Elinvoimainen kaupunkiseutu Selvitysmies Rauno Saari 21.5.2013.

Esitys aiheesta: "Elinvoimainen kaupunkiseutu Selvitysmies Rauno Saari 21.5.2013."— Esityksen transkriptio:

1 Elinvoimainen kaupunkiseutu Selvitysmies Rauno Saari 21.5.2013

2 Sote-uudistus

3 Kunta- ja sote-uudistus etenevät! Kuntarakennelakiesitys annettiin eduskunnalle huhtikuun alussa. Laki pyritään saamaan voimaan 1.7.2013 alkaen. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset 1.7.2014 mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu alkanut. Osastopäällikkö Paasikosken työryhmä asetettu. Määräaika 31.12.2013. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan 2015. Kansanedustaja Orpon linjaustyöryhmä valmistellut uudistuksen linjaukset 8.5.2013 mennessä. Pääministerin ilmoitus sote-uudistuksen etenemisestä eduskunnalle to 16.5.2013 Toteutetaan vuosina 2014–2017 toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita? Lähidemokratiaa kehitetään Kuntalaiset keskiöön -hankkeessa vuosien 2013 ja 2014 aikana (OM ja VM)? Käynnistetään lähipalveluiden kehittämishanke (STM, OKM, KL)?

4 Kunta- ja Sote-koordinaatioryhmä, pj. Petteri Orpo Lähtökohtana on vahva peruskunta Nojataan työssäkäynti- ja asiointialueeseen yli 20 000 as. kunta voi toimia alueensa vastuukuntana ns. perustason l. nykyisissä palveluissa alle 20 000 as. kunta hankkii palvelut läheiseltä vastuukunnalta Jos vastuukuntaa ei ole lähellä, kunta liittyy suoraan sote-alueeseen Maakuntakeskus tai yli 50 000 as. kunta voi järjestää ns. laajoja sote- palveluita kuten erikoissairaanhoito Sote-alueita voi syntyä 20-30 kpl Sote-alue ottaa vastuun sairaanhoitopiirien nykyisistä tehtävistä 20 000-50 000 as. kehyskunnat eivät saa automaattisesti järjestää perustason Sote-palvelua Yli 20 000 asukkaan kehyskunta voi saada järjestämisvastuun, jos se osallistuu valtion asettamaan kuntajakoselvitykseen

5 Petteri Orpo, jatkoa Työryhmän lähtökohta alusta asti ”integroida sote-palvelut mahdollisimman pitkälle keskuskunta-vastuukuntana - järjestelmään” ”Integraatio on kaikki kaikessa” Tiukka linja koskee ainakin 8 yli 20 000 as. kehyskuntaa- ja kaupunkia – Tampereen seudulla Kangasala, Lempäälä, Nokia ja Ylöjärvi – Turun seudulla Kaarina ja Raisio – Lahden seudulla Hollola – Kuopion seudulla Siilinjärvi Ao. kunta voi saada järjestämisoikeuden, jos se osallistuu valtion asettamaan ”erityiseen kuntajakoselvitykseen” Ajatuksena on, ”että alueella syntyy useamman kuin yhden yli 20000 asukkaan kunnan kokonaisratkaisu” Kuntien ei ole kuitenkaan ”pakko liittyä” ”Erityisessä kuntajakoselvityksessä on mahdollista myös yhden tai useamman kunnan malli”

6 Mutta… Pääministerin ilmoitus 16.5.2013 SoTe-uudistuksen eteneminen Sosiaali- ja terveydenhuolto vahvojen peruskuntien varaan. Vahva peruskunta muodostuu luontaisesta työssäkäynti (tk) –ja asiointialueesta. ”Kunnalla pitää olla voimavarat ja osaaminen ohjata ja kehittää palvelujärjestelmää” Palveluita voivat järjestää kunnat ja SoTe-alueet Kunta voi vastata perustason tai laajan perus- ja erityistason palveluista silloin, kun se on SoTe-alueen vastuukunta. Kunta päättää muistakin hyvinvointipalveluista ”lähellä palvelun käyttäjää”

7 Vastuukunta järjestää palvelut perustason ja SoTe-alueeseen kuuluvissa kunnissa olevaa sos.- ja terv.verkostoa käyttäen. Väh. 20 000 as. kunnalla oikeus järjestää perustason palvelut. Niiden osalta kunta voi toimia myös oman toiminnallisen alueensa vastuukuntana. Pääsääntö: Tk- ja asiointialueilla on vain yksi SoTe-alue. Poikkeus: Suurten kaupunkiseutujen yli 20 000 as. kehyskunnat voivat saada perustason järjestämisoikeuden. Se edellyttää kuitenkin (KRL 4d) ”seudun kunnat kattavaa kokonaistarkastelua, valtion erityiselläkuntajakoselvityksellä”.

8 Perustason järjestämisoikeuden saavat kunnat voivat olla ”vain nykyisin yli 20 000 as. kuntia ja niihin perustuvia uusia kuntia”. Kunnan ja SoTe-alueen on sovittava palveluiden integraatiosta. Kunta ei voi toimia perustason vastuukuntana alueen muille kunnille. Tampereen kaupunkiseudulla – pääministeri ei kuntia mainitse –kuntia ovat Lempäälä, Kangasala, Nokia ja Ylöjärvi. Maakunnan keskuskaupunki ja vähintään 50 000 as. kunta voi järjestää laajan perustason sos. ja terv. palveluja. Edellytyksenä on, että ”kunnalla on lailla määritelty kantakyky, joka perustuu talouteen, osaamiseen ja infrastruktuuriin”.

9 Maakunnan keskuskaupungin on toimittava SoTe-alueen vastuukuntana. Myös vähintään 50 000 as. tk-alueen keskuskunnat voivat toimia SoTe-alueen vastuukuntana ”jos niillä on riittävä kantokyky”. SoTe-alueiden on oltava ”riittävän vahvoja”, etteivät erityissairaanhoidon palvelut ”hajaannu liiaksi”. SoTe-alue vastaa sh-piirin nykyisistä tehtävistä ja erityisen vaativista keskitettävistä sos. huollon palveluista. Alle 20 000 as. kunnilla ei ole oikeutta järjestää itse sos. ja terv. palveluita. Kunta tukeutuu lähimmän tk-alueen yli 20 000 as. keskuskuntaan. Jokainen SoTe-alue kuuluu erityisvastuualueeseen (erva). Erva ohjaa olevia voimavaroja ” tarkoituksenmukaisesti niin, että vältetään palveluiden päällekkäisyys ja kilpavarustelu”. Kunnat sopivat yliopistollisen sairaalan omistuksesta ja hallinnon järjestämisestä. Peruslähtökohta on, että sairaala siirtyy SoTe- alueen omistukseen.

10 Uudistuksen aikataulua Perustason alueet ja sote-alueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lakia (nk. järjestämislaki) täydentävällä valtioneuvoston asetuksella. Alueiden muodostamisen kriteereistä kuullaan kuntia jo marraskuussa 2013 kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä. Varsinainen asetus annetaan vuoden 2015 aikana. Kuntien ehdotukset sote-alueiksi pyydetään siten, että ne ovat valtioneuvoston käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä.