MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET 1. MAALIVAHTIPELIN PERUSTEET 2. PELI LUONNE LUISTELU 3. OPPIMINEN 4. PELIKÄSITYS 5. MAALIVAHDIN TEKNISET- JA LAJITAIDOT 6. PELIASENTO.

Esitys aiheesta: "MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET 1. MAALIVAHTIPELIN PERUSTEET 2. PELI LUONNE LUISTELU 3. OPPIMINEN 4. PELIKÄSITYS 5. MAALIVAHDIN TEKNISET- JA LAJITAIDOT 6. PELIASENTO."— Esityksen transkriptio:

1 MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET 1. MAALIVAHTIPELIN PERUSTEET 2. PELI LUONNE LUISTELU 3. OPPIMINEN 4. PELIKÄSITYS 5. MAALIVAHDIN TEKNISET- JA LAJITAIDOT 6. PELIASENTO 7. LIIKKUMINEN 8. SIJOITTUMINEN 9. PERUSTORJUNNAT 10. MAILAPELI 11. MAALIVAHDIN HARJOITTELU ERI IKÄKAUSILLA 12. MAALIVAHTIVALMENNUKSEN ORGANISOINTI JA SUUNNITTELU 13. VALMENNUSKOULUTUSJÄRJÄSTELMÄ 14. TAITAVUUS JA FYYSINEN TOIMINTAKYKY 2015-2016 Meidän Peli

2 14. TAITAVUUS JA FYYSINEN TOIMINTAKYKY 2015-2016 Meidän Peli

3 TAITAVUUS MAALIVAHTIPELISSÄ Taitava maalivahtipeli koostuu: Hyvää pelikäsitystä edellyttävästä joukkuesuorituksesta ja maalivahdin lajinomaisesta suoritusvarmuudesta. Suoritusvarmuus on monen tekijän summa: Yleistaitavuutta: Mikä on kykyä suorittaa mitä tahansa liikkeitä käytännöllisesti ja kekseliäästi. Lajitaitavuutta mikä on automaatiotasolle kehittynyttä lajitekniikkaa ja kykyä muunnella sitä muuttuvissa pelitilanteissa. Suoritusvarmuuteen liittyy myös hyvät fyysiset ja motoriset kuntotekijät sekä psyykkiset tekijät. Taitavalle suoritukselle on ominaista: Helppous Joustavat liikkeet Varmuus Epäröimättömyys Kiireettömyys Valmistautuneisuus erilaisten pelitapahtumien varalle

4 TAITAVUUS MAALIVAHTIPELISSÄ Mitä taitavuus on? Taitavuudella tarkoitetaan kykyä omaksua erilaisia liikemalleja liikevarastoksi ja kehittää lajitekniikkaa muuttuvan pelitilanteen mukaiseksi. Taitavuus on kykyä hallita monimutkaisia liikekokonaisuuksia. Se näkyy motorisena sopeutumis-, oppimis-, ennakointi- ja reagointikykynä. Taitavuus on myös kykyä käyttää omaksuttuja liikemalleja uusien liikkeiden oppimiseen ja soveltaa opittua suoritustekniikkaa pelitilanteissa.

5 TAITAVUUS MAALIVAHTIPELISSÄ Opitut liikemallit: Syntyessään ihmisellä keskushermosto pystyy tuottamaan lihashermojärjestelmän kanssa vain kömpelöitä refleksinomaisia liikkeitä. Eri liikkumisliikkeet (kävely jne.), välineiden käsittelyliikkeet (heittäminen jne.), liikkeiden tuottaminen (kääntyminen jne.) ja niiden hallinta kehittyvät motoriikan ja koordinaation kehittymisen myötä. Lapsuudesta alkaen keräämme aivojen motoriselle alueelle aistituntemuksia liikemalleiksi. Liikemalli tallentuu aivoihin paremmin, jos aistikuva on voimakas, liikkeeseen on keskitytty ja liikettä toistetaan useita kertoja. Mitä enemmän maalivahdilla on ”varastossa” liikemalleja, sitä helpompi hänen on omaksua uusia liikesuorituksia. Oikean liikemallin suuri toistomäärä tuottaa ”automaattiohjelman” eli tekniikan. Uuden tekniikan oppiminen perustuu aikaisemmin opittuihin liikkeisiin -> suoritus nopeutuu ja vaatii vähemmän voimavaroja. Mitä suurempi liikevarasto maalivahdilla on, sitä parempi on hänen taitavuutensa. Taitavuus edellyttää hyvää ketteryyttä sekä laajaa lihaksiston elastisuutta ja nivelistön liikkuvuutta. Koordinaatiokyvyillä tarkoitetaan aistien kautta saatujen ärsykkeiden, hermoston ja lihaksiston kykyä toimia liiketehtävissä tarkoituksenmukaisesti. Koordinaatiokykyjen harjoittaminen ratkaisee, mille tasolle lajitaidot jalostuvat. Koordinaatiokykyjen otollisin harjoitteluaika on 5 – 14 vuoden iässä.

6 TAITAVUUS MAALIVAHTIPELISSÄ Kuinka taitavuutta kehitetään? Liikkeiden automatisoituminen vaatii tuhansia toistoja Tasapainoiluun yhdistettynä lisäliikkeet tai välineiden käsittelyt (tasapainolaudalla) Jonglöörimäiset välineiden käsittelyt (pallot, keilat yms.) Erilaiset rytmitykset, liikeradat ja suunnanmuutokset juoksu-, loikka- sekä hyppelyharjoituksissa Poikkeukselliset lähtöasennot liikkeen suorittamiseen Liikenopeuden ylläpitävät muutokset Yhdistämällä harjoitukseen vaikeuttavia lisäliikkeitä Kahden tai useamman liikkeen tekemistä yhtä aikaa Poikkeukselliset harjoitteluvälineet Telinevoimistelu Parivoimistelu, pukkihyppelyt, lentokuperkeikat yms. liikkeet Hyppynaruharjoitteet Rullalautaharjoitteet

7 ESIMERKKEJÄ MAALIVAHDIN TAITAVUUSHARJOITTELUSTA Hyppynaruharjoitteet Kehittää tasapaino- ja rytmikykyä Erinomainen alku- ja loppuverryttelyissä Hyppyjä molemmilla jaloilla ja yhdellä jalalla Rytminvaihtelua Etuperin ja takaperin Jonglöörausta tennispalloilla Kehittää silmä-käsikoordinaatiota Aluksi yhdellä pallolla, taitojen kehittyessä lisätään pallojen määrää Harjoitteet pyritään tekemään peliasennossa

8 ESIMERKKEJÄ MAALIVAHDIN TAITAVUUSHARJOITTELUSTA Pallottelut seinää vasten Kehittää silmä-käsikoordinaatiota ja reaktiokykyä Heitto yhdellä kädellä ja vastaanotto toisella kädellä Taitojen kehittyessä heittoja kahdella pallolla ja eri etäisyyksiltä Pelikaveri heittää pallon selän takaa ja reagointi palloon Harjoitteet peliasennossa Tasapainolaudalla tennis tai kuntopallon vastaanottamista Kehittää tasapainoa, reaktiokykyä ja keskivartaloa Heittoja kohti/sivulle ja eri korkeuksille Heittoja eri painoisilla palloilla Pyri pitämään asento lähellä peliasentoa ja palaa aina peliasentoon, kun heität pallon takaisin

9 ESIMERKKEJÄ MAALIVAHDIN TAITAVUUSHARJOITTELUSTA Tasapainolauta Kehittää tasapainoa Tasapainoilua peliasennossa Kyykkyjä ja ylävaratalon kiertoja Tasapainolauta ja jonglööraus Kehittää tasapainoa ja silmä-käsikoordinaatiota ja yhdistelykykyä Aluksi yhdellä pallolla, sitten useammilla palloilla Kyykkyjä pallottelun aikana Tennispallon liu’uttaminen kyykyssä putken läpi selän takaa ja kiinniottaminen edestä - Voit myös kokeilla erikokoisilla palloilla tai keiloilla jonglöörausta

10 14. FYYSINEN TOIMINTAKYKY 2015-2016 Meidän Peli

11 MAALIVAHDIN FYYSINEN TOIMINTAKYKY Pelaaminen maalivahtina vaatii urheilijalta pelitaitojen hallitsemisen lisäksi hyvää fyysistä kuntoa. Aloitettaessa lajin parissa on harjoittelun monipuolisuus avainasemassa. Tämä tarkoittaa kasvuiässä motorista taitoharjoittelua sekä eri elinjärjestelmien (hermosto, lihaksisto, tukielimet, hengitys- ja verenkierojärjestelmä) monipuolista kuormittamista. Monipuolisuutta voidaan myös lähestyä voima, nopeus, kestävyys, liikkuvuus ja motoriset taidot ominaisuuksien kautta. Lastenurheilun parissa maalivahti voi pääsääntöisesti kehittää fyysistä toimintakykyään yhdessä muun joukkueen kanssa. Harjoitteiden suunnittelussa on kuitenkin huomioitava motoristen taitojen kehittämisen merkitys maalivahtipelissä. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti maalivahti harjoittelee pelaajien kanssa, ja osa harjoitteista ovat ns. maalivahtiharjoitteita, jotka maalivahdit toteuttavat omana ryhmänään maalivahtivalmentajan johdolla. Näissä harjoitteissa painopiste on motorisen taitavuuden kehittäminen. Tämän lisäksi seuran tai joukkueen on tarjottava maalivahdeille mahdollisuus osallistua muutamana kertana viikossa vain maalivahdeille suunniteltuihin oheisharjoituksiin.

12 MAALIVAHDIN FYYSINEN TOIMINTAKYKY Motoriset taidot Oppiminen ja taitavuus Nopeus Erilaisilla rytmeillä, alustoilla ja liikesuunnilla toteutettu nopeusharjoittelu on pelkkää lajinopeutta monipuolisempaa ja luo pohjaa nopeuden myöhemmälle kehittämiselle. Nopeusharjoittelu 7–13 vuoden iässä tapahtuu pääasiassa leikkien, pelien ja muiden harjoitteiden lomassa painottaen motorisia taitoja, rytmitajua sekä liiketiheyttä. Erilaiset rytmiradat, porrasharjoitteet, kisailut ja viestit, joissa rytmi ja tempo vaihtelevat ovat hyviä nopeusharjoitteita. Pelissä maalivahti kamppailee palaajien kanssa torjuntoihin ja liikkumiseen käytettävissä olevasta ajasta => maalivahdin on oltava nopea.

13 MAALIVAHDIN FYYSINEN TOIMINTAKYKY Kestävyys Lapsuuden ja nuoruuden kestävyysharjoittelu luo yleistä pohjaa tulevaisuuden harjoittelulle. Kestävyystyyppinen liikunta ja harjoittelu ovat tärkeimpiä päivittäisen liikkumisen osa-alueita. Kestävyysliikuntaa tulisi harrastaa päivittäin vähintään 30 – 60 minuuttia erilaisilla syketasoilla. Monipuolinen kestävyysharjoittelu tarkoittaa eri lajien (esim. pelit) ja eri tehoalueiden käyttöä harjoittelussa. Kestävyyttä tulee tehdä kohdennetusti sekä ylä- että alavartalolle, myös kokovartalon lihaksistoa käyttäen. Tällöin koko kehon lihasten paikalliset kestävyysominaisuudet kehittyvät ja hengitys- ja verenkiertojärjestelmä kehittyy monipuolisesti. Lasten kestävyysharjoittelun keskeinen tavoite on totuttaa elimistö pitkäkestoiseen liikuntaan ja luoda edellytyksiä maksimaalisen kestävyyden kehittämiselle. Monipuolinen lihaskestävyysharjoittelu kannattaa aloittaa jo 7-vuoden iässä. 7–13-ikäisten harjoittelu painottuu aerobisten ominaisuuksien kehittämiseen -> kasvavaa liikuntamäärää kevyellä teholla. Hyvät kestävyysominaisuudet auttavat maalivahtia säilyttämään henkisen vireyden läpi koko pelin, nopeuttaa palautumista ja mahdollistaa laadukkaan harjoittelun läpi koko pelaajauran.

14 MAALIVAHDIN FYYSINEN TOIMINTAKYKY Voima Voimaharjoittelu on perinteisesti ymmärretty ainoastaan lisäpainoilla tapahtuvana, massaa kasvattavana levytanko tai punttisaliharjoitteluna. Voimaharjoittelu on erittäin monipuolista lihashermojärjestelmän kehittämistä ja se voidaan aloittaa hyvin nuorena, mutta menetelmä tulee olla kehitystasoon sopivaa (omalla painolla). Kuhunkin kehitys / kypsymisvaiheeseen soveltuvia voimaominaisuuksia tulee harjoittaa koko kasvuiän ajan. Monipuolinen voimaharjoittelu sisältää lyhyitä ja pitkiä sarjoja erilaisilla vastuksilla ja alustoilla. Liikkeitä on tehtävä monipuolisesti vaaka ja pystytasossa sekä roikkuen.

15 MAALIVAHDIN FYYSINEN TOIMINTAKYKY Voima Murrosikää edeltävä voimaharjoittelun tulee sisältää lihaskoordinaation kehittämistä, voimaharjoittelutekniikoiden opettelua sekä nopeusvoiman harjoittamista esimerkiksi hyppelyiden ja kuntopallon heittojen avulla Harjoitteiden tulee keskittyä lantion alueen sekä keskivartalon lihasten harjoittamiseen. Voimaharjoitteluun totuttautumista aloittaa lyhyillä kuntopiireillä tai esim. keppijumppana tapahtuvalla lihaskestävyysharjoittelulla. Voimaharjoittelu murrosiän alkuvaiheessa on haastavaa, johtuen murrosiän alkamisen yksilöllisestä alkamisajankohdasta. Perusasiat ovat kuitenkin pääsääntöisesti samoja kuin harjoittelussa ennen murrosikää. Tässä vaiheessa lisäpainoilla tapahtuva voimaharjoittelu voidaan aloittaa, mutta kevyillä vastuksilla. Painopisteen on edelleen kestovoiman kehittämisessä, suoritustekniikoiden ja keskivartalon hallinnan opettelussa. Maalivahti tarvitsee hyvin kehittyneen keskivartalon- ja jalkojen lihaksiston. Tämä mahdollistaa nopean ja tarkan liikkumisen. Hyvä vartalonhallinta mahdollistaa peliasennon ja torjuntavalmiuden säilyttämisen läpi haastavien torjunta- ja liikeketjujen.

16 MAALIVAHDIN FYYSINEN TOIMINTAKYKY Liikkuvuus Liikkuvuutta tulee harjoittelussa painottaa viikoittain. Osa liikkuvuusharjoituksista tehdään yksin paikallaan venytellen ja osa liikkeen avulla. Vaihtelemalla venytysten pituuksia ja asentoja saadaan liikkuvuusharjoitteluun monipuolisuutta ja liikkuvuutta rajoittavat rakenteet saavat monipuolisia ärsykkeitä. Yleisesti liikkuvuus heikentyy suurissa nivelissä ja etenkin lantiossa. Venyttelyä tulee suunnata alueisiin, joilla on taipumusta kiristää; alavartalossa pakara ja lonkka sekä ylävartalossa hartia- ja rintalihakset. Venyttelyt ovat tärkeitä suurta liikelaajuutta vaativassa maalivahtipelissä lantion alueen liikkuvuuden ja lihastenhallinnan kannalta. 7–10 vuoden ikäisenä aloitetulla liikkuvuusharjoittelulla pienennetään lihasepätasapainon - ja loukkaantumisen riskiä. Maalivahti joutuu usein pelissä tekemään pitkiä räjähtäviä torjuntaliikkeitä tilanteissa, joissa hän on jään pinnassa tai muuten pois tasapainosta. Tämä osaltaan korostaa liikkuvuusharjoittelun merkitystä maalivahdin arjessa.

17 LONKANSEUDUN VAHVISTAVA JA HUOLTAVA HARJOITTELU Pelin ja harjoitusten aikana maalivahti käy ja liikkuu jään pinnassa lukuisia kertoja. Näiden jäissä tapahtuvien torjuntojen (varsinkin V-asennossa) aiheuttama rasitus kohdistuu maalivahdilla lonkan seutuun ja polviin. Tästä johtuen on lonkanseudun ja keskivartalon vahvistava ja huoltava harjoittelu aloitettava jo varhaisella iällä, kun pelaaja on maalivahdin pelipaikan valinnut. Lonkanseudun harjoitteiden lisäksi hyvä tekninen osaaminen ja nuorella iällä liikkumisharjoitteet, joissa on paljon pystyssä liikkumista vähentävät lonkanseudunrasitusta. Huomioitavaa on myös, että lonkan rakenne ja liikkuvuus on yksilöllistä. Tämä näkyy esim. siinä kuinka paljon V-asennossa jalat kiertyvät ulos.

18 LONKANSEUDUN VAHVISTAVA JA HUOLTAVA HARJOITTELU