Maa- ja metsätalouden verotus verovuosi 2015 Seuraavaa esitystä käytetään alkutuottajien ohjaustilaisuuksissa vuonna 2016. Esityksen pohjana on Verohallinnon.

Esitys aiheesta: "Maa- ja metsätalouden verotus verovuosi 2015 Seuraavaa esitystä käytetään alkutuottajien ohjaustilaisuuksissa vuonna 2016. Esityksen pohjana on Verohallinnon."— Esityksen transkriptio:

1 Maa- ja metsätalouden verotus verovuosi 2015 Seuraavaa esitystä käytetään alkutuottajien ohjaustilaisuuksissa vuonna 2016. Esityksen pohjana on Verohallinnon yhtenäistämisohje maa- ja metsätalouden tuloverotuksen osalta sekä muut vero.fi sivulla julkaistut ohjeet.

2 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 2 Verohallinnon yhtenäistämisohje Yhtenäistämisohjeessa esitetään arviointiperusteet, joita käytetään muun selvityksen puuttuessa arvioitaessa vähennyskelpoisia määriä tai menoista poistettavia vähennyskelvottomia eriä Lähtökohtana pidetään menojen selvittämistä tositteiden ja muiden todennettavien seikkojen perustella Tätä arviointiohjetta käytetään todellisen määrän ollessa vaikeasti selvitettävissä Arvioidut määrät eivät sisällä arvonlisäveron osuutta Koko ohje on saatavissa osoitteessa www.vero.fiwww.vero.fi Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2016

3 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 3 Auto maatalouden kalustossa auto kuuluu kalustoon, jos maatalouden ajoa on yli 50 % kokonaisajomäärästä ajopäiväkirjalla selvitys maatalouden ajoista muiden ajojen osuus kuluista ja poistoista ei ole vähennyskelpoista autokulujen kokonaismäärä+poisto x yksityis-ja muiden ajojen km ajokilometrien yhteismäärä asunnon ja maatilan väliset matkat ovat yksityisajoja, jotka vähennetään esitäytetyllä veroilmoituslomakkeella

4 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 4 Yksityisauto maatalouden käytössä auto kuuluu yksityisvaroihin, jos muut kuin maatalousajot ovat yli 50 % kokonaisajoista todelliset kulut tai lisävähennys 0,44 €/km edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä EI lisävähennystä, jos luontoisetuauto, leasingauto tai sopimukseen perustuvalla hallintaoikeudella hallittu auto voidaan vähentää maataloudessa todella aiheutuneet menot

5 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 5 Yksityisauto maatalouden käytössä Luontoisetuautot Kulujen vähentäminen perustuu palkaksi luetun edun määrän kilometrikohtaiseen arvoon. Käyttöetuautojen kuluissa otetaan lisäksi huomioon itse maksettujen kulujen määrä. Esimerkki Maataloudenharjoittaja on saanut työnantajaltaan käyttöön luontoisetuauton, jota hän käyttää myös oman maataloutensa ajoihin. Kyseessä on vapaa autoetu, jonka arvo vuodessa on 6.600 € eikä edun arvoa ole tarkistettu ajettujen yksityisajojen tai työajojen määrän perusteella. Edun kilometrikohtaiseksi määräksi saadaan 0,37 €/km (6.600 € : 18.000 km). Kyseisellä autolla ajetuista maatalouden ajoista voidaan siis vähentää 0,37 €/km.

6 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 6 Ajopäiväkirja autolla verovuonna ajettu kokonaisajokilometrimäärä ajon alkamis- ja päättymisajankohta ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti matkan pituus ajon tarkoitus

7 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 7 Luotettava selvitys Jos ajopäiväkirjaa ei ole pidetty, edellytyksenä lisävähennykselle on tällöinkin, että ajetut kilometrit voidaan luotettavasti selvittää Jos säännöllisesti toistuvia, esim. 1 krt/vko samaan kohteeseen, ilmoitetaan tällaisen matkan km-määrä ja kuinka monta kertaa vuodessa kohteeseen ajetaan Lisäksi on aina selvitettävä autolla verovuonna ajettu kokonaiskilometrimäärä

8 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 8 Yksityisauto maatalousyhtymän käytössä Verotusyhtymä on korvannut osakkaalle matkakuluja Yhtymä voi maksaa osakkaalle matkalaskun perusteella maatalousajoista 0,44 €/km, joka on yhtymän vähennyskelpoista palkkausmenoihin luettavaa kulua ja osakkaalle verovapaata tuloa Verotusyhtymä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja Jos yhtymä ei ole maksanut korvausta osakkaan oman auton käytöstä yhtymän maataloudessa, vähennetään auton todelliset kulut tai 0,25 €/km verotusyhtymän verotuksessa Asunnon ja maatilan väliset matkat ovat yksityisajoja, jotka vähennetään osakkaan esitäytetyllä veroilmoituslomakkeella

9 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 9 Yksityisauto kuolinpesän käytössä Kuolinpesä on korvannut osakkaalle matkakuluja Kp voi maksaa osakkaalle matkalaskun perusteella maatalousajoista 0,44 €/km, joka on kp:n vähennyskelpoista palkkausmenoihin luettavaa kulua ja osakkaalle verovapaata tuloa Kuolinpesä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja Osakkaan oman auton todelliset kulut tai 0,25 €/km kp:n auton todelliset kulut tai 0,44 €/km vähennys kuolinpesän verotuksessa Kuolinpesän leski Leskelle ei voi maksaa verovapaita kulukorvauksia Lesken oman auton todelliset kulut tai 0,44 €/km vähennetään kp:n verotuksessa

10 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 10 Opinto- ja koulutusmatkakulut liityttävä tilan tuotantosuuntaan yleissivistävän ja peruskoulutuksen sekä ammattiin tähtäävän koulutuksen menot eivät ole vähennyskelpoisia. Vähennyskelvottomana peruskoulutuksena pidetään mm. agrologin koulutusta ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon suorittamista. Itse maksettujen koulutusmenojen vähentämisestä kerrotaan tarkemmin erillisessä ohjeessa Koulutusmenot henkilöverotuksessa (10.11.2011 nro 473/32/2011).Koulutusmenot henkilöverotuksessa järjestettyä ohjelmaa vähintään noin 4-5 tuntia kunakin päivänä lähiseudun tilaisuuksissa ei 4 tunnin vähimmäisaikaedellytystä opiskelun osuus matkasta tulee olla vähäistä suurempi (yli 20 %), jotta kustannukset osittainkaan olisivat vähennyskelpoisia verotuksessa esim. kotimaan maatalousnäyttelyn matkakulut, pääsyliput ja päivärahat kokonaan vähennyskelpoisia kaikkien niiden henkilöiden osalta, joille verotettavaa tuloa jaetaan

11 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 11 Päivärahat maatalousverotuksessa Tilapäisestä työmatkasta aiheutuneiden ylimääräisten elantokustannusten vähentämisen edellytykset: tulonhankkimiseen tai säilyttämiseen liittyvä matka, jonka kohteesta ja kestoajasta on tehty kirjaukset muistiinpanoihin matkan on pitänyt ulottua vähintään 15 km etäisyydelle asunnosta yli 6 tuntia kestäneestä matkasta 18 € ja yli 10 tuntia kestäneestä matkasta 40 € Matkustus- ja majoittumiskulut saa vähentää tositteisiin perustuen erikseen.

12 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 12 Metsätalouden matkakulut auto kalustoon vain poikkeustapauksissa ajopäiväkirja tai muu luotettava selvitys tarvittaessa esitettävä selvitys hakkuu- ja metsänhoitotöistä, niiden laadusta ja laajuudesta ei oikeutta lisävähennykseen todelliset kulut tai 0,25 €/km, myös asunnon ja metsän väliset matkat luontoisetuauton osalta kulut samoin kuin maataloudessa

13 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 13 Metsätalouden matkakulut Verotusyhtymä ja kuolinpesä voi korvata verovapaasti muut metsätalouden matkat, mutta EI asunnon ja metsän välisiä matkoja (matka omistamaansa metsään ei osakkaan tilapäinen työmatka, KHO 1999/1362) Jos osakkaat eivät laskuta metsätalouden matkakustannuksista kuolinpesää tai verotusyhtymää, ovat osakkaille aiheutuneet, kuolinpesän tai verotusyhtymän metsätalouteen liittyvät matkakustannukset vähennettävissä kuolinpesän tai verotusyhtymän metsätalouden pääomatuloista Osakkaan oman asunnon ja metsän välisistä matkoista aiheutuvat kustannukset vähennetään verotusyhtymän tai kuolinpesän metsätalouden pääomatulosta todellisten kustannusten tai 0,25 €/km mukaisesti.

14 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 14 Metsänomistajan päivärahat Vähennykseen oikeuttaa työmatka erityiselle työntekemispaikalle, jos matka on tilapäinen ja siitä on aiheutunut lisääntyneitä elantokustannuksia yli 6 tuntia kestänyt matka 14 € yli 10 tuntia kestänyt matka 26 € Esimerkiksi koulutus- tai messumatka. Omaan metsään tehdyt matkat eivät ole tilapäisiä matkoja eivätkä siten oikeuta päivärahan vähentämiseen (KHO 1999/1362 ja KHO 2001/2521).

15 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 15 Ostoelintarvikkeet, vesi- ja sähkömaksut Luontoisetuna annettujen osto-elintarvikkeiden hankintameno 6,20 €/pv Annettujen etujen määrästä ja saajista tulee olla selvitys muistiinpanoissa. Vesi: Yksityistalouden vedenkulutus noin 40 m 3 /henkilö/vuosi Sähkö: Ilman sähkölämmitystä kotitalouden sähkönkäyttö vaihtelee keskimäärin 5000-10 000 kilowattituntiin vuodessa. Tavanomaisissa olosuhteissa ilman lämmitystä voidaan yksityistalouden osuudeksi sähkömenoista arvioida olevan 8,64 euroa vuodessa asuinpinta-alan neliömetriä kohti. Oman asunnon sähkölämmityksen korjauseränä voidaan pitää 10,00 €/m 2 /vuosi ja polttoöljyn lämmityskulutuksena 18 l/m 2 /vuosi.

16 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 16 Tietoliikennemenot Liittymismaksu ja siihen sisältyvät rakentamis- ja asennusmenot eivät lähtökohtaisesti ole vähennyskelpoisia Liittymismaksusta erillään perittävät rakentamis- ja asennuskulut voidaan vähentää siltä osin kuin ne aiheutuvat yhteyden rakentamisesta tuotantorakennuksiin maatalouden käyttöä varten (esim. valvontakamerat) Kulut lisätään tuotantorakennuksen hankintamenoon Ei vähennystä asuinrakennukseen vedetyn yhteyden osalta Tietoliikenneyhteyden käytön kulut vähennettävissä maatalouden käytön osalta Sama periaate metsätalouden osalta

17 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 17 Puhelinmenot Puhelin: Yksityiskäytön osuutena puolet 500 € määrään saakka ja suuremmissa kuluissa yksityiskäytön osuus 250 € Vähennys vain niiden henkilöiden osalta, joille tilan verotettavaa tuloa jaetaan Laitteet kalustoon, jos maatalouskäytön pääasiallisuus voidaan osoittaa puhelin turvavälineenä tai varattu työntekijän käyttöön maatilan töissä

18 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 18 Atk-laitteet tietokone, oheislaitteet ja ohjelmistot hyväksytään kokonaan maatalouden kalustoon, jos hankittu vain maatalouden käyttöä varten jos muutakin käyttöä, vain maatalouskäyttöä vastaava osuus hyväksytään metsätaloudessa sovelletaan samoja perusteita

19 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 19 Työhuonevähennys maataloudessa Ensisijaisesti todelliset menot + poisto Aktiivitiloilla maataloudessa arviolta 410 €/v Työhuonevähennys metsätaloudessa Ensisijaisesti todelliset menot + poisto Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta harjoitetun metsätalouden laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan muun selvityksen puuttuessa vähentää palkansaajan satunnaisten sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen määrä (205 €/v) Ei moninkertaisia vähennyksiä! Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevä- hennysten yhteismäärä voi olla enintään 820 euroa verovuodessa, jos verovelvollinen ei esitä selvitystä suuremmista kustannuksista.

20 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 20 Maatalouden tilatukioikeus Irtainta omaisuutta, jota voidaan myydä, vuokrata tai lahjoittaa ja ne voivat siirtyä perintönä Vuokraus vain pellon kanssa

21 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 21 Vastikkeeton siirto vuokranantajalle Vuokralle otetun tukikelpoisen maatalousmaan perusteella vahvistetun tilatukioikeuden vastikkeeton siirto vuoden 2006 vuokralaiselta vuokranantajalle ei ole perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettu lahja eikä siitä aiheudu lahjaveroseuraamuksia (Laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle 193/2013, 14 §). Verovapaus edellyttää, että tilatukioikeuden luovutus tapahtuu 28.4.2006 voimassa olevan vuokrakauden päättyessä, kuitenkin viimeistään 31.12. 2016.

22 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 22 Vastikkeellinen siirto vuokranantajalle Mikäli vuokranantajan ja vuokralaisen kesken on siirron yhteydessä sovittu maksettavaksi korvauksia, on korvaus saajalleen maatalouden tuloa ja maksajalle maatalouden menoa.

23 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 23 Tilatuen arvo Arvona pidetään muun selvityksen puuttuessa tasatuen vuotuista euromäärää hehtaaria kohti täysin euroin (Verohallinnon ohje Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa) tasatukeen perustuvat arvot 2015: Perustellusta vaatimuksesta voidaan esim. tilakaupan arvostuksessa käyttää muuta perusteltua arvoa 2015 tukialueeuroa AB117,6 C101,7

24 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 24 Myyjän, vuokraajan ja ostajan verotus tilatukioikeuden luovutuksessa Myyntitulo ja vuokratulo ovat saajalleen veronalaista tuloa. Ostohinta ja vuokraajan maksama vuokra ovat verotuksessa vähennyskelpoista menoa. Ostaja voi vähentää maksamansa kauppahinnan vuosimenona tai menojäännöksestä tehtävin 10 %:n poistoin. Hallinnollisesti vahvistetuilla tilatukioikeuksilla ei ole hankintamenoa. Verovapaan sukupolvenvaihdosluovutuksen (TVL 48 §) edellytysten täyttyessä luovutettua peltomäärää vastaavan tilatukioikeuden luovutus samalle luovutuksensaajalle on verovapaa.

25 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 25 Tilatukioikeus ja nettovarallisuus Viljelijälle myönnettyjä ja vahvistettuja tilatukioikeuksia ei lueta maatalouden nettovarallisuuteen. Erikseen hankitun tilatukioikeuden arvona pidetään verovuoden päättyessä tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa (laki varojen arvostamisesta verotuksessa19 ja 24 §). Yleensä arvo poistetaan verotuksessa vuosimenona, jolloin poistamatonta hankintamenoa ei ole

26 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 26 Tilatukioikeus ja arvonlisäverotus Tilatukioikeuden myyntihinnasta tai vuokratulosta on suoritettava arvonlisäveroa 24 %, jos myyjä tai vuokranantaja on arvonlisäverovelvollinen. Jos tukioikeus myydään maatilan tai sen murto-osan luovutuksen yhteydessä, tukioikeuden myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa (arvonlisäverolaki 19 a §). Peltojen määräalan myynnin yhteydessä menee alv o KHO:2014:137

27 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 27 Tilatukioikeus ja varainsiirtoverotus Tilatukioikeus on irtainta omaisuutta Varainsiirtoveroa ei suoriteta irtaimiston kauppahinta-osuudesta, kun se on riittävästi eritelty kauppakirjassa.

28 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 28 Moottorikelkka ja mönkijä maa- ja metsätalouden verotuksessa Moottorikelkka ja mönkijä maa- tai metsätalouden kalustoon vain poikkeustapauksissa. Samoin traktorin metsätalouskäytön osalta. Perusteet kalustoon kirjaamiseen: Osoitettava pääasiallinen käyttö maa- tai metsätaloudessa Metsätaloudessa lähinnä, kun jatkuen tehdään hankintahakkuita tai metsänhoitotöitä omana työnä konetta käyttäen Laadittava muistiinpanoihin liitteeksi luotettava selvitys kokonaiskuluista, eri käyttötarkoituksista, tyypin sopivuudesta kyseiseen käyttötarkoitukseen ja käyttötunneista kelkka- tai mönkijätyypin sovelluttava maa- tai metsätalouden töihin riittävä konetehokkuus lisäksi oltava reki, peräkärry tai muu maatalous- tai metsätaloustöiden kannalta tarpeellinen koneen lisävaruste

29 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 29 Moottorikelkan, mönkijän ja yksityistalouden traktorin kulut Lähtökohtana vähennys käyttötuntien perusteella Kelkan tai mönkijän tai traktorin käyttöä yksityistalouden polttopuiden korjuussa ei katsota metsätalouskäytöksi selvitettäessä koneen lukemista metsätalouden kalustoon. Myöskään koneen käyttökulut eivät tällöin ole vähennettävissä miltään osin metsätalouden pääomatuloista. Muistiinpanoissa olevat kulut on tältä osin tuloutettava, myös mahdollisen poiston osuus. Jos ei kalustoon eikä selvitystä todellisista kuluista, arvioidaan kulut Moottorikelkka: Arvio 14 € /käyttötunti Mönkijä: Arvio 14 €/käyttötunti Yksityistalouden traktori: Arvio 11 €/tunti tai, jos traktoria käytetään puutavaran kuljetukseen, tämän ohjeen puutavaralajikohtaisia konekustannuksia €/m3

30 Metsätalouden rakennus vain, jos rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus on metsätaloudessa Esimerkiksi metsätalouden koneiden säilytykseen tai myytävän polttopuun kuivaukseen ja varastointiin tarkoitetut rakennukset sekä metsätöiden taukosuojat.  Metsätalouskäyttöä ei ole omaan yksityiskäyttöön tulevien polttopuiden varastointi eikä sellaisten koneiden säilytys, jotka eivät kuulu metsätalouden kalustoon.  Metsänomistajan asumiseen tai vapaa-ajan viettoon käytettävät rakennukset eivät ole metsätalouden rakennuksia siinäkään tapauksessa, että niissä majoituttaisiin metsätöiden yhteydessä. 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 30

31 Metsätalouden rakennus Metsätalouden rakennusten hankintamenot vähennetään tuloverolain 115 §:n nojalla maatilatalouden tuloverolain 9 §:n mukaisin vuotuisin menojäännöspoistoin Muun käytön osuus tuloutettava Jos maatalouden tai elinkeinotoiminnan rakennusta käytetään osaksi metsätaloudessa, metsätalouden menona voidaan vähentää metsätalouskäyttöä vastaava osa kuluista ja poistosta Maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa on tehtävä vastaava tuloutus. 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 31

32 32 Moottori- ja raivaussaha maataloudessa Maatalouden kulut arvioidaan enintään 85 €/vuosi Jos metsätalouden kalustossa, niin vastaava tuloutus metsätaloudessa 15.1.2016 32 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi

33 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 33 Omasta metsästä otetun puun arvo Puun arvojen perusteena eri puutavaralajien hankintahinnoista johdetut kantohinnat arvo käytetyn puutavaralajin mukaan Koko maa Mäntytukki44 €/m 3 Kuusitukki41 €/m 3 Koivutukki32 €/m 3 Mäntykuitu 6 €/m 3 Kuusikuitu 6 €/m 3 Koivukuitu 8 €/m 3 Polttohake 1,70 €/m 3 ; 0,68 €/irto-m 3

34 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 34 Hankintatyön arvo Traktorin menojen korjauserä Hankintatyön arvo lasketaan täyttöohjeessa / yhtenäistämisohjeessa olevilla keskimääräisillä taksoilla muun selvityksen puuttuessa. Maataloustraktorin menojen korjauseränä käytetään muun selvityksen puuttuessa 3,89 €/m 3 tai 11 €/tunti

35 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 35 Harrastusluonteinen toiminta ei vakaata ansiotarkoitusta  ei arvonlisäverollista toimintaa tappiota ei voida vahvistaa, mutta menot otetaan huomioon, jos sama harrastustoiminta tuottaa myöhemmin tuloja erilliset menojen ja tulojen muistiinpanot

36 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 36 Hevoset harrastuksena ravi- ja ratsuhevosten (1-2 ) pitäminen, johon ei liity kasvatustoimintaa ja on vähäistä ja tappiollista, katsotaan harrastustoiminnaksi maataloustuotteiden tuotantokustannusmenojen korjauserä 920 €/hevonen ja 370 €/varsa vuodessa muut kulut, jos niitä on muistiinpanoissa (mm. eläinlääkäri, hoito- ym. yleiskulut) on arvioitava ja poistettava maatalouden menoista

37 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 37 Hevoset maatalouteen kuuluvana ravitoiminta ja hevosten kasvatus vakaassa ansiotarkoituksessa on arvonlisäverollista toimintaa välittömien kilpailukulujen (matkat, kilpailuvarusteet, osallistumismaksut) sisältämää arvonlisäveroa ei kuitenkaan saa vähentää, koska palkintorahat ovat arvonlisäverottomia

38 Hevoset erillisenä liiketoimintana Mikäli hevostaloustoiminta katsotaan maataloudesta erilliseksi liikkeeksi, verotetaan maataloudeksi luettava toiminta edelleen maatalouden tulolähteessä. Maatalouskiinteistöstä ja maataloudeksi katsottavasta toiminnasta kertyvät tuet ja niihin kohdistuvat menot verotetaan maatalouden tulolähteessä. Hevostalouden tuet ja menot verotetaan sitä vastoin tällöin elinkeinotoiminnan tulona. Hevosille tuotettava rehu siirretään tulolähdesiirtona maatalouden tulolähteestä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 38

39 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 39 Vähäinen viljely hyvin pienimuotoinen (yleensä alle 3 ha) viljely, joka on jatkuvasti tappiollista, katsotaan harrastustoiminnaksi ei vakaata tulonhankkimistarkoitusta uusi toiminta saattaa olla alkuvuosina tappiollista, mutta silti voi olla vakaa tulonhankkimistarkoitus, jolloin kulut saa vähentää

40 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 40 Maatalouden lopettaminen jos maataloustoiminta on kokonaan lopetettu tai toimintaa ei voida enää pitää vakaassa ansiotarkoituksessa harjoitettuna toimintana  varaukset luetaan lopettamisvuoden veronalaiseksi tuloksi  yksityistalouteen jätetyn maatalouden käyttöomaisuuden alkuperäinen hankintameno tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta luetaan MVL 4 § 3 momentin mukaan veronalaiseksi tuloksi  korjaukset myös arvonlisäverotukseen  jos vuosimenettelyssä olevan arvonlisäverollinen toiminta loppuu kesken vuotta, arvonlisäveron kausiveroilmoitus on annettava ja vero maksettava viimeistään lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä paperi-ilmoituksen oltava Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä

41 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 41 Maatalouden lopettaminen omaisuus, jolla ei ole enää tulonhankkimis- tai muuta käyttöä, voidaan poistaa loppuun salaojat, käyttökelvottomat koneet ja rakennukset lopettamisvuoden jälkeen sovelletaan TVL:n luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä jos yksityiskäyttöön siirtoa ei ole tehty verotuksessa, sovelletaan maatalous- toiminnassa käytetyn käyttöomaisuuden myyntiin edelleen MVL:a

42 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 42 Maatalouden lopettaminen Vaikka varsinainen maataloustoiminta on lopetettu, mutta maatilalta on vuokra- tai tukituloa, voidaan maatilan myyntiin pitkänkin ajan kuluttua lopettamisesta (ainakin 10 v) soveltaa TVL 48 §:n spv- huojennusta (KHO:2010:25) Varsinaista maataloutta ei siten tarvitse harjoittaa juuri ennen maatilan sukupolvenvaihdoskauppaa

43 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 43 Maataloustoiminnan lopettamisen jälkeen saadut tulot ja vähennettävät kulut esim. vuokratuloa ja tukituloja näihin tuloihin kohdistuvat menot saa vähentää mm. vuokratun omaisuuden tai tukitulojen kunnossapitovelvoitteen edellyttämät kunnossapitomenot (KHO 18.5.1998 t. 937). Myös kunnossapidossa tarvittavien koneiden ja talousrakennuksen poistot saa vähentää. jos pellot on vuokrattu kunnossapitoa vastaan, ei erillisiä kuluja voi vähentää jotta maatalouden harjoittaminen (esim. PerVL 55 §, TVL 48 §) voidaan osoittaa, olisi syytä näissä tilanteissa nimenomaisesti sopia vastavuoroisesta korvauksesta ja tehdä lasku Mikäli maatalouden harjoittamista ei ole pysyvästi lopetettu, vaan vain määräajaksi, saa maatalouden varallisuuden poistot vähentää edelleen maatalouden menona (KVL 27/1999). esitettävä selvitys lopettamisen määräaikaisuudesta.

44 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 44 Nettovarallisuus Osuuskuntien osuudet velvoiteosuuksien lukumäärä x osuuden verotusarvo  kun osuudella erityistä arvoa maataloudessa  arvo selville osuuskunnista velvoiteosuuksien lisäksi ostetut vapaaehtoiset osuusmaksut vain nimellisarvosta osuusmaksuvelka on maatalouden velkaa Osakeyhtiöllä osuuskunnan osuuden arvona on maksetun osuusmaksun määrä

45 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 45 Nettovarallisuus Tuotanto-oikeudet viljelijälle myönnetty tilatukioikeus ei ole maatalouden nettovarallisuutta erikseen hankitun tilatukioikeuden arvona pidetään verovuoden päättyessä tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa yleensä vähennetään vuosimenona, jolloin poistamatonta hankintamenoa ei ole

46 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 46 Teurastamon myöntämä eläinluotto ja maatalouden nettovarallisuus Teurastamon myöntämää ns. eläinluottoa ei pidetä sellaisena velkana, joka olisi vähennettävä varoista maatalouden nettovarallisuutta laskettaessa (KVL 017/2010) vastaavanlaisia rahoitusjärjestelyjä on tehty v. 2012- 2014, mutta niissäkin tulkintatilanne on sama Toisenlainen tilanne oli kysymyksessä ratkaisussa KHO:2000:47. Siinä käytettiin ns. rahoituslimiittisopimusta, jonka osapuolina olivat viljelijä A, maataloudessa tarvittavia hyödykkeitä myyvä B Oy sekä rahoitusyhtiö. Sopimuksessa ei yksilöity, mitä tuotteita rahoitus koski. B Oy ilmoitti rahoituslimiitillä rahoitettavat ostot rahoitusyhtiölle, joka maksoi ostot B Oy:lle viimeistään ilmoitusta seuraavana päivänä, jolloin B Oy kirjasi saatavansa ostajalta suoritetuksi. A:lla katsottiin olevan oikeus vähentää kysymyksessä olevat menot sinä verovuonna, jona B Oy sai maksun myymistään tuotteista rahoitusyhtiöltä ja jolloin A:n ja rahoitusyhtiön välille syntyi velkasuhde. Tässä siis katsottiin A:n ottaneen lainaa rahoitusyhtiöltä.KHO:2000:47

47 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 47 Maa-ainesmyynnit ja substanssipoisto Tulossa erillinen ohje Maa-ainestulojen verottamisesta Maa-aineksesta myyntitulona saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet ovat veronalaista pääomatuloa (TVL), jos toiminta ei muodosta erillistä elinkeinotulolähdettä Tulonhankkimiskustannukset ovat pääomatulosta vähennyskelpoisia Niitä ovat esimerkiksi suoalueen ojitus- ja raivausmenot sekä soranottoluvista ja suunnitelmista aiheutuneet menot. Nämä menot vähennetään vuosimenoina niiden maksuvuonna.

48 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 48 Maa-ainesmyynnit… Maa-aineksen jalostamisen ja kuljetuksen osuus tulosta voi olla maatalouden tuloa  jalostamisesta ja kuljetuksesta aiheutuneet kulut ovat maatalouden tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvia maatalouden vähennyskelpoisia menoja  Jos maa-aineksen ottoalueelta on muodostunut metsän hankintamenon perusteella metsävähennyspohjaa, tai vastikkeetta saadun maa-ainesalueen metsän mukana on tullut metsävähennyspohjaa, poistetaan alueen osuus verovuoden lopun metsävähennyspohjan perusteena olevasta metsän hankintamenosta sinä vuonna, jona alue on otettu maa- ainesalueena käyttöön. Samalla alue lakkaa olemasta metsää ja siirtyy kiinteistöverotuksen piiriin.  Ks. Kiinteistöverolain soveltamisohje 22.5.2015, nro A68/200/2015

49 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 49 Substanssipoisto Maa-ainesalueen hankintameno on substanssipoistona verotuksessa pääomatulosta tulonhankkimismenona vähennyskelpoista soran- ja hiekkapaikan, kivilouhoksen, turvesuon ja muun sellaisen omaisuuden hankintamenosta poistetaan kunakin verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa hankintamenon määrittämisessä lähdetään maa-ainesalueen alkuperäisestä hankintamenosta, mikä on tarvittaessa arvioitava koko tilan ostohinnasta vastikkeettomissa saannoissa maa-ainesalueen hankintahintana käytetään perintö- tai lahjaverotuksessa käytettyä arvoa

50 15.1.2016 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2015 - www.vero.fi 50 Tietolähteitä www.vero.fi veroilmoitusten täyttöohjeet syventävät ohjeet maa- ja metsätalouden verotus 020 697 016 arvonlisäverotus 020 697 014 kausiveroilmoitukset 020 697 066 sähköinen asiointi (Katso- ja Tyvi-palvelu) 020 697 040 verotili 020 697 056 verotoimistot www.palkka.fi www.ytj.fi www.finlex.fi