Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset Jukka Mattila19.9.2016.

Esitys aiheesta: "Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset Jukka Mattila19.9.2016."— Esityksen transkriptio:

1 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset Jukka Mattila19.9.2016

2 Uudistuksen keskeinen sisältö  Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut  Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla  Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito)  Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita  Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä  Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita Jukka Mattila 2 19.9.2016

3 Sote-alue  Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä –poikkeuksena erikseen määräytyvät kunnat ja alueet, jotka voivat järjestää perustason palvelut, ks. diat 6 ja 7  Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut  sosiaalipalvelut  kehitysvammaisten erityishuolto  perusterveydenhuolto  erikoissairaanhoito  Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta 20 - 30  Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla –kuntayhtymämalli siinä tapauksessa, että vastuukunnan asukasluku olisi < 50 % alueen koko asukasluvusta  Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta  Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat Jukka Mattila 3 19.9.2016

4 Sote-alueiden muodostuminen  Maakunnan keskuskaupungit toimivat sote-alueen vastuukuntana  Lisäksi kunta, jossa on vähintään noin 50 000 asukasta, voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset)  Muut vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. –Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen.  Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin 50 000 asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote-palveluja. Muiden vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut. Jukka Mattila 4 19.9.2016

5 Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki 595 384 Tampere 215 168 Oulu 188 114 Turku 178 630 Jyväskylä 132 062 Kuopio 103 932 Lahti 102 308 Pori 83 133 Joensuu 73 758 Lappeenranta72 133 Hämeenlinna 67 270 Vaasa 65 173 Rovaniemi 60 637 Seinäjoki 58 703 Kotka 54 831 Mikkeli 54 530 Kokkola 46 585 Kajaani 38 045 Yli 50 000 asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo 252 439 Vantaa 203 001 Kouvola 87 567 Salo 55 283 Maakuntien keskuskaupungit ja yli 50 000 asukkaan kaupungit: 19.9.2016 5 Jukka Mattila

6 Perustason alue 1/2 Pääsääntö:  Kunnalla, jossa on vähintään noin 20 000 - 50 000 asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. –tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia)  Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana. –tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle 20 000 asukkaan kunnille Jukka Mattila 6 19.9.2016

7 Perustason alue 2/2 Poikkeus pääsäännöstä  Kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli 20 000 asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä  kunnan asukasluku on nyt yli 20 000  valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kokonaisratkaisu  lisäksi yli 20 000 asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunna ja sote- alueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu  Muilla kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja. Jukka Mattila 7 19.9.2016

8 Kuntarakennelain 4 d § Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos: 1) kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella (työpaikkaomavaraisuusperuste); sekä 2) kunnan työssäkäyvästä väestöstä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa vähintään 35 prosenttia ja muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työssäkäyntiperuste). Kunnalla on kuitenkin selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Jukka Mattila 8 19.9.2016

9 Poikkeusperusteen mukaiset kunnat  Hamina  Raisio  Kaarina  Hollola  Ylöjärvi  Lempäälä  Kangasala  Nokia  Imatra  Siilinjärvi  Tornio  Kemi Jukka Mattila 9 19.9.2016

10 Perustaso toteutus  Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan.  Perustason sote-palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää joitakin peruserikoissairaanhoidon palveluja. –edellytyksenä on, että perustason palvelut järjestävässä kunnassa tai alueella on uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita  Jos yli 20 000 asukkaan kunta toimii perustason alueen vastuukuntana, muut kunnat osallistuvat sen hallintoon –yhteinen toimielin  Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen.  Kunta osallistuu sote-alueen hallintoon. –Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle 20 000 asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, perustason alue osallistuu sote-alueen hallintoon.  Perustason alueet säädetään valtioneuvoston asetuksella. Jukka Mattila 10 19.9.2016

11 20 000- 50 000 asukkaan kunnat 50 000- asukkaan kunnat Porvoo48 833 Lohja 47 374 Kokkola 46 585 Hyvinkää45 527 Nurmijärvi 40 349 Rauma 39 820 Järvenpää 38 966 Kajaani 38 045 Tuusula 37 667 Kirkkonummi 37 192 Savonlinna 36 854 Kerava34 549 Nokia32 056 Kaarina 31 081 Ylöjärvi 30 942 Kangasala 29 891 Riihimäki 29 018 Raasepori 28 959 Vihti28 581 Imatra28 472 Sastamala25 763 Raahe25 652 Raisio24 559 Varkaus22 606 Tornio22 545 Jämsä22 507 Kemi22 399 Iisalmi22 147 Hollola22 020 Hamina21 403 Siilinjärvi 21 311 Valkeakoski 21 022 Lempäälä 20 888 Äänekoski 20 334 Heinola20 164 Mäntsälä20 131 19.9.2016 11 Jukka Mattila

12 Alle 20 000 asukkaan kunnat  Kunnalla ei ole oikeutta järjestää itse sote-palveluja  Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen –kuntarakennelain 4 d §:n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen –muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua sote-alueeseen  Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä –jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä  Kunta rahoittaa sote-palvelut Jukka Mattila 12 19.9.2016

13 Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Kunta A: 50 000 as. SOTE-ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta B: 15 000 as. Kunta E: 3000 as. Kunta F: 8000 as. Kunta D: 20 000 as. PERUSTASON ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta C: 6000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A - C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D - F. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D - F. B, C, E ja F. kunnilla ei ole miltään osin itsenäistä järjestämisvastuuta. Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A - C ja perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä. 19.9.2016 13 Jukka Mattila

14 Metropolialue  Metropolialueella lähtökohtana on yleissäännön mukaisesti sote-alueen muodostaminen siten, että vastuukuntana on vähintään noin 50 000 asukkaan kunta.  Muodostuvan kuntarakenteen pohjalta määritellään erikseen kuntien kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta se, miten sote- alueet muodostetaan niin että ne ovat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen että yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia.  Sote-alueiden muodostamisessa otetaan huomioon myös metropolialueen ulkopuoliset nykyisen HUS:n jäsenkunnat. Jukka Mattila 14 19.9.2016

15 Erityisvastuualueet Erityisvastuualueen (ervan) perustehtävät ovat: 1)turvata yhdenvertaisuus erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa 2)päällekkäisyyksien ja kilpavarustelun välttäminen; voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus, joka varmistaa 2013 säädettävän päivystysasetuksen mukaisen 24/7 päivystyksen koordinoinnin erva- alueella. 3)Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio (= opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen perusinfran ja muiden edellytysten varmistaminen, tutkimusrahoituksen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, monialaisen osaamisen varmistaminen ja koulutustarpeen ennakointi)  Erva on kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäseninä ovat sote-alueet (vastuukunta tai kuntayhtymä). Malli edellyttää kuntalain muutosta, koska voimassa olevan lain mukaan vain kunnat voivat olla kuntayhtymän jäseninä (poikkeuksena liikelaitoskuntayhtymä, joka voi olla myös kuntayhtymien perustama). Jukka Mattila 15 19.9.2016

16 Vastuukuntamalli  Perustason alueen ja sote-alueen hallinto edellytetään laissa järjestettäväksi vastuukuntamallilla.  Vastuukuntamallin käyttämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa säädetään sote-järjestämislaissa.  Lainsäädännössä otetaan huomioon perustuslain asettamat reunaehdot siten, että 1)jokaisella jäsenkunnalla, pois lukien osajäsenenä mukana olevat, on oltava edustus yhteisessä toimielimessä; 2)äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella; 3)yhteisen toimielimen edustuksessa otetaan huomioon jäsenkuntien poliittinen suhteellisuus, 4)yhteisellä toimielimellä on laaja itsenäinen vastuu päätöksenteosta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta 5)yhteisellä toimielimellä on rajattu oikeus päättää omasta talousarviostaan. Taloudenhoitoa koskevissa säännöksissä otetaan huomioon taloudenhoidon läpinäkyvyys. 6)kunnilla on mahdollisuus sopia edellä mainituista toisinkin. Jukka Mattila 16 19.9.2016

17 Kuntayhtymämalli  Kunnat voivat sopia kuntayhtymämallin käyttöönotosta vastuukuntamallin sijasta, jos maakunnan keskuskaupungin tai sote-alueen vastuukunnan asukasluku on alle puolet alueen väestöpohjasta ja vastuukunnalla ei ole riittävää kantokykyä vastata laajasta perustasosta. –jos siis on riittävä kantokyky, toteutetaan vastuukuntamallilla, vaikka asukasluku olisi < 50 %  Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Jukka Mattila 17 19.9.2016

18 Rahoitus  Koordinaatioryhmä ei juurikaan käsitellyt rahoitusta  Perustasoon ja sote-alueeseen kuuluvat kunnat rahoittavat palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.  Rahoituksessa otetaan huomioon palvelujen toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin aiheuttamat kustannukset, varalla olo (johon sisältyy mm. päivystyksen, ensihoidon ja poikkeustilannevalmiuden ylläpito) sekä palvelujen käyttö.  Rahoitusratkaisulla pyritään välttämään osaoptimointia sekä tukemaan toimivien palveluketjujen toteuttamista ja vastuun selkeyttä.  Rahoitusmallin yksityiskohdat määritellään jatkovalmistelussa.  Rahoitusmallissa otetaan huomioon asukasluvun lisäksi ikärakenne ja palvelujen käyttö. Jukka Mattila 18 19.9.2016

19 Alueiden muodostaminen  Pääsääntönä on, että järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan siten kuin edellä on todettu. Kriteerit ovat yhdenmukaiset koko maassa. Yksittäistapauksissa väestöpohjakriteereistä voidaan myöntää mahdollisuus poiketa, jos siihen on erityiset perusteet, esimerkiksi kielellisten oikeuksien turvaaminen.  Sote-alueiden ja perustason alueiden alustavista muodostamiskriteereistä kuullaan kuntia kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä, joka on jätettävä VM:lle marraskuussa 2013. Kunnilla on tällöin mahdollisuus esittää näkemyksensä: – kriteereistä sekä –niiden perusteella muodostuvista sote- ja perustason alueista.  Kuntien kuuleminen lain vahvistamisen jälkeen vuonna 2014  VnA alueista 2014 - 2015  Sote-alueet ja perustason alueet tulee muodostaa siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017. Jukka Mattila 19 19.9.2016

20 Sairaanhoitopiirit  Sairaanhoitopiireillä nyt oleva järjestämisvastuu lakkaa 2016 lopussa ja se siirtyy perustettaville sote-alueille, joilla on järjestämisvastuu laajan perustason palveluista.  Sairaanhoitopiirien nykyiset jäsenkunnat ja sote-alueen kunnat voivat sopia siitä, miten sairaanhoitopiirien omaisuus ja vastuut jaetaan uudistuksessa.  Sote-alueen tehtävien hoitamiseksi sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti sote-alueen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan.  Jos sote-alue on pääsäännöstä poiketen kuntayhtymä, sairaanhoitopiirien tehtävät, henkilöstä, omaisuus ja vastuut siirtyvät sote-kuntayhtymälle.  Sairaanhoitopiirien aseman muutoksiin ja purkuihin liittyvät oikeudelliset kysymykset selvitetään uudistuksen jatkovalmistelussa. Jukka Mattila 20 19.9.2016

21 Yliopistolliset sairaalat  Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina.  Yliopistollisten sairaaloiden omistus ja hallinta voidaan uudistuksessa toteuttaa samalla tavalla kuin muidenkin sairaanhoitopiirien sairaaloiden omistus. Kunnat sopivat yliopistollisen sairaalan omistuksen ja hallinnon järjestämisestä. Peruslähtökohtana on sairaalan siirtyminen sote-alueen omistukseen.  Yliopistollinen sairaala on osa sote-alueen palveluista ja toiminnoista vastaavaa infrastruktuuria, jonka operatiivisen ohjauksen toteuttamisesta päättää sote-alue.  Lisäksi yliopistollisella sairaalalla on kytkentä yliopiston toimintaan. Yliopisto osallistuu edelleen yliopistollisen sairaalan hallintoon ja toimintaan. Jukka Mattila 21 19.9.2016

22 Jatkotyön aikataulu  STM:n valmisteluryhmän väliraportti kesäkuussa 2013  Valmisteluryhmän ehdotus joulukuussa2013  Ehdotus lausunnoille tammikuussa 2014  HE eduskuntaan keväällä 2014  Laki voimaan 1.1.2015 Jukka Mattila 22 19.9.2016

23 Pirkanmaa Tampere Ylöjärvi Valkeakoski Hämeenkyrö Juupajoki Kihniö Lempäälä Nokia Parkano Pirkkala Punkalaidun Ruovesi Urjala Vesilahti Virrat Kangasala Orivesi Akaa Pälkäne Sastamala Mänttä-Vilppula Ikaalinen Akaa17 091 Hämeenkyrö10 533 Ikaalinen7 375 Juupajoki2 046 Kangasala29 891 Kihniö2 179 Lempäälä20 888 Mänttä-Vilppula11 308 Nokia32 056 Orivesi9 590 Parkano6 982 Pirkkala17 763 Punkalaidun3 236 Pälkäne6 882 Ruovesi4 940 Sastamala25 763 Tampere215 168 Urjala5 246 Valkeakoski21 022 Vesilahti4 383 Virrat7 453 Ylöjärvi30 942

24 Pohjois-Savo Iisalmi Juan- koski Kaavi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilin- järvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Vesanto Vieremä Kuopio Varkaus Iisalmi22 147 Juankoski5 146 Kaavi3 385 Keitele2 524 Kiuruvesi9 063 Kuopio103 932 Lapinlahti10 386 Leppävirta10 405 Maaninka3 841 Pielavesi5 006 Rautalampi3 481 Rautavaara1 848 Siilinjärvi21 311 Sonkajärvi4 600 Suonenjoki7 577 Tervo1 700 Tuusniemi2 820 Varkaus22 606 Vesanto2 390 Vieremä3 962

25 Keski-Pohjanmaa Kokkola Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Halsua1 275 Kannus5 697 Kaustinen4 280 Kokkola46 585 Lestijärvi847 Perho2 910 Toholampi3 485 Veteli3 405

26 Pohjois-Pohjanmaa Kuusamo Taivalkoski Hailuoto Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Siikalatva Merijärvi Nivala Sievi Ylivieska Oulainen Pyhäjoki Raahe Siika- joki Liminka Lumi- joki Muhos Oulu Tyrnävä Kempele Pudasjärvi Utajärvi Ii Haapavesi Kalajoki Alavieska 2 750 Haapajärvi7 609 Haapavesi7 384 Hailuoto1 004 Ii9 499 Kalajoki12 616 Kempele16 182 Kuusamo16 373 Kärsämäki2 819 Liminka9 164 Lumijoki2 037 Merijärvi1 199 Muhos8 909 Nivala11 051 Oulainen7 916 Oulu188 114 Pudasjärvi8 695 Pyhäjoki3 361 Pyhäjärvi5 887 Pyhäntä1 584 Raahe22 593 Reisjärvi2 996 Sievi5 285 Siikajoki5 639 Siikalatva6 061 Taivalkoski4 422 Tyrnävä6 462 Utajärvi2 951 Vihanti3 059 Ylivieska14 266

27 Kainuu Suomussalmi Puolanka Vaala Paltamo Hyrynsalmi Ristijärvi Kajaani Sotkamo Kuhmo Hyrynsalmi2672 Kajaani38045 Kuhmo9334 Paltamo3807 Puolanka2997 Ristijärvi1489 Sotkamo10697 Suomussalmi8943 Vaala3314

28 Lappi Enontekiö Inari Kemi Kemin- maa Kittilä Kolari Kemijärvi Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savu- koski Simo Sodankylä Tervola Tornio Pello Utsjoki Ylitornio Rovaniemi Enontekiö1 893 Inari6 754 Kemi22 399 Kemijärvi8 295 Keminmaa8 572 Kittilä6 279 Kolari3 836 Muonio2 369 Pelkosenniemi973 Pello3 912 Posio3 818 Ranua4 262 Rovaniemi60 637 Salla4 052 Savukoski1 156 Simo3 441 Sodankylä8 806 Tervola3 387 Tornio22 545 Utsjoki1 294 Ylitornio4 650