Maailman elokuvan historia II Kohti uutta elokuvaa.

Esitys aiheesta: "Maailman elokuvan historia II Kohti uutta elokuvaa."— Esityksen transkriptio:

1 Maailman elokuvan historia II Kohti uutta elokuvaa

2 Kohti eksistentialistista elokuvaa Kevyempi kuvauskalusto, nopeampaa filmiä Aikaisempaa vapaampi ja ’luonnollisempi’ kuvaustyyli Episodimaista, viipyilevä, juonellisesti minimoitua kerrontaa Henkilöiden suhde ympäristöön ja tilaan problematisoituu Kysymys ihmisen tilasta nousee keskiöön Toiminnan motivaatio jää usein avoimeksi

3 Kohti uutta elokuvaa ROBERTO ROSSELLINI: Stromboli (1949), Viaggio in Italia (1953) MICHELANGELO ANTONIONI: Le amiche (1955), L’Avventura (1960), La Notte (1961) L’Eclisse (1962), Il Deserto rosso (1964) FEDERICO FELLINI: I Vitelloni (1953), La Strada (1954), La Dolce vita (1960),

4 Ranskalainen laatuelokuva Kansallisen itsetunnon kohottamista - vaikka jatkoa miehitysajan tuotannolle Isot budjetit, suuret tähdet, usein kv. Yhteistuotantoa Korkeakulttuuriset kirjalliset lähteet Tuotannolliset arvot: paljon upeaa puvustusta ja lavastusta Huolellisesti artikuloitua dialogia Henkiset ja moraaliset kysymykset vahvasti esillä mutta ei erityisen ongelmallisina Historiallisia mieluummin kuin ajankohtaisia aiheita, fantasia jäi lähes kokonaan pois

5 Ranskalaisia laatuelokuvia JACQUES DELANNOY: La Symphonie pastorale (1946) ANDRÉ CAYATTE: Justice est faite (1950), Nous sommes tous des assassins (1952) CLAUDE AUTANT-LARA: Le diable au corps (1947), L’Auberge rouge (1954), Le Rouge et le noir (1954) RENÉ CLÉMENT: La bataille du rail (1946) Jeux interdits (1952)

6 Ranskalaisia 50-luvun mestareita MAX OPHULS: La ronde (1950), Le plaisir (1952), Lola Montès (1955) JACQUES BECKER: Rendez-vous de juillet (1949) Casque d'or (1952), Le Trou (1960) ROBERT BRESSON: Le Journal d'un curé de campagne (1950), Un condamné a mort s'est écxhappé (1956), Pickpocket (1959) Jean d'Arch (1961) JACQUES, TATI: Jour de fête (1949), Les Vacances de monsieur Hulot (1953), Mon Oncle (1958), Playtime (1967)

7 Uuden aallon ennakointia elokuvakirjoittelussa ALEXANDER ASTRUC: ”Uuden avant-garden synty” – caméra-stylo ANDRÉ BAZIN & JACQUES DONIOL-VALCROZE: Les Cahiers du Cinéma (1951) FRANÇOISE TRUFFAUT: "Une certaine tendance du cinema francais" (1954)

8 Uuteen aaltoon vaikuttaneita tekijöitä Suuret sukupolvet lähestyivät nuoruusvuosiaan Nopea kaupungistuminen, nopeasti rakennetut lähiöt Amerikkalaistyylinen liiketoiminta ja teollinen tuotanto syrjäyttivät perinteisen pienyrittäjyyden Kansantulo oli yli kaksinkertaistunut siitä mitä se oli sodan lopussa → kulutusyhteiskunta Amerikkalainen populaarikulttuuri Eksistentialismi, strukturalismi, semiotiikka, uusmarxilaisuus, lacanilainen psykoanalyysi

9 Vasen ranta AGNES VARDA: Cléo de cinq à sept (1958) JACQUES DEMY: Lola (1961), Les Parapluies de Cherbourg (1964) ALAIN RESNAIS: Hiroshima, mon amour (1959), L’Année dernière à Marienbad (1961), Muriel (1963), La Guerre est finie (1966) ROBBE-GRILLET: Trans-Europ-Express (1966), L'Eden et après (1970)

10 Uusi aalto FRANÇOISE TRUFFAUT Les Quatre cent coups (1959), Tirez sur le pianiste (1960), Jules et Jim (1962), La Chambre verte (1978) ERIC ROHMER: La Collectionneuse (1967), Ma nuit Chez Maud (1969) JACQUES RIVETTE: Paris nous appartient (1960), Suzanne Simonin, la religieuse de Diderot (1965), L’amour fou (1968) CLAUDE CHABROL: Les Cousins (1959), Les Bonnes femmes (1960) JEAN-LUC GODARD: A bout de souffle (1959), Une femme est une femme (1961), Deux ou trois chose qui je sais d’elle (1966), Le Gai savoir (1968)

11 400 what? « Faire les quatre cent coups » - to get into a lot of trouble, be a real troublemaker. The title, Les quatre cent coups is literally translated as The 400 Blows; however, since it's an idiom, a direct translation is imperfect. The phrase loosely means "Raising Hell", and, while that's not an English interpretation, it's a reasonable approximation. The 400 Blows sounds like a movie about violence and abuse, or (if you're thinking in sexual terms) something salacious. When the film opened in the late '50s, more than a few viewers were treated to an entirely different experience from what they expected. (A widely circulated, possibly apocryphal story says that the Weinstein brothers attended this movie expecting a sex flick. They were so astounded by what they saw that their entire perspective on cinema changed, eventually leading them to found Miramax.)

12 Godardin filosofisia lähtökohtia Filosofista pohjaa: Sartre ja Merleau-Ponty - ja Hegel Jatkuvuus eri luovan toiminnan muotojen välillä kirjoittamisesta elokuvaan – filosofiaa elokuvaksi Irtautuminen pinnallisesta realismista päämääränä intiimimpi suhde todellisuuteen Mitä kuvat peittävät sen ohella, mitä ne paljastavat? Jatkumot vastakkainasettelujen dokumentaari ja fiktio, todellisuus ja abstraktio, visuaalinen ja kertova välillä Moninaisten materiaalien kontrapunktiikka Kollaasin periaate ”intertekstuaalinen terrori” (Rivette) Elokuvan, kielen – perusoletusten dekonstruointi

13 Muita 60-luvun ranskalaismestareita ROGER VADIM: Et dieu créa la fémme (1956) LOUIS MALLE: Les Amants (1958), Le Feu follet (1963) JEAN-PIERRE MELVILLE: Le Doulos (1963), Le Samourai (1967), L’Armée des ombres (1969), Le Cercle rouge (1970)

14 Englanti sodan jälkeen LESLIE ARLISS: The Wicked Lady 1945 LAURENCE OLIVIER: Henry V (1944), Hamlet (1948) ja Richard III (1955) DAVID LEAN: Brief Encounter (1945), Great Expectations (1946), Oliver Twist (1947) ALBERTO CAVALCANTI: They Made Me a Fugitive (1947) CAROL REED: Odd Man Out (1947), The Third Man (1949), The Man Between (1953) JOHN and ROY BOULTING: Brighton Rock (1947), The Magic Box (1951), Lucky Jim (1956), I'm All Right, Jack (1959) LEWIS GILBERT: Emergency Call (1952) BASIL DEARDEN: The Blue Lamp (1950), The Victim (1961)

15 Ealing-studiot CHARLES CRICHTON: The Lavender Hill Mob (1951) ALEXANDER MACKENDRICK: Whisky Galore (1949), The Man in the White Suite (1951), The Lady Killers (1955) HENRY CORNELIUS: Passport to Pimlico (1948) ROBERT HAMER: Kind Hearts and Coronets (1949), Father Brown (1954)

16 Other popular films GERALD THOMAS Carry on Sergeant (1958), Carry on Nurse (1959)... Carry on Doctor (1968) … RALPH THOMAS Doctor in the House (1954), Doctor at Sea (1955), Doctor at Large (1957) TERENCE FISHER The Curse of Frankenstein (1956), Dracula (1958), The Hound of Baskervilles (1959) The Mummy (1959). VAL GUEST The Quartemass Experiment (1955), Quartemass II – the enemy from space (1957)

17 New Cinema JACK CLAYTON: Room at the Top (1959), Look Back in Anger (1959) TONY RICHARDSON: The Entertainer (1960), The Loneliness of the Long Distance Runner (1962) KAREL REISZ: Saturday Night and Sunday Morning (1960) JOHN SCHLESINGER: A Kind of Loving (1962), Billy Liar (1963)

18 Swinging sixties RICHARD LESTER: A Hard Day’s Night (1964), Help! (1965) TONY RICHARDSON: Tom Jones (1963), Charge of the Light Brigade (1968) JOHN SCHLESINGER: Darling (1965) LINDSAY ANDERSON: If... (1968), O Lucky Man! MICHELANGELO ANTONIONI: Blowup (1966)

19 Italialaisen elokuvan huima nousu Italian talousihme ja taloudellinen kriisi amerikkalaisessa elokuvateollisuudessa Kylmän sodan katalysoima ideologinen taistelu polarisoi myös kulttuurielämän Yhteiskunnallinen murros edelleen kiihdytti tätä kulttuuritaistoa Kantaa ottavat elokuvat saattoivat saada hyvinkin suuren yleisön Commedia all’italiana, italowesternit Volyymin kasvu: vuoden 1958 141 elokuvan tuotannosta vuoden 1968 246 elokuvaan Kotimaisten elokuvien osuus lipputuloista oli 1958: 30.8%, 1972: 62.3 %

20 Italialaisen elokuvan kultakausi PIETRO GERMI: Divorzo all'italiana (1961) LUCHINO VISCONTI: Rocco e i suoi fratelli (1960), Il Gattopardo (1963) MICHELANGELO ANTONIONI: L’Avventura (1960), La Notte (1961) L’Eclisse (1962), Il Deserto rosso (1964) FEDERICO FELLINI: La Dolce vita (1960), Otto e mezzo (1963), Satyricon (1969) ERMANO OLMI: Il posto (1961) PIER PAOLO PASOLINI: Accattone (1959), Il Vangelo secondo Matteo (1964), Ucellacci e ucellini (1966), Edipo re (1967), Il Porcile (1969), Decamerone (1971), Salo (1975) BERNARDO BERTOLUCCI: Prima della rivoluzione (1964), Il Conformista (1970), Strategia dell ragno (1970) FRANCESCO ROSI: I Magliari (1959), Salvatore Giuliano (1962), Le Mani sulla citta (1963)

21 Italialaisen 60-70-lukujen poliittisen elokuvan keskeisiä piirteitä Vallankumouksellinen poliittinen ja sosiaalinen sisältö Yksilön kokemuksen ja vastuun korostaminen Suhteellinen fragmentaarisuus, juonen avoimuus Elokuvan rakenne on osa sen radikaalia sanomaa Teemoja: korruptio, kolonialismi, riisto, vallankumous