Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Väestötaloustiede Mikroteoriaa 17.3.2010.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Väestötaloustiede Mikroteoriaa 17.3.2010."— Esityksen transkriptio:

1 Väestötaloustiede Mikroteoriaa

2 1 Mikroteoriaa 1.1 Lasten lukumäärä ja ”laatu’”
1.2 Perusteorian sovellutuksia, naisten palkka ja työmarkkina-asema 1.3 Lapset investointihyödykkeenä

3 Lapsi mikroteoriassa Lapsi on kiinnostava monesta näkökulmasta
Lääketiede Kemia Teologia

4

5 Lapsi mikroteoriassa Mikroteoria tarkastelee lasten hankkimisen taloudellisia kannustimia Lapsi tuo hyötyä vanhemmilleen Lasten hankkiminen on vapaaehtoinen valinta, lapsi on aina toivottu Vanhemmat altruistisia, myös lasten hyvinvointi merkitsee

6 Lapsi mikroteoriassa Lapsen hankkimisella on vaihtoehtoiskustannuksia
Raha Aika Muu kulutus Siksi lapsia ei voi hankkia rajatta Lasta käsitellään kuten muitakin hyödykkeitä Voidaan puhua lasten kustannuksista, jopa hinnasta

7 Kuinka tulojen kasvu vaikuttaa?
Sekä lasten laatu että määrä ovat normaalihyödykkeitä Laatu = hinta on endogeeninen Kaikki sisarukset samanlaatuisia Laadun ja hinnan tulojoustot

8 Hyötyään maksimoivat vanhemmat
Hyötyfunktio Budjettirajoite

9 Kiinteä c

10 Kuinka tulojen kasvu vaikuttaa?
Sekä lasten laatu että määrä ovat normaalihyödykkeitä

11 Kuinka tulojen kasvu vaikuttaa?

12 Kuinka tulojen kasvu vaikuttaa?
Sekä lasten laatu että määrä ovat normaalihyödykkeitä Laatu = hinta on endogeeninen Kaikki sisarukset samanlaatuisia

13 Kuinka tulojen kasvu vaikuttaa?

14 Kuinka tulojen kasvu vaikuttaa?

15 Hyötyään maksimoivat vanhemmat
Hyötyfunktio Budjettirajoite

16 Keinotekoinen ongelma, vakiomuotoinen

17

18

19 Vuonna 2005, 159 maata

20 Syntyvyys vai syntyneisyys
Termit Syntyvyys vai syntyneisyys Väestötieteessä käytetään usein sanaa syntyneisyys, jolla tarkoitetaan syntyvyysilmiötä kuvaavaa tunnuslukua. Sanoja syntyvyys ja syntyneisyys käytetään nykyisin usein merkitsemään samaa asiaa. (Tilastokeskus)

21 Yleinen syntyvyysluku Crude Birth Rate CBR
Yleinen syntyvyysluku on helposti laskettavissa, sillä luku ilmaisee syntyneiden lasten osuutta keskiväkiluvusta. Luku esitetään promilleina ja voidaan sanallisesti ilmaista "syntyneitä lapsia keskiväkiluvun tuhatta henkilöä kohti". Yleisen syntyvyysluvun laskentaan vaikuttaa huomattavasti väestön ikärakenne, sillä keskiväkilukuun sisältyy paljon sellaista väkeä, joka ei ole synnytykselle altis - lapset, miehet, vanhukset. Tämän takia yleinen syntyvyysluku kuvaa syntyvyyden tasoa huonosti, varsinkin kun verrataan ikärakenteeltaan hyvin poikkeavia väestöjä toisiinsa. (Tilastokeskus)

22 Crude birth rate

23 Kokonaishedelmällisyysluku Total Fertility Rate TFR
Paras hedelmällisyyden mittaluku on kokonaishedelmällisyysluku. Luku lasketaan ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summana, kun ikäluokituksena on yksivuotisikäryhmä. Tämä luku ilmaisee kuinka monta lasta kukin nainen keskimäärin elinaikanaan synnyttäisi, kun tietyn vuoden hedelmällisyys vallitsisi koko hedelmällisyysiän. (Tilastokeskus)

24 Taivallahden lukio

25

26 Väestönkasvu Population Growth Rate
L(t) – L(t-1) sisältää muuttoliikkeen, tavallisesti prosentteina Luonnollinen lisääntyneisyys (Rate of Natural Increase RNI) = CBR – CDR CDR Crude Death Rate (kuolleita per tuhat ) Yleensä promilleina

27 Väestönkasvu

28 1.2 Perusteorian sovellutuksia: naisten palkka
Lasten laatu ajatellaan vakioksi Määrämuotoinen hyötyfunktio. Logaritminen, additiivinen muoto (Galor ja Weil 1996), painot γ ja 1-γ Tulo ei ole vakio, vaan määräytyy palkoista w. Naisten on jaettava aikansa lastenhoidon q ja työnteon kesken 1-q. Lasten tuotantofunktio tai yhden lapsen aikavaatimus

29 Naisten palkka

30 Naisten palkka Ilmakunnas (1994): Suomessa toteutuu. Spousal effect.
Ilmakunnas (1994): korkeasti koulutetut naiset (joiden palkkakin on korkea) saavat lapsia myöhään, mutta lasten lopullinen lukumäärä saattaa kuitenkin muodostua korkeammaksi kuin kouluttamattomilla naisilla. Vikat (2004): Suomessa vuodesta 1988 vuoteen 2000 ensisynnytys riippuu (teorian vastaisesti) positiivisesti naisten palkoista, mutta tämä suhde menetti merkitystään toisten ja kolmansien synnytysten kohdalla. Vikat ei kuitenkaan kontrolloinut puolison tuloja.

31 Komplementaarinen naistyö (Galor ja Weil 1996)
Työpanosta on kahdenlaista, mentaalista ja fyysistä Naisilla on suhteellinen etu mentaalisessa työvoimassa Miesten kokonaistyöpanos on suurempi Nykyaikainen pääoma on komplementaarista mentaaliselle työlle Siksi naisten suhteelliset palkat nousevat ja syntyvyys laskee.

32 1.2 Perusteorian sovellutuksia: Työmarkkina-aste
(Goldin 2006): Kolme seikkaa jotka ovat muokanneet naisen elämän uudeksi Työmarkkinoille osallistuminen on yhtäjaksoista, Naisen merkitys tulonhankkijana, Työmarkkina-aseman tärkeys naisen identiteetin muodostumisessa.

33 Naisten työhönosallistumisaste ja syntyvyys

34 Ahn ja Mira 1998: Kolme väitettä OECD maista
Syntyvyys on laskenut ja naisten työmarkkinoille osallistuminen on kasvanut vuodesta 1970 alkaen kaikissa maissa. Poikkimaa-aineistossa syntyvyyden ka osallistumisasteen korrelaation merkki on muuttunut negatiivisesta positiiviseksi. Muutos tapahtui työttömyyden kasvun yhteydessä.

35

36

37

38

39

40 Kuinka ristiriita ratkaistaan? Taaksepäin taipuva työvoiman tarjonta

41 Taaksepäin…

42 Eteenpäin taipuva lasten kysyntäkäyrä

43 Työttömyys Miehen työttömyys => vain tulovaikutus (fertiliteetti alas) Naisen työttömyys => sekä tulo- että substituutiovaikutus (fertiliteetti ?) Kaksi työvoimarakennetta A vain miehet B sekä miehet että naiset sama työttömiksi joutuvien lukumäärä => fertiliteetti korkeampi populaatiossa b

44 Kiinteä työaika Kaksi päätöstä
To work or not to work How much to work Jos 1 on kiinteä ja naisen palkka nousee => vain tulovaikutus 1:n kiinteys on korkeampi korkean naisten työvoima-asteen maissa.

45 Vanhuusturvamotiivi Lapsia hankitaan, jotta siirrettäisiin tämän päivän kulutusta huomiseen Lapset ovat köyhän miehen pääomaa (T.W. Schultz) Lapset ovat investointihyödykkeitä

46 Kulutus kahdella periodilla

47 Vanhuusturva ja pääomamarkkinat
”Hyvät varallisuusmuodot (osakkeet ym.) syrjäyttävät huonon varallisuuden (lapset)” (Neher 1971). Pääomamarkkinat (mahdollisuus sijoittaa osakkeisiin) Erikoistuminen Riskin väheneminen Lainamarkkinat


Lataa ppt "Väestötaloustiede Mikroteoriaa 17.3.2010."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google