Lähes nollaenergiarakentaminen SÄÄDÖSVALMISTELUN TILANNE 1.12.2015 Teppo Lehtinen.

Esitys aiheesta: "Lähes nollaenergiarakentaminen SÄÄDÖSVALMISTELUN TILANNE 1.12.2015 Teppo Lehtinen."— Esityksen transkriptio:

1 Lähes nollaenergiarakentaminen SÄÄDÖSVALMISTELUN TILANNE 1.12.2015 Teppo Lehtinen

2 Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) 2010 Uudis- rakentaminen Energia- tehokkuus- vaatimukset Vaihtoehtoisten järjestelmien toteutettavuus Lähes nollaenergia- rakennukset Korjaus- rakentaminen Energia- tehokkuus- vaatimukset Teknisten järjestelmien vaatimukset Energia- todistukset Teknisten järjestelmien tarkastukset Lämmitys- järjestelmät Ilmastointi- koneet Muut velvoitteet hallinnolle Tiedotus ja raportointi Taloudellisten kannusteiden selvittäminen Kustannus- optimaalisuus- laskenta Valvontajärjestelmät Säädettävä seuraamuksista kaikissa kansallisissa säädöksissä EPBD direktiivin toimeenpano

3 EPBD – lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: ”lähes nollaenergiarakennuksella” tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia. 9 art. 1 kohta: jäsenvaltion on varmistettava, että: a)31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia. b)31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia. 3

4 EPBD – lähes nolla ja korjausrakentaminen 9 art. 2 kohta: Jäsenvaltioiden on lisäksi julkisen sektorin näyttämä esimerkki huomioon ottaen kehitettävä toimintatapoja ja toteutettava toimenpiteitä, kuten asetettava tavoitteita, edistääkseen kunnostettavien rakennusten muuntamista lähes nollaenergiarakennuksiksi, ja ilmoitettava niistä komissiolle 1 kohdassa tarkoitetuissa kansallisissa suunnitelmissaan. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

5 Korjausrakentamisen edistäminen. Esim. IEE NeZeR-hanke (2014-2017) edistää lähes nollaenergiatasolle tähtäävien korjaustoimenpiteiden käyttöönottoa ja uusiutuvan energian hyödyntämistä eurooppalaisilla korjausmarkkinoilla. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö

6 Innovassa tavoitteena passiivitasoinen energiankulutus Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö

7 RES-direktiivin 13.4 artikla Jäsenvaltioiden on rakennussäännöksissään ja -määräyksissään otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet, joilla lisätään kaikentyyppisen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta rakennusalalla. […] Jäsenvaltioiden on 31.12.2014 mennessä rakennussäännöksissään ja –määräyksissään tai muulla tavalla vastaavin vaikutuksin tarvittaessa edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa rakennuksissa. […] 7

8 Ajan lyhyt oppimäärä 2007 2010 2012 2013 2015 2017 2018 Kokonais- energiamalli -30 % vaatimukset Uusiutuvan energian vähimmäis- määrät I kehitysjakso 2007-2013II kehitysjakso 2013-2018 Korjausra- kentamisen määräykset Lähes 0 - rakentaminen VN Tiekartta 2050 työ 2014 VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013

9 Säädösvalmistelussa tunnistettuja keskeisiä kysymyksiä 1.Erillinen vaatimus uusiutuvalle vai ei 2.Taseraja (uusiutuva omavarais-E ja ulos vieminen) 3.Poikkeukset 4.Rakennuslupamenettely ja rakentamisen ohjaus 5.Tarvittavat uudet määritelmät 6. Säännösten voimaantulo ja soveltaminen 7.Muut mahdolliset asiat 9

10 Esimerkki säädösvalmistelusta 1: Uusiutuvan vähimmäisosuus, kyllä vai ei? Suomessa uusiutuvan osuus energiankulutuksesta oli vuonna 2013 Eurostatin tilaston mukaan EU:n 3. paras: 36,8 %. Uusiutuvia energiamuotoja suosivien energiamuotojen kertoimien voitaneen katsoa riittävästi täyttävän RES-direktiivin uusiutuvan energian edistämisvelvoitteen. Lähes nollaenergiavaatimus toimeenpantu ilman suoraa vaatimusta uusiutuvan vähimmäisosuudelle mm. DK, NL, EE, UK, CZ, LU, MT suora vaatimus: mm. FR, DE, HU, IE, IT, LT, LV, BG, HR, CY. → Direktiiveistä ei näyttäisi johtuvan välttämätöntä tarvetta erilliselle vaatimukselle. 10

11 Uusiutuvan vähimmäisosuus, kyllä vai ei? (jatkuu) Erillinen uusiutuvan vaatimus tarkoittaisi, että lainsäädännössä määriteltäisiin, mikä osuus on “hyvin laajalti” (to a very significant extent). Vaatimus olisi uusi olennainen tekninen vaatimus ja siten uusi edellytys rakennusluvalle → uusi pykälä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Ilman suoraa vaatimusta katsottaisiin, että tiukempi energiatehokkuuden vaatimustaso yhdessä uusiutuvia energiamuotoja suosivien energiamuotojen kertoimien kanssa johtaa siihen, että tarvittava energiamäärä katetaan hyvin laajalti uusiutuvilla. 11

12 Esimerkki säädösvalmistelusta 2: Ulos vietävän energian hyväksilukumahdollisuus E-luvussa, kyllä vai ei? Sääntelyn kohteena ovat rakennukselle asetettavat tekniset vaatimukset, joiden täyttyminen on rakennusluvan saamisen edellytys. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ensisijaisena tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta. 12 KylläEi Laskennan monimutkaisuus Huonommat energiatehokkuus- ominaisuudet Kustannus- tehottomat investoinnit Kannustin hajautettuun tuotantoon Lisää kysyntää tuotteille

13 Tarvittavat säädösmuutokset ym. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999): Lähes nollaenergiarakentamisen sanallinen määritelmä Asetuksenantovaltuuksien täsmennys ja poisto Perussäännösten tekninen täsmennys Ympäristöministeriön asetukset ja ohjeet: Rakennusten energiatehokkuus (D3) Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen korjaus- ja muutostöissä (4/2013) (tekninen muutos!) Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystarpeen laskenta (Ohjeet, D5) Lämmöneristys (Ohjeet, C4) 13

14 Vuorovaikutteinen valmisteluprosessi Seurantaryhmä Kommentoi luonnoksia Lisää yhteistyötä ja vuorovaikutusta Ohjaus- ryhmä Päättää keskeisimmistä linjauksista Lakiryhmä Laatii HE-luonnoksen (vastuu) Vaikutusten arvioinnit Asetusryhmien työn koordinointi Aikataulutus 14

15 Valmistelun eteneminen 15 Arvio tietopohjan riittävyydestä toukokuun loppuun mennessä Linjaukset sisällöstä (HE+asetukset) Luonnokset valmiit lausunnolle Vuoden 2015 loppuun mennessä Lausuntokierros 1.1.2016- 28.2.2016 Päätös HE:n sisällöstä Maaliskuussa 2016 NYT

16 Jatkovalmistelu ja eduskuntakäsittely HE:n kääntäminen ruotsiksi Laintarkastus Esityksen tekninen viimeistely Valtioneuvostokäsittely 16 HE eduskuntaan 9/2016Eduskunnan päätös Lain vahvistaminen ja voimaantulo Asetusten antaminen ja ohjeiden viimeistely Vaatimusten soveltaminen 1 v. kuluttua

17 Kiitos Lisätietoja: http://www.ym.fi/lahesnollaenergiarakentaminen