Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

LINTUVIIDAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "LINTUVIIDAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA"— Esityksen transkriptio:

1 LINTUVIIDAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015-2016

2 SISÄLTÖ ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Päiväkotimme arvot ☺ turvallisuus
JOHDANTO ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Päiväkotimme arvot ☺ turvallisuus ☺ yksilöllinen huomioiminen ☺ leikki ☺ yhteisöllisyys YHTEISÖLLISYYS JA PIENRYHMÄTOIMINTA OSANA PÄIVÄKOTIMME ARKEA LAPSILLE OMINAINEN TAPA TOIMIA ☺ leikkiminen ☺ liikkuminen ☺ taiteellinen kokeminen ja ilmaisu ☺ tutkiminen ELÄMÄÄ ARJESSA SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT ☺ esteettinen ☺ eettinen ☺ uskonnollis-katsomuksellinen ☺ historiallis-yhteiskunnallinen ☺ matemaattinen ☺ luonnontieteellinen KASVATUSKUMPPANUUS ERITYISEN TUEN TARVE MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA SUOMI TOISENA KIELENÄ YHTEISTYÖTAHOT ARVIOINTI, HAVAINNOINTI, DOKUMENTOINTI

3 JOHDANTO Lintuviidan päiväkoti sijaitsee Seinäjoella Kasperitalon yhteydessä. Päiväkodissa toimii 1-5-vuotiaiden ryhmiä ja kaksi eskariryhmää: 1-5- vuotiaat (Peippola-Pääskylä-Pöllölä tiloissa) Aamupäivä- ja iltapäiväeskarit (vanhan nuopparin tiloissa) Päiväkodin aukioloaika on (tarvittaessa ). Päiväkodin kanssa samassa talossa toimivat koulu, neuvola, hammashoitola sekä seurakunnan kerho. Yhteistyötahojamme ovat erityistyöntekijät mm. puhe- ja toimintaterapeutti, kiertävä erityislastentarhanopettaja, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, perheneuvola, oppilaitokset sekä lähikoulut. Päiväkodin yhteydessä toimii hallinnollisesti myös Kasperin leikkitoiminta. Leikkitoiminnan tilat sijaitsevat Lintuviidan päiväkodin läheisyydessä, Kasperin asuinalueella. Lintuviidan päiväkoti toimii alueemme perhepäivähoidon varapaikkana sekä yhteistyöpäiväkotina Pajuluoman päiväkodin kanssa. Loma-aikoina olemme auki vuorotellen. Toimimme myös tilapäishoitopaikkana. Talomme moniammatilliseen henkilökuntaan kuuluvat aluejohtaja, päiväkodin johtaja, päiväkodinopettajat (8), lastenhoitajat (7), päiväkotihuoltajat (2½), opiskelijat eri oppilaitoksista ja harjoittelijat.

4 ARVOT TOIMINTA-AJATUS
TURVALLISUUS: Vastaanotamme lapsen aamulla ja luovutamme iltapäivällä, vaihtaen kuulumiset vanhempien kanssa. Järjestämme lasten toimintaympäristön turvalliseksi sekä ulkona että sisällä, ottaen huomioon lapsen kehitysvaiheet ja herkkyyskaudet. YKSILÖN HUOMIOIMINEN: Huomioimme lapsen tarpeet ja mielenkiinnon kohteet sekä kehitysvaiheet. Lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ja havainnoinnit ovat suunnittelun pohjana. Kuunnellaan/kuullaan lasta ja hänen mielipiteitään ja valintojaan. LEIKKI: Järjestämme lasten leikeille paljon aikaa ja mahdollisuuksia. Erilaisille leikeille on omat tilansa, esim. kotileikki, autoleikki jne. Ohjaamme ja rikastutamme leikkiä tarvittaessa. Muunnamme leikkitiloja lasten mielenkiinnon mukaan. YHTEISÖLLISYYS: Kasvatamme lapsia yhteisöllisyyteen ja suvaitsevaisuuteen. Jokainen lapsi ja aikuinen on tärkeä osa yhteisöämme. Keskeinen toimintamuotomme on leikki. Sille on järjestetty tilaa, aikaa ja välineitä niin ulkona kuin sisälläkin. Tarjoamme lapsille virikkeellisen ympäristön, missä jokaisella on mahdollisuus ilmaista itseään. Haluamme oppia tuntemaan lapset yksilöllisesti; tällöin osaamme kannustaa lasta yhdessä vanhempien kanssa oikeaan suuntaan. ”Lintuviidan päiväkoti on heittäytyvä, lasta aidosti kuunteleva ja itseään kehittävä yhteisö, jossa kaikilla on hyvä olla.”

5 YHTEISÖLLISYYS JA PIENRYHMÄTOIMINTA OSANA PÄIVÄKOTIMME ARKEA
Päiväkoti toimii yhteisöllisesti. Kaikille yhteisiä hetkiä ovat: joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko yhteinen lauluhetki, ulkoilu, erilaiset juhlat ja projektit ja ruokailu salissamme. Yhteisöllisyys näkyy päiväkodissamme niin, että kaikki auttavat toisiaan ja lapset leikkivät toistensa kanssa iästä riippumatta. Koko talon käytössä on yhteisten leikkitilojen lisäksi ateljee, kirjasto, nukkari ja paja, joka sijaitsee erillisessä rakennuksessa. Pajaa käytämme yhtenä pienryhmätilana. Olemme jakaneet leikkihuoneet eri teemojen mukaan. Lapset voivat päivän aikana valita missä leikkivät ja kenen kanssa. Vastuullisuus kuuluu yhteisöllisyyteen ja on tärkeä osa arkeamme. Kasvatamme lapsia pitämään huolta yhteisistä tiloista ja leikkivälineistä. Toimintamme perustuu päivän aikana toimiviin erilaisiin pienryhmiin. Kasvattajat suunnittelevat ja toteuttavat pienryhmätoimintaa omien vahvuuksien ja lasten ideoiden pohjalta huomioiden koko talon yhteiset linjaukset ja sisällölliset orientaatiot. Pienryhmiä muodostuu päivän aikana myös lasten omien valintojen pohjalta. Ulkoilu, syöminen, päiväunille meno ja isompien lasten satuhetket tapahtuvat liukuvasti lapsen omaan tahtiin. Kunnioitamme ja pyrimme huomioimaan lapsen oman rytmin.

6 LAPSILLE OMINAINEN TAPA TOIMIA
Lapset oppivat uutta kokonaisvaltaisesti arjen erilaisissa tilanteissa leikkimällä, liikkumalla, tutkimalla ja ilmaisemalla. Lapset elävät hetkessä; he ovat kiinnostuneita juuri sillä hetkellä ympärillään olevista asioista ja tapahtumista. Pyrimme tarttumaan näihin lasta juuri sillä hetkellä kiinnostaviin asioihin arjen puuhissa sekä suunnittelemme toimintaa huomioiden lasten ideat ja kiinnostuksen kohteet. Lapsen käsitys omasta itsestään vahvistuu ja usko omaan osaamiseen lisääntyy, kun lapsi leikissä ja arjen toiminnassa saa mahdollisuuden tuoda esille tunteitaan ja ajatuksiaan.

7 LEIKKIMINEN Leikkiminen on lapselle tärkeä ja ominainen tapa toimia ja oppia. Luomme leikeille turvallisen ilmapiirin ja mieluisan leikkiympäristön. Olemme rakentaneet taloon erilaisia leikkinurkkia ja –huoneita: mm. auto-, koti- ja kauppa- ja roolileikeille on omat paikkansa. Tarjoamme lapsille mahdollisuuden leikkiin pitkin päivää: lapset, jotka eivät nuku päiväunia, saavat valita ulkoleikin ajankohdaksi joko ennen tai jälkeen ruokailun. Havainnoimalla, dokumentoimalla ja olemalla läsnä lapsen leikeissä, saamme tärkeää tietoa hänen kehityksestään ja mahdollisesta tuen tarpeestaan.

8 LIIKKUMINEN Liikkumisen merkitys lapsen kasvussa ja kehityksessä on suuri ja sen vaikutukset näkyvät niin lapsen sosiaalisissa kuin motorisissakin taidoissa, itsetunnossa ja jaksamisessa. Koska lapsi on luontaisesti hyvin toimelias, pidämme tärkeänä ympäristöä, jossa liikkuminen on sallittua ja suotavaa. Meillä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Päiväkodista löytyy jumppahuone sekä pääsemme mahdollisuuksien mukaan naapurissamme sijaitsevan koulun jumppa- ja judosaliin. Lähellämme sijaitsevat Hallilanvuori, Rastipuiston sekä Ketturämäkön kenttä, jotka ovat käytettävissämme. Luontoretket kuuluvat arkeemme säännöllisesti. Metsässä ja sen monipuolisessa maastossa lapsi löytää itselleen sopivia haasteita sekä kokee jännitystä ja liikkumisen riemua.

9 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU
Haluamme tarjota lapselle mahdollisuuden ilmaista itseään eri keinoin; musiikin, roolileikkien, kädentaitojen, draaman ja kirjallisuuden kautta. Annamme lapsen kädenjäljen näkyä ympäristössämme ja arvostamme lasten töitä juuri sellaisina kuin ne ovat. Tarjoamme lapsille erilaisia materiaaleja, tiloja ja välineitä, jotka mahdollistavat itsensä ilmaisemisen myös muina, kuin ohjattuina aikoina. Talossamme on kaikkien yhteinen ateljee, joka on jatkuvassa käytössä ja siellä on aina materiaalia lasten ulottuvilla. Yhteinen kirjasto tarjoaa mahdollisuuden uppoutua sadun ja mielikuvituksen maailmaan rauhassa. Musiikkitilamme tarjoaa mahdollisuuden musiikillisille hetkille ja inspiraatioille.

10 TUTKIMINEN Lapsi käyttää kaikkia aistejaan ja koko kehoaan tutkiessaan ympäristöä ja ihmetellen arjen pieniä asioita. Kannustamme lasta ottamaan itse asioista selvää ja kokeilemaan omia mahdollisuuksiaan. Itse yrittämällä, joskus erehtymällä ja oivaltamalla lapsi voi kokea oppimisen iloa. Yhdessä lapsen kanssa saamme hämmästellä elämän ilmiöitä eri näkökulmista.

11 ELÄMÄÄ ARJESSA LAPSI LEPO PUHTAUS PUKEMINEN ULKOILU RUOKAILU Arjen pieniä, mutta tärkeitä hetkiä ovat jokapäiväiset perushoitotilanteet. Tarjoamme lapselle turvallisen kasvuympäristön, jossa lapsi kasvaa ja opettelee elämän taitoja aikuisen tuella.

12 ELÄMÄÄ ARJESSA PUKEMINEN Kannustamme lapsia omatoimiseen pukeutumiseen ja riisuutumiseen. Joustavien siirtymätilanteiden ansiosta lapsilla on eteistilassa aina tilaa harjoitella pukeutumista aikuisen avustuksella. Vanhemmat huolehtivat lapsilleen tarpeellisen määrän nimikoituja säänmukaisia vaatteita sekä varavaatteita. RUOKAILU Ruokailut tapahtuvat porrastetusti. Lapset voivat valita paikan, jossa syövät. Ruokailussa ohjaamme lasta hyviin pöytätapoihin ja kannustamme maistamaan kaikkia ruokia. Tuemme lapsen omatoimisuutta ohjaamalla lasta viemään omat astiat niille varattuun kärryyn. Ruokailemme lasten kanssa samoissa pöydissä huolehtien ruokarauhasta sekä autamme tarvittaessa. Eskarit syövät lounaan koulun ruokasalissa. LEPO Päiväunille siirrytään Pöllölän kahteen nukkariin ruokailusta joustavasti ja lapsen rytmiä kunnioittaen. Vanhempien kanssa yhdessä mietitään, nukkuuko lapsi päiväunet päiväkodissa. Uniajat kirjataan ylös vanhempien nähtäväksi. Lapsen yksilöllisyys ja omat tottumukset otetaan huomioon päiväunilla (unikaveri, tutti, silittelyt, sänky/vaunut). ULKOILU Päiväkodissa ulkoilemme päivittäin. Päiväkodista tehdään paljon retkiä lähiympäristöön (metsäretket, luistelu/hiihto).

13 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT
Orientaatio tarkoittaa suuntautumis- ja suhtautumistapaa erilaisiin ilmiöihin ja asioihin. Eri orientaatioiden kautta lapsi saa valmiuksia, joiden avulla hän pystyy ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman ilmiöitä ja oppimaan uutta. Orientaatioiden sisällöistä päivänkotimme toiminnassa painottuvat luonto ja erilaiset projektit. Kaikille orientaatioille on ominaista: ♦ toiminnallisuus ja leikinomaisuus ♦ lapsen aktiivinen rooli ♦ eri ikä- ja kehitystasojen huomioiminen ♦ monipuoliset toimintatavat ♦ ryhmä- ja yksilötyöskentelyjen vuorottelu ♦ vuorovaikutuskokemukset ♦ onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset ♦ lapsen kannustaminen ja oppimisen ilo ♦ kaikenlaisten tunteiden ilmaisun harjoittelu

14 ESTEETTINEN ORIENTAATIO
Tarjoamalla lapselle mahdollisuuksia omakohtaisiin, monipuolisiin taide-elämyksiin tuemme lapsen itsetunnon kehitystä. Lapsi saa onnistumisen elämyksiä tekemällä, tuntemalla, kuulemalla ja näkemällä. Luovuuden ilmaisemisessa ei ole oikeaa tai väärää tapaa toimia, vaan se ruokkii lapsen kaikkia aisteja. Samalla se vahvistaa lapsen tunnetta siitä, että minä olen hyvä ja minä osaan! draama kädentaidot musiikki sadut ja tarinat taidenäyttelyt luontokokemukset paikalliset nähtävyydet

15 EETTINEN ORIENTAATIO Arjessa tulee eteen usein tilanteita, joissa pohdimme esim. hyvän ja pahan, oikean ja väärän, totuuden ja valheen, elämän ja kuoleman kysymyksiä. Tarjoamme lapsen pohdinnoille turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin. Vältämme antamasta lapselle valmiita vastauksia. Tuemme lapsen kasvua niin, että hän voisi arvostaa itseään ja kunnioittaa toisia. leikki keskustelut lapsen kanssa sadutus taiteen eri muodot yhteistyö eri tahojen kanssa

16 USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO
Uskontokasvatuksessa lähtökohtamme on perheen näkemysten kunnioittaminen. Lapsen persoonallisuuden kehitykseen kuuluu uskonnollinen pohdinta; tässä pohdinnassa olemme lapsen tukena yhdessä vanhempien kanssa. lasten kysymysten huomioiminen ja keskustelu arjen eri tilanteissa kirkkovuoden juhlat ja tapahtumat yhteistyö seurakunnan kanssa

17 HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO
Omiin juuriinsa lapsi tutustuu mm. vanhempiensa ja isovanhempiensa kautta. Hoitopaikkaan tuodut valokuvat omasta perheestä ja niistä toisille kertominen auttavat lasta rakentamaan kuvaa itsestä osana ympäristöä. Näin lapset myös oppivat hyväksymään erilaisuutta. minä ja perheeni yhdessä elämisen taidot suomalainen kansanperinne kasvunkansiot

18 MATEMAATTINEN ORIENTAATIO
Ohjaamme lasta havainnoimaan ja tutkimaan ympäristöään arkipäivän luonnollisissa tilanteissa. Tätä kautta matemaattiset käsitteet tulevat luonnollisella tavalla tutuiksi ja lapsen päättely ja ongelmanratkaisukyky kehittyvät. värien, koon, muotojen vertailu lukumäärät, numerot aikakäsitteet oman kehon ja tilan hahmottaminen avaruudellinen hahmottaminen

19 LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO
Lapsen kiinnostus ja arvostus luontoon kasvaa liikkumalla, leikkimällä, retkeilemällä ja lähiympäristöä tutkimalla. Pidämme tärkeänä luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Metsäretket ovat säännöllinen osa toimintaamme. Talvikuukausina retkeilemme satunnaisemmin. Retkeilemme sekä aamuisin että lounaan jälkeen. Satunnaisesti teemme myös pitkiä metsäretkiä, jolloin myös lounaan syöminen tapahtuu luonnossa. vuodenaikojen seuraaminen eläinten, luonnonmateriaalien ja kasvien tutkiminen luonnon ilmiöihin tutustuminen luonnon kunnioittaminen metsäretket luonnonmateriaalien hyödyntäminen ekologisten periaatteiden toteuttaminen

20 KASVATUSKUMPPANUUS Ennen hoidon aloittamista sovimme perheen kanssa hoitopaikkaan tutustumisesta. Hoidon aloittamisen yhteydessä varaamme aikaa ajatusten vaihtoon ja hoitoon liittyviin kysymyksiin. Jokaiselle lapselle nimetään pian hoidon alettua omahoitaja. Lapsi voi tulla vanhempien kanssa tutustumaan päiväkotiin useampanakin päivänä vanhempien toiveiden mukaan. Päiväkodissamme on aina vanhemmille avoimet ovet. Vaihdamme vanhempien kanssa päivittäin kuulumisia, jolloin voimme yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla huomioida lapsen yksilölliset tarpeet. Pyrimme luomaan vanhempiin avoimen keskusteluyhteyden. Teemme jokaiselle lapselle yhdessä vanhempien kanssa oman varhaiskasvatussuunnitelman (vasu), johon kirjaamme ylös yhdessä sovitut käytännöt. Näiden henkilökohtaisten vasujen pohjalta tehdään koko ryhmän yhteinen vasu, jossa on koostettuna pääkohdat yksilövasuista. Yhteistyötä perheiden kanssa tapahtuu myös kotiin menevän kuukausitiedotteen, erilaisten juhlien ja tapahtumien kautta.

21 ERITYISEN TUEN TARVE Lapsi voi tarvita erityistä tukea hyvin monenlaisista syistä; eri kehityksen osa-alueilla ja/tai lapsen elinympäristöön liittyvistä tekijöistä johtuen. Vanhempien, päivähoidon kasvatushenkilöstön ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen yhteiset havainnot lapsesta määrittelevät lapsen erityisen tuen tarpeen. Tarvittaessa lapselle laaditaan vasua täydentämään erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevan lapsen toimintasuunnitelma tai esiopetusikäiselle lapselle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joita tarkistetaan kahdesti vuodessa. Lapsen arkea voidaan tukea erilaisin apuvälinein, kuvin, viittomin. Alueellamme työskentelee päivähoidon kiertävä erityislastentarhanopettaja. Muita yhteistyökumppaneitamme ovat puhe- ja toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, perheneuvola, oppilaitokset sekä lähikoulut.

22 MONIKULTTUURISUUS VARHAISKASVATUKSESSA
Kasvatamme lasta kunnioittamaan ja ymmärtämään erilaisuutta. Erilaisuus on rikkautta! Maahanmuuttaja on kahden kulttuurin kansalainen. Monikulttuuriset lapset elävätkin usean kulttuurien välimaastossa. Lintuviidan päiväkodissa otetaan huomioon lasten kulttuuriset erot. Perheen kulttuuria kunnioitetaan ja vanhempien toiveet otetaan huomioon koskien mm. ruokailuja, juhlia, uskontoa ja arvoja. Tarvittaessa lapselle järjestetään vaihtoehtoista toimintaa. Tarvittaessa on mahdollisuus käyttää tulkkipalvelua.

23 SUOMI TOISENA KIELENÄ Lintuviidan päiväkodissa toteutetaan halinalle- ja kilikerhoja. Kerhossa opetellaan kieltä monipuolisesti mm. kuvien, äänien ja liikunnan kautta. Tuokiot noudattavat samaa rakennetta, sillä toistuvuus on tärkeää oppimisen kannalta. Oman äidinkielen osaaminen tukee uuden kielen oppimista. Tavoitteenamme on lapsen kaksikielisyyden kehittäminen. Lapsi saa suomenkielen mallin päiväkodin arjessa vuorovaikutussuhteissa muiden lasten ja aikuisten kanssa. Lapsi oppii parhaiten leikin ja toiminnallisuuden kautta. Arkea helpotetaan kuvittamalla puhetta ja toimintaa. Kieltä opetellessa otetaan huomioon eri osa-alueet: kuullun ymmärtäminen, puheen tuottaminen, luetun ymmärtäminen, kielen rakenne sekä lukemis- ja kirjoittamisvalmiudet.

24 ARVIOINTI, HAVAINNOINTI JA DOKUMENTOINTI
Kehittyäksemme työssämme tarvitsemme jatkuvaa palautetta lapsilta, vanhemmilta ja työtovereiltamme. Asiakaskyselyt tietyin väliajoin antavat meille tietoa ja suuntaviivoja tulevaan. Kehityskeskustelut esimiehen kanssa, päivittäinen itsearviointi, eri työtiimien arviointikeskustelut sekä työillat auttavat työn suunnittelussa. Havainnointi Lapsen havainnointi arkipäivässä on tärkeää, jotta opimme tuntemaan lapsen ja hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa. Lapsen leikkejä ja tekemisiä kirjataan ylös, jolloin saadaan kirjattua tietoa lapsen kehityksestä. Kerromme hakutilanteissa vanhemmille lapsen päivän kulusta. Dokumentointi Lapsen omaan kasvunkansioon tallennamme yhdessä lapsen kanssa lapselle merkityksellisiä asioita hoidon ajalta. Pyrimme tallentamaan kasvunkansioon lapsen yksilöllisen kehityksen kaaren. Valokuvat, piirustukset, tehtävät, monenlaiset muistot retkistä jne. löytyvät omasta kansiosta.

25 KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEN SUUNNITELMA 2014-2015
Koko yhteisössä käydään arvokeskustelua ja sitoudutaan toimimaan turvallisen ilmapiirin luomiseksi yksikköön. Aikuisen malli ja esimerkki ovat merkittäviä tekijöitä, kun lapsi omaksuu tapoja ja sääntöjä. Myös aikuisten välinen vuorovaikutus vaikuttaa siihen, miten lapsi oppii ihmisten välistä kunnioitusta. Periaatteena on, että kaikki yksikön aikuiset puuttuvat kaikkeen kiusaamiseen heti sen havaittuaan tai siitä kuultuaan: Tavoitteena on, ettei kiusaamista pääsisi syntymään. Vääriin tekoihin ja loukkaavaan käytökseen puututaan heti. Aina kun epäasiallista käytöstä huomataan, siihen puututaan heti. Myös lapset voivat tulla kertomaan kiusaamisesta. Jokainen tilanne otetaan vakavasti, pienikin asia voi tuntua lapsesta suurelta. Aikuinen on mahdollisemman puolueeton ja selvittää syyn käyttäytymiseen. KIINNITETÄÄN HUOMIOTA ERITYISESTI: Negatiivisen vuorovaikutuksen kehäprosessin tunnistamiseen ja katkaisemiseen Lasten yhteistoiminnan ja leikkien ohjaamiseen sekä havainnointiin Vertaissuhteiden tukemiseen Sosiaalisten taitojen tukemiseen Aggression hallinnan tukemiseen

26 MITÄ KIUSAAMINEN ON? Fyysinen kiusaaminen - satuttaminen - lyöminen, potkiminen - töniminen - pureminen Sanallinen kiusaaminen - lällättäminen - nimittely - haukkuminen - salaisuuksien supatteleminen Psyykkinen kiusaaminen - uhkaaminen - lahjominen ja kiristäminen ( esim. syntymäpäiväkutsulla ) - leikistä pois sulkeminen, leikin rikkominen - pilkkaaminen, ivallinen nauru

27 KIUSAAMISEN EHKÄISEMINEN
Henkilöstö on aidosti läsnä leikkitilanteissa ja tukee, kannattelee leikkiä pedagogisin keinoin Pienryhmätoiminta Ryhmäytymistä tukevat toiminnot: laulut, leikit, pelit Jokaisessa ryhmässä havainnoidaan (havainnointi kirjataan) lasten leikkiä ja ryhmädynamiikkaa, ryhmän sosiaalisia kuvioita. Ennaltaehkäistään ja puututaan niihin kohtiin, jotka kaipaavat aikuisen tukea. Kiinnitetään huomiota leikin epätasaisiin roolijakoihin. Aikuinen on turvallinen ja hyväksyvä, kannustaa hyvään käytökseen ja toisen huomioimiseen. Antaa kiitosta. Toiminnan suunnittelussa annetaan sosiaalisten taitojen kehittämiselle riittävästi aikaa. Toimintaa ohjataan ja suunnitellaan siten, että ristiriita- ja kiusaamistilanteita ei pääse syntymään. Kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelmasta tiedotetaan vanhempia ja se liitetään osaksi yksikön vasua. Tarvittaessa tehdään ryhmille omat suunnitelmat.

28 KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN
Aikuisen aito läsnäolo mahdollistaa nopean puuttumisen: Aikuinen menee lapsen (kiusaajan) luokse, laskeutuu lapsen tasolle, koskettaa häntä ja hakee katsekontaktin. Kiusaamisasia pyritään selvittämään aina tapahtumapaikalla ja kaikkien osallistujien kesken. Kaikki osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtumista. Kun lapsi pyytää anteeksi, varmistetaan, että lapsi ymmärtää mitä hän pyytää anteeksi. Lohdutetaan toista osapuolta. Tilanteet hoidetaan aina loppuun. Annetaan malli, miten olisi voinut toimia toisin. Mikäli kiusaaja ei pysty rauhoittumaan ja selvittämään asiaa otetaan hänet sivuun: - Mitä luulet, miltä toisesta tuntuu, kun sanoit / otit jne…? - Opetetaan lapselle kykyä asettua toisen asemaan - Käytös- ja moraalitapojen opettaminen - Aikuisen turvallinen ja lämmin ote on hyvää mallikäytöstä - Lasta ei eristetä ryhmästä - Tilanne päätetään positiivinen vahvistamisella: Miten toimit vastaavassa tilanteessa seuraavalla kerralla? Hyvä! Hienoa, juuri noin!

29 YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA
Perheiden ja vanhempien rooli korostuu etenkin kiusaamisen ehkäisyssä. Kodin kasvatusarvot heijastuvat lapseen ja hänen tapaansa liittyä vertaisryhmään ja toimia siinä. Onnistunut kiusaamisen ehkäisy edellyttää kasvatuskumppanuutta ja yhteisiä arvoja vanhempien ja henkilökunnan välillä. Ongelmatilanteet selvitetään päiväkodissa ja niistä kerrotaan vanhemmille. Tehdään selväksi, että tilanne on käsitelty loppuun päiväkodissa, niin ettei tilanne vaadi seuraamuksia kotona. Lapsen emotionaalisen hyvinvoinnin perustana on turvallinen ja luottava suhde aikuiseen. Lapsen tarpeiden ja toiveiden sensitiivinen kuuleminen ja näkeminen ovat edellytys kiinteälle ja turvalliselle suhteelle. SUUNNITELMAN TEKEMINEN JA ARVIOINTI Suunnitelma on tehty syksyllä 2014 ja arviointi tapahtuu vuoden vaihteen suunnittelupäivässä. Uuden kauden alkuun tehdään aina päivitys ja myös silloin, kun tulee esim. muutoksia lapsiryhmässä, vanhemmilta palautetta tai aikuiset vaihtuvat.

30 Puh katsoi kahta käpälää.
Hän tiesi, että toinen niistä oli oikea ja että kun oli päättänyt kumpi oli oikea, silloin toinen oli vasen, mutta hän ei koskaan muistanut miten alku meni. - Nalle Puh -


Lataa ppt "LINTUVIIDAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google