Johdatus viestintään, viides teema: verkkoviestintä Leif Åberg syksy 2005.

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään, viides teema: verkkoviestintä Leif Åberg syksy 2005."— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään, viides teema: verkkoviestintä Leif Åberg syksy 2005

2 Luentojen jaksotus 1 Peruskäsitteet 14. 09. 2 Prosessi-, merkitys- ja rituaalimallit 21.09. 3 Edellinen teema jatkuu 28.09. 4 Keskinäis- ja organisaatioviestintä 05.10. 5 Joukkoviestintä 12.10. 6 Verkkoviestintä ja kooste 19.10. tentti 26.10. rästitentti 12.01.2006 kevään rästitentti 22.5.2006

3 Suomen mediamaisema joukkoviestintää käytetään paljon painetut viestimet edelleen vahvoilla samalla “Internet country”

4 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa, minuuttia

5 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 2004 minuuttia ja % kokonaisajasta Lähde: TNS Gallup Oy, Intermediatutkimus 2004

6

7 Internetin käyttö Suomessa 1000 käyttäjää (Lähde: Taloustutkimus Oy)

8 Internetin käyttö Suomessa vuosikasvu hieman taittunut: nyt vain noin 10% (saturaatiopiste lähenee) lähes 2.5 miljoonaa viikkokäyttäjää eniten kasvussa: viikottainen koti- ja opiskelupaikkakäyttö (Lähde: Taloustutkimus Oy)

9 Internet- käyttäjien profiili 2004 (15- 79 v): Internet-penetraatio ikäryhmittäin: % Sukupuoli:kaikki Nainen5015-7915-2425-3435-4950-79 Mies50 %%% Ikä:7099928341 15-2422 25-3421 35-4421 45-5420 55+15 (Lähde: Taloustutkimus Oy)

10 Internetin käyttösyyt –yleisimpiä olivat sähköpostin käyttö ja tietojen etsiminen www-sivuilta –laskujen maksu internetin kautta oli myös erittäin yleistä: neljä viidestä maksoi niitä ainakin joskus, runsas puolet ”hyvin usein”. –Melko yleistä: uutisryhmien seuraaminen, tilaus- ja ostopalvelut sekä ohjelmien hakeminen internetistä tietokoneeseen –Viihdepalveluita käytti puolestaan joka kolmas. Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 2002, Ympäristöministeriö 2004

11 Kiinteät liittymät ja matkapuhelinliittymät 100 asukasta kohti vuosina 1990 ja 1995–2003 *Tilastointiperusteiden muutos (kiinteät liittymät). ** ISDN-järjestelmäliittymät on muunnettu kanaviksi kertoimella 30 (vuonna 2001 kerroin 25). (Tilastokeskus 2004.) Viite: Johdatus viestintään pbl-kurssi 2004

12 Suomen matkapuhelintietoa vuodelta 2004 64 prosenttia puheluista ja lähes puolet puheluminuuteista soitettiin matkapuhelimista (3,8 miljardia puhelua) Lähetettyjen tekstiviestien määrä kasvoi 33 prosenttia edellisvuodesta: vuoden 2004 aikana viestejä lähetettiin kaikkiaan 2,2 miljardia kappaletta. Vuoden 2004 lopussa matkapuhelinliittymiä oli 96 ja kiinteitä puhelinliittymiä 46 sataa asukasta kohti Lähde: Televiestintä Suomessa 2004. Tilastokeskus

13 Matkapuhelimen käytöstä 37 % asui taloudessa, jossa vain matkapuhelin Vähintään 2 tekstiviestiä päivässä lähettäviä oli kaikkien matkapuhelimien käyttäjien joukossa 29 % (vuonna 2002: 25 %). Naiset lähettävät miehiä useammin tekstiviestejä; naisista 29 % lähettää vähintään kaksi tekstiviestiä päivittäin, kun taas miesten joukossa tähän ryhmään kuuluvia on joka viides. Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 2004, 2002

14 Ikätarkastelussa tekstiviestien lähettäminen painottuu voimakkaasti nuoriin. Alle 30-vuotiaiden vastaajien ryhmässä vähintään kerran päivässä tekstiviestin lähettäviä oli 75% (vuonna 2002: 69 %).

15 Verkkoviestintä viestintää tietoverkon välityksellä –internetin www-tekniikan avulla –internet, intranet, ekstranet –myös mobiili verkkoviestintä Verkkoviestintää voidaan tarkastella –henkilökohtaisella tasolla –työyhteisöjen tasolla –mediatasolla

16 Näkökulmia verkkoviestintään Verkko tilana –sekä monisuuntaisena viestintävälineenä että erilaisten yhteisöjen muodostumisen perustana Verkko mediana: –monelta monelle –viestintää (vertaisviestintää), interaktiivista, avoin julkaiseminen Verkko viestinnän välineenä: –mm verkon ominaispiirteet: roolien vaihdettavuus, interaktiivisuus, tiedon yhteisöllinen tuottaminen, visuaalisuus yms Verkko yhteiskunnallisena ilmiönä: –mm verkkodemokratia, digitaalinen kuilu

17 Henkilökohtainen taso sähköposti chattailu tiedonhaku kaupankäynti opiskelu verkkojulkaiseminen (mm weblog)

18 Työyhteisöjen taso ensin sisäisen tiedotuksen väline, nyt yhä enemmän myös operatiivista viestintää –tuotannon ohjaus, työohjeet –verkkojohtaminen, e-management –virtuaaliset työryhmät –sähköinen tiedotuslehti ja ilmoitustaulu intranet: sisäinen verkko, palomuurin takana ekstranet: mukana tietyt kumppanit internet: avoin kanava

19 Virtuaalimaailman uudet haasteet Virtuaalinen organisaatio on organisaatio, joka toimii pääasiassa tietoverkkojen välityksellä (Montola 2003) ”Kenties koko organisaatioajattelun on muututtava virtuaalisten organisaatioiden myötä” (Juuti, 2001) –ameebamainen verkosto-organisaatio

20 Tarkastelukulmia virtuaaliseen maailmaan Erilaisia paradigmoja: –cuelessness-paradigma: keskeisintä verkkoviestinnässä on sosiaalisten vihjeiden ja keskustelun kontekstien puuttuminen –cyberspace-paradigma: verkko on yhteisöllinen vuorovaikutuksen tila

21 Cuelessness-paradigma väittää, että tärkein ero reaalisen ja virtuaalisen viestinnän välillä on vihjeettömyys, cuelessness vihjeettömyydestä on myös etua (Walther 1996): verkossa voi samastua helposti keskustelukumppaniin, koska 1vastaanottajasta muodostuu idealisoituva käsitys 2on mahdollisuus optimoida tapa, jolla esittää itsensä 3asynkronisaatiosta johtuen on mahdollista kontrolloida tulevia ja lähteviä viestejä 4palautteen kehä mahdollistaa intensiivisen keskustelun kasvattamisen, vaikkei sosiaalisia vihjeitä juuri olisikaan

22 Cyberspace-paradigma: väittää, että verkossa voi syntyä aitoa, mutta erilaista yhteisöllisyyttä, joka näkyy mm keskusteluprosesseissa, rakenteissa ja normeissa (McLaughlin, Osborne & Smith, 1995) keskusteluprosessit: –oma kielenkäyttö, lyhenteet, sosioemotionaalinen sisältö, kasvojen säästämisen mekanismit sosiaalisten rakenteiden syntyminen verkkoon: –sukupuoliroolit, rituaalit, yhteiset päämäärät, sosiaaliset ja ammatilliset roolit, normit ja yhteiset käytännöt

23 Mediataso verkkomediat –uutisjulkaisut –erikoisjulkaisut –verkkokirjat haasteita –korvaavuus vai täydentävyys ? –esitystapa kuten aina, ensin lähdetty vanhasta genrestä etsivät muotoaan

24 “Vanhat” mediat suuria, hierarkkisia, eliitin hallinnassa pääosin yksisuuntaisia: ‘eliitiltä joukoille’ toimintaan vaikuttavat –kaupalliset tekijät –julkinen sääntely Colin Sparks:

25 Uusmedian potentiaali Uusmediat, etenkin internet, omaavat huikean demokraattisen potentiaalin, koska –teknologia ei ole kansallista –viestintämuoto on dialoginen –tilan rajoitukset puuttuvat –anonyymisyys lähenee tasa-arvoisuutta –teknologia sopii rationaaliseen diskurssiin –etsintä mahdollistaa pääsyn suureen tietomassaan

26 Uusmedian ongelmat access: –kuka on tänään verkossa? –milloin tietyn yhteiskunnan kansalaiset ovat verkostoituneet? –entä milloin kehitysmaiden kansalaiset? uusmedian vaikutukset vanhoihin medioihin –korvaavuus vai täydentyvyys

27 Johtopäätökset perinteiset mediat eivät toimi tehokkaasti julkisuuden näkökulmasta uusmedia voisi auttaa, mutta ei vielä lähitulevaisuudessa ongelmana löytää business-malli, joka saisi markkinasuuntautuneet viestimet samaan aikaan toteuttamaan julkisuuden prinsiippiä

28 The offline newspaper

29 The online newspaper

30 ratkaisuja on etsitty kahdesta suunnasta –perinteiset mediat: mm kansalaisjournalismi –uusmedia: mm verkkovaikuttaminen tai uutistarpeiden mukaan räätälöidyt palvelut

31 Tietoyhteiskuntakeskustelun kolme aaltoa (Helena Tapper) 1tietoyhteiskunta tietotaloutena, 1940-luvun lopulla painopiste tietosektorin taloudellisissa ja työllisyysvaikutuksissa

32 2tietoyhteiskunta jälkiteollisena yhteiskuntana, 1960-luvulla painopiste mainframe- informaatiojärjestelmissä ja teledemokratiakokeiluissa

33 3tietoyhteiskunta verkostoituneena globaalisena tietoyhteiskuntana, 1990-luvun alusta painopiste information super highway- ajattelussa, hajautetuissa verkoissa ja käyttäjissä myös kansalaisyhteiskunnan näkökulma vahvistuu

34 Information society, informational society ja network society, Manuel Castells’in mukaan information society –”emphasizes the role of information in the society” informational society –”information generation, processing, and transmission become the fundamental sources of productivity and power”

35 network society –”the new economy that is organized around global networks of capital, management, and information, whose access to technological know-how is at the roots of productivity and competitiveness” (Castells, M., The Rise of the Network Society, 1996, 21, 471)

36 Suomi tietoyhteiskunnaksi: kansalliset linjaukset lähtökohtana Suomen selviytymisen kannalta kansantalouteen ja hyvinvointiin kohdistuvat uhat ja paineet teesi: ongelmien ratkaisussa pitkällä aikavälillä viesti- ja viestintätekniikka sekä verkostoituminen ovat keskeisiä keinoja

37 http://www.weforum.org/pdf/Gcr/GITR_2003_2004/Finland.pdf

38

39 Kooste

40 areenat käyttösyyt kanavien/ viestimien käyttö viestien käyttö journalistiset työprosessit jaetut, yhteiset merkitykset tiedottajan työprosessit etiikka viestinnän funktiot, tehtävät integroiva - dissipatiivinen sisältöjen tuottaminen julkisuus media- julkisuus yksityinen julkisuus valta vuorovaikutus MERKITYKSEN- ANTO institutionaaliset areenat spontaanit areenat tulkinnat teknologia kulttuuriset puitteet PROSESSIT YHTEI- SÖLLISYYS yleisöt semioosi fasetit sisällöt konvergenssi dynaamiset prosessit instituutiot rakenteet verkko- julkisuus

41 etiikka viestinnän funktiot, tehtävät valta teknologia kulttuuriset puitteet konvergenssi instituutiot rakenteet integroiva - dissipatiivinen PROSESSIT dynaamiset prosessit MERKITYKSEN- ANTO tulkinnat semioosi fasetit journalistiset työprosessit tiedottajan työprosessit sisältöjen tuottaminen sisällöt käyttösyyt kanavien/ viestimien käyttö viestien käyttö areenat jaetut, yhteiset merkitykset vuorovaikutus institutionaaliset areenat spontaanit areenat YHTEI- SÖLLISYYS MERKITYKSEN- ANTO PROSESSIT YHTEI- SÖLLISYYS Ydinkäsitteet julkisuus media- julkisuus yksityinen julkisuus yleisöt verkko- julkisuus