Maaseudun palvelut - naisnäkökulma Maarit Sireni, Karjalan tutkimuslaitos Maaseudun palvelujen ja hyvinvoinnin tutkijoiden tapaaminen Jyväskylä 23.-24.4.2009.

Esitys aiheesta: "Maaseudun palvelut - naisnäkökulma Maarit Sireni, Karjalan tutkimuslaitos Maaseudun palvelujen ja hyvinvoinnin tutkijoiden tapaaminen Jyväskylä 23.-24.4.2009."— Esityksen transkriptio:

1 Maaseudun palvelut - naisnäkökulma Maarit Sireni, Karjalan tutkimuslaitos Maaseudun palvelujen ja hyvinvoinnin tutkijoiden tapaaminen Jyväskylä 23.-24.4.2009

2 Projekti: Causes and Social Consequences of Regional Differentiation in Rural Finland, Suomen maaseudun hyvinvoinnin alueellisen eriytymisen syyt ja seuraukset  Tutkimusryhmä  Sakari Karvonen, THL (tutkimusryhmän johtaja)  Tiina Silvasti, Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos  Maarit Sireni, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos  Fulvio Rizzo, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos  Rahoittaja Suomen Akatemia  1.1.2008 - 31.12.2010

3 Tavoitteet: hyvinvoinnin alueellisen eriytymisen syyt ja seuraukset  Miten, miksi ja millaisin seurauksin hyvinvointi eriytyy alueellisesti?  Alueyksikköinä kunnat  Hyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä  Objektiivisesti mitattavaa hyvinvointia  Ihmisten kokemaa hyvinvointia

4 Suomen maaseudun hyvinvoinnin alueellisen eriytymisen syyt ja seuraukset: osatutkimukset  Erilaistumista analysoidaan useasta näkökulmasta  1. Aluetason analyysi: tietyt indikaattorit, muutokset viimeisten 15 vuoden aikana (Sakari Karvonen)  2. Kuntatason analyysi: rakenteellisten olojen muutos (erityisesti hyvinvointipalvelut) kolmessa hyvinvointiprofiililtaan toisistaan poikkeavassa kunnassa (Maarit Sireni)  3. Kuntatason analyysi: kehitys kuntalaisten kokemana kyseisissä kunnissa (Tiina Silvasti)  4. Projektinäkökulma: Leader+ -hankkeiden toteutuminen valituilla paikkakunnilla (Fulvio Rizzo)

5 Kohteeksi valittiin hyvinvointiprofiileiltaan erilaiset kunnat seuraavista ryhmistä:  1. ”Nousseet”: Akaa, Hamina, Haukipudas, Joutseno, Jämsänkoski, Karjaa, Laukaa, Liminka, Nastola, Orimattila, Orivesi, Pyhäselkä, Siilinjärvi, Tornio, Valkeakoski  2. ”Tasaisen huonosti voivat” : Eno, Haapajärvi, Inari, Juankoski, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Kauhajoki, Kemijärvi, Keuruu, Kitee, Kiuruvesi, Kuhmo, Kuusamo, Lapinlahti, Lieksa, Liperi, Muhos, Nilsiä, Nurmes, Outokumpu, Pieksämäki, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Saarijärvi, Sodankylä, Sonkajärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Suonenjoki, Vaala  3. ”Pudonneet” :Enonkoski, Haapavesi, Hankasalmi, Hartola, Heinävesi, Hyrynsalmi, Ilomantsi, Joroinen, Juuka, Kannonkoski, Karstula, Kesälahti, Kolari, Kuhmoinen, Leivonmäki, Leppävirta, Nivala, Oulainen, Paltamo, Pelkosenniemi, Pielavesi, Pihtipudas, Polvijärvi, Posio, Pulkkila, Puolanka, Puumala, Rantasalmi, Rantsila, Rautalampi, Rautavaara, Ristijärvi, Rääkkylä, Salla, Savonranta, Sulkava, Suomenniemi, Sysmä, Taivalkoski, Tervo, Tohmajärvi, Tuusniemi, Urjala, Utajärvi, Valtimo, Varpaisjärvi, Vesanto, Viitasaari, Vilppula, Ylikiiminki

6 Nousseet: Nastola Tasaisen huonosti voivat: Kitee Pudonneet: Leppävirta

7 Maaseudun palvelut – naisnäkökulma  Hyvinvointipalvelut kohdekunnissa:  palvelujen tila  kuntien väliset erot  muutokset 15 vuoden aikana  Erityisesti lasten päivähoitopalvelut

8 Naisnäkökulma  Hyvinvointipalvelujen merkitys naisille (ja miehille)  Naiseuden sisällöt ja merkitykset  maaseutu vs. kaupungit  muutokset