa ja poistaa sitä tehokkaasti. Hyvä juoksun taloudellisuus kovalla/pehmeällä, tasaisella/mäkisellä ja sileällä/epätasaisella maapohjalla. Hyvä kehonhallinta ja yleinen voimataso jaloissa, keskivartalossa ja tukilihaksistossa. Parantaa juoksutekniikkaa ja liikkuvuutta vammojen ennalta ehkäisemiseksi. Parantaa kestovoimaa lajinomaisesti mäessä, suolla, lumessa ja vaihtelevalla maapohjalla. Sopeuttaa juoksutekniikka maapohjan mukaisesti. Mahdollisuus harjoitella kilpailujen tyyppimaastoissa. Tehostaa nopeusvoiman ja räjähtävän voiman harjoittelua.

3 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Paljon ja monipuolisesti Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1 Lasten ”harjoittelun” pääperiaatteet ovat suuri kokonaisliikkumisen määrä ja monipuolinen liikkuminen. Suosituksena on kerätä 20 tuntia liikkumista viikossa. Liikkumiseen sisältyy suunnistusharjoitusten ja –kilpailujen lisäksi koulumatkat, välituntiliikunta, koululiikunta, ulkoilu ja pihapelit, perheen kanssa liikkuminen, muut lajit yms. Iän myötä kasvaa suunnistuksen lajinomainen harjoittelu, unohtamatta monipuolisuutta. Lapsuudessa Nuoruudessa

4 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Lapsen ja nuoren elimistön kehittyminen Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1 Kuva: Mero ym. 1990

5 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1 Kuva: terveurheilija.fi Taidon oppimisella ei katsota nykypäivänä olevan erityistä herkkyyskautta.

6 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Kasvun vaikutuksia Pituuskasvun järjestys: Ensin kasvavat jalkaterät, sitten jalat ja kädet, ja viimeiseksi vartalon pituuskasvu. Luut kasvavat pituutta nopeammin kuin lihakset. Tämä aiheuttaa liikkuvuuden heikkenemistä. Kasvu vaikuttaa nuoren elimistöön monella tavalla, mm. raajojen pituus ja vipuvarret muuttuvat, tytöillä lantion painopiste muuttuu Kasvun vaikutuksesta nuoren koordinaatiokyky heikentyy ohimenevästi. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

7 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Hermosto kehittyy aikaisessa vaiheessa Hermojärjestelmä vaikuttaa taitoon, tasapainoon, lihashallintaan, ketteryyteen, nopeuteen ja nopeusvoimaan. Maastossa horjahdusliikkeen korjaus tapahtuu ketteräsi, kun nopeat lihassolut ovat saaneet harjoitusta. Hidasliikkeisemmän suunnistajan korjausliike on kömpelömpi. Lapsi oppii motoriset perustaidot ennen kouluikää, kun lapsi liikkuu paljon ja monipuolisesti päivittäin. Motorisia perustaitoja ovat kävely, juoksu, hyppy, kehon hallinta, välineen käsittely. Uusi liike tai liikemalli perustuu edellisen vaiheen osaamiseen. Motoriset perustaidot ovat edellytys lajitaitojen oppimiselle. Ikävuosia 12-18 pidetään merkittävänä ajanjaksona motoristen erityistaitojen oppimiselle, joskin taitoja voi oppia läpi elämän. Mieti mistä liike saa alkunsa - opeta sitä ensin. Esim. juoksu lähtee lantiosta, jonka hallinta on avainasemassa! Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

8 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Joka päivä hermostoa kehittävää liikkumista Joka harjoituksessa hermostoa kehittävää liikkumista Joka päivä tulisi olla liikkumista tai harjoitteita, jotka kuormittavat hermojärjestelmää: taitoa, ketteryyttä, tasapainoa ja nopeutta. Lapsen päivittäisen liikunnan tulee koostua liikuntaleikeistä, peleistä, ulkoilusta, pyöräilystä, kiipeilystä ja pyrähdyksistä. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1 Tytöt kehittyvät keskimäärin 2 vuotta poikia nopeammin, joten tytöille voi antaa aikaisemmassa vaiheessa tehtäviä, jotka liittyvät mm. tekniikkaan, yleistaitavuuteen, rytmiin ja lajitaitoon.

9 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Taito ja taitavuus Taito ja taitavuus on harjoittelun tulosta. Taito kehittyy monipuolisessa ja vaihtelevassa ympäristössä. Taidon oppimisessa on kolme vaihetta Alkuvaihe (kognitiivinen) Harjoitteluvaihe (assosiatiivinen) Lopullinen vaihe (automaatio) Taitoa vaativat taidot opitaan helposta vaikeaan. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

10 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Liikemallit löytyvät hermoston ”varastoista” Suunnistajalta vaaditaan runsasta liikemallien varastoa, kehonhallintaa, tasapainoa, ketteryyttä ja nopeutta. Kehonhallintaa tarvitaan suunnistaessa hyvän juoksuasennon ylläpitämiseksi suorituksen ajan, askelpituuden, -tiheyden ja korkeuden säätämiseen muuttuvalla maastopohjalla, maastoesteiden väistelemiseen, kartan lukemiseen juoksuvauhdissa, raskaiden maastonkohtien kuten mäkien, soiden, kivikoiden ja risukoiden ylittämiseen, tapaturmien ja muiden vammojen ennaltaehkäisyyn. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

11 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Nopeus Lapsuudessa tehdyillä nopeutta kehittävillä leikeillä ja harjoitteilla on tärkeä rooli. Suunnistaja tarvitsee nopeutta ylläpitääkseen hyvän juoksurytmin vaihtelevassa maastossa. Lisäksi tarvitaan hyvää kehonhallintaa ja lihaskuntoa. Sprintti on lajimuotona lisännyt nopean ja taloudellisen sileän juoksun merkitystä suunnistajilla. Liikenopeus on oltava hyvä, jotta suunnistuksessa voi nykyään menestyä. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

12 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Lihaskunto Keskivartalon ja yleisen lihaskunnon kehittäminen on tärkeää lapsuudessa ja nuoruusvaiheessa. Usein alavatsa tai lantion pikkulihakset ovat rajoittavana tekijänä suoritukselle ja lihasten heikkous voi altistaa kasvun kiihtyessä selkäkivuille. Erityisesti tytöillä lantionseudun lihaskunto ja hallinta on tärkeää. Kehittymisen myötä tytön ruumiinrakenne muuttuu ja poikien raajat kasvavat pituutta, ja juoksutekniikka on opeteltava ”uudelleen”. Nuoremmilla lihaskunto kehittyy esim. kiipeillessä, kuperkeikoissa, hiihtomaassa, maastossa pyöräillessä, kamppailuissa ja riittävän kuormittavissa peleissä ja leikeissä. Isommilla on hyvä olla lihaskuntoharjoitteita ja kehon hallintaa lisääviä harjoitteita. Lasten ja nuorten lihaskuntoharjoitus toteutetaan ilman lisäpainoja. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

13 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Voiman lajit Kestovoima: Tehot ovat alhaisia ja toistot pitkäkestoisia (30 sek - 10 min) – juoksukuntopiiri, mäki-, suo- ja lumikävelyt sekä hiihto, soutu ja melonta, – syvä- ja askelkyykyt, kuntopallon heitot, polvennostot ja hyppelysarjat, päkiöille ja penkille nousut, punnerrukset sekä vatsa- ja selkälihasliikkeet. Nopeusvoima: Pääpaino on suorituksen nopeudessa tehojen ollessa korkealla ja toistot lyhytkestoisia (3 - 30 sek). Mitä nuorempia osallistujia, sen lyhyempi kesto.  maitohappoa ei ehdi vielä muodostua runsaasti  suoritusnopeus ei ehdi vielä hidastua väsymyksen vaikutuksesta – Parantaa lihasten hermotusta, elastisuutta ja kimmoisuutta. – Lajinomaisia nopeusvoimaharjoituksia ovat esim. loikat, hyppelyt ja porrasjuoksut, juoksutekniikkaharjoitukset sekä peleissä kiihdytykset. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

14 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Voiman lajit Maksimivoima: tehot ovat maksimaalisia ja toistot lyhyitä (1-3 sek). Parantaa lihasten hermotusta ja maksimaalisen voimantuoton tasoa. Maksimivoimaharjoitteet eivät ole oleellisia suunnistajan harjoittelussa eikä niitä tarvita lainkaan lasten ja nuorten harjoittelussa. Terve urheilija -youtube-kanavallaTerve urheilija -youtube-kanavalla on voimaharjoitusvideoita, jotka sopivat hyvin suunnistajanuorille. Myös Terve urheilija -sivujen materiaaleissa on videoita nuorille sopivista voimaharjoitteluliikkeistä.materiaaleissa Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

15 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Suunnistaja tarvitsee voimaa Lihashermotuksen eli liikemallien kehittyminen on tehokkainta ennen kasvupyrähdystä. Ennen murrosikää on sopiva ajankohta opetella voimaharjoittelun liikeratoja. Voimaharjoittelu lisäpainoin on ajankohtaista kasvupyrähdyksen jälkeen. Pienillä lisäpainoilla esim. 3 x 12 toistoa / liike. Tytöillä voimaharjoittelu on ajankohtaista aikaisemmin kuin pojilla. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

16 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Kestävyys Kestävyys kehittyy runsaalla päivittäisellä liikkumisella. Ensin tulee kehittää aerobiaa ja nopeuden edellytyksiä. Vähitellen tulevat kuvaan kestävyyttä kehittävät harjoitukset. Puhdas maitohapollinen harjoittelu on ajankohtaista murrosiän jälkeen, kun elimistö pystyy käsittelemään maitohappoa. Ennen murrosikää lapset voivat tehdä lyhyitä kovavauhtisia harjoitteita, joiden lomassa on riittävät palautusjaksot, esim. 10 x 6 sek, jolloin palautus joka välissä on 20 sek. Omaehtoisesti liikkuessaan lapsi rytmittää tekemistään luonnollisesti, eli lopettaa tekemisen, kun maitohappoa alkaa kertyä. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

17 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Kestävyyden osa-alueet, peruskestävyys - PK Teholtaan kevyet harjoitukset, esim. – verryttelyt ja palauttavat harjoitukset, – pitkät rasitukseltaan tasaiset harjoitukset, – kevytvauhtiset suunnistusharjoitukset sekä kartta- ja lamppulenkit. Syke on alle aerobisen kynnyksen, jolloin ”Pystyy Puhumaan Puuskuttamatta = PPP” Kesto 30 minuutista useampaan tuntiin. Kehittää pääosin hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Peruskestävyysharjoittelua on hyvä olla jatkuvasti ainakin yli puolet harjoittelun kokonaismäärästä. Lapsilla peruskestävyys kehittyy monipuolisen ja runsaan liikkumisen myötä, joten erillisiä kestävyysharjoitteita ei tarvita. Monipuolinen liikkuminen ja harjoittelu on edellytys vammattomaan kestävyysharjoitteluun nuorilla, koska monipuolisuus kehittää lihaskuntoa ja lihasten kuormittuminen ei ole yksipuolista. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

18 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Vauhtikestävyys – VK Teholtaan reippaat ja kovat harjoitukset, esim. – pitkät kovat harjoitukset, – teholtaan loppua kohti nousevat harjoitukset, – intervalliharjoitukset ja vauhtileikittelyt, – suunnistuskisat sekä kovavauhtiset suunnistusharjoitukset, – täysivauhtiset pelit. AerK < syke < AnK, eli vauhtikestävyysharjoituksessa syke on aerobisen ja anerobisen kynnyksen välillä. Kesto 15–90 min Kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistöä, maitohapon poistokykyä sekä hermostoa. Vauhtikestävyysharjoitusten määrä kasvaa lähestyttäessä kilpailukautta. Lapsilla tulee vauhtikestävyyttä kovavauhtisissa suunnistusharjoituksissa ja kilpailuissa. Lasten tulee antaa säädellä itse vauhtiaan, eli hidastaa vauhtiaan kun siltä tuntuu. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

19 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Maksimikestävyys - MK Teholtaan kovat ja hyvin kovat harjoitukset, esim. kovavauhtiset vetoharjoitukset ja täysivauhtiset testijuoksut, maksimaaliset mäkiharjoitukset, juoksu-, hiihto- ja sprinttisuunnistuskilpailut, toistoina tehtävät suunnistus(juoksu)harjoitteet. Syke yli anaerobisen kynnyksen, mutta alle lyhytaikaisen suoritusmaksimin. Kestoharjoituksina 10–30 min, toistoina 2–10 min. Kehittää maksimaalista hapenottoa, maitohapon sietokykyä ja hermostoa. Tarvitaan suunnistuskilpailuissa fyysisesti raskaimmissa maastonkohdissa kuten ylämäissä, hakkuilla ja soilla sekä lyhyemmillä kilpailumatkoilla. Harjoitellessa varottava liian kovaa tehoa vetojen alussa. Lapsilla MK kehittyy leikeissä ja peleissä, sekä kovavauhtisen suunnistuksen yhteydessä. Nuorillakin voi tulla iso määrä MK- vauhtisia harjoituksia ja kilpailuja runsaan kovavauhtisen suunnistamisen myötä. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

20 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Nopeuskestävyys Lyhyet, erittäin kovavauhtiset toistot, esim. radalla tehtävät lyhyet vetoharjoitukset / kiihdytykset, juoksutekniikka- ja loikkaharjoitukset, alamäkijuoksu. Syke ei ehdi nousta todellista rasitusta vastaavalle tasolle. Kesto kymmenistä sekunneista alle minuuttiin. Kehittää hermostoa ja lihasten elastisuutta. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1 Lapsilla nopeuskestävyyden harjoittaminen ei ole ajankohtaista. Koordinaatioharjoitukset kannattaa tehdä lasten kanssa alle 10 sekunnin mittaisina, jopa lyhyempinä.

21 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Harjoittelu eri tehoalueilla Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

22 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Huomioitavaa kestävyysharjoittelussa Harjoitusvaikutus = harjoitus + riittävä lepo. Kestävyysharjoittelun tavoitteena on, että – urheilija jaksaa harjoitella paljon ja kovaa, – palautuu nopeasti harjoitusten aikana ja niiden välillä, – pystyy pitkiin ja kovatehoisiin suorituksiin. Riittävä peruskestävyys on kaikkien muiden kestävyysominaisuuksien kehittämisen lähtökohta. Kestävyys on yksi kaikkein hitaimmin kehittyvistä ominaisuuksista, joten sitä tulee harjoittaa hyvin pitkäjänteisesti, määrällisesti runsaasti ja monipuolisesti liikkumalla. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

23 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Liikkuvuus Liikkuvuus tarkoittaa lihasten liikelaajuutta. Se – määräytyy lihasten pituuden sekä nivelsiteiden kireyden ja rakenteen perusteella, – on osaksi perinnöllistä, osaksi harjoitettavissa. Hyvä liikkuvuus mahdollistaa tehokkaan ja taloudellisen voimantuoton koko lihaksen pituudelta. Hyvä liikkuvuus on tärkeää, jotta liikeradat olisivat riittävän laajoja ja suoritustekniikka mahdollisimman tasapainoinen. Liikkuvuutta voidaan parantaa venyttelyllä ja aktiivisilla liikkuvuusharjoitteilla. Staattisia venyttelyliikkeitä: Mobilat.fiMobilat.fi Runsaasti erilaisia aktiivisia liikkuvuusliikkeitä löytyy Harjoituskorttipaketista. Aitakävely kehittää lantion liikkuvuutta. Aitakävely Netistä löytyy videoita aktiiviseen kohdevenyttelyyn (AIS). Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1

24 www.suunnistusliitto.fi facebook.com/suunnistusliitto @SuunnistusSSL Suunnistusjuoksun ydinkohtia Pieni kehon liike sekä ylös-alas että sivulta- sivulle –suunnissa. Käsien rento ja rytmikäs liike eteen-taakse – suunnassa. Kaikin puolin rento ja rullaava juoksu. Jalka maahan painopisteen alle, ei kauas eteen. Juoksu etenee lantiojohtoisesti helpoissa maastonkohdissa ”ylhäällä” ja vaikeammissa ”alhaalla”. Väsyttäessä on parempi lisätä askeltiheyttä ja vähentää askelpituutta. Katse avarana joka suuntaan. Suunnistusjuoksukyky kehittyy runsaan maastoharjoittelun (suunnistuksen) myötä > tavoitteena monipuolinen askelvalikoima. Fyysiset ominaisuudet Valmentajakoulutus taso 1