Biologinen monimuotoisuus - määritelmä “Biological diversity" means the variability among living organisms from all sources including, inter alia, terrestrial,

Esitys aiheesta: "Biologinen monimuotoisuus - määritelmä “Biological diversity" means the variability among living organisms from all sources including, inter alia, terrestrial,"— Esityksen transkriptio:

1 Biologinen monimuotoisuus - määritelmä “Biological diversity" means the variability among living organisms from all sources including, inter alia, terrestrial, marine and other aquatic ecosystems and the ecological complexes of which they are part; this includes diversity within species, between species and of ecosystems.” (UNEP – Convention on biological diversity 1992 - article 2) “The term is commonly used loosely to refer to all species and habitats in some given area, or even on the Earth overall.” (Global Biodiversity Outlook 2002, 59) Monesti sanat biologinen monimuotoisuus, monimuotoisuus, biodiversiteetti samassa merkityksessä.

2 Biologinen monimuotoisuus - määritelmä Turnerin, Buttonin ja Nijkampin mukaan (1999, Nunes ja van den Bergh 2001, 204 mukaan ) biologisen monimuotoisuuden käsite sisältää neljä tasoa: Geenitaso (perinnöllinen monimuotoisuus) Lajitaso (lajien monimuotoisuus) Ekosysteemitaso (ekosysteemien monimuotoisuus) Toimintojen taso (ekosysteemien toiminnallinen monimuotoisuus). Tästä seuraa, ettei löydy yhtä ainoaa biologisen monimuotoisuuden käsitettä.

3 Biologinen monimuotoisuus - määritelmä : operational definitions eli käytännön määritelmät Biologisen monimuotoisuuden käytännön määritelmät ottavat useimmiten huomioon lajien määrän helpon laskettavuuden takia. (Nunes, Jeroen ja van den Bergh 2001, 205.) Simpson, R. D. (2002) Definitions of Biodiversity and Measures of Its Value, Resources for the Future Discussion Paper 02-62.Definitions of Biodiversity and Measures of Its Value

4 Biologinen monimuotoisuus väheneminen Suomessa “One in eight species of plants and animals in Finland are endangered” Global Biodiversity Outlook 2002, 71 Biologisen monimuotoisuuden väheneminen on ongelma, joka koskee koko maailmaa. Kuitenkin on selvästi maita, jotka ovat biologisen monimuotoisuuden suhteen rikkaimpia kuin muut ja joissa biologisen monimuotoisuuden menetyksen vauhti on nopeampaa. Erityisesti biologisen monimuotoisuuden suhteen rikkaita alueita ovat Etelä- ja Keski-Amerikka, Australia ja Oseania sekä Madagaskar. Suomi sen sijaan on suhteellisen matalan biodiversiteetin maa. (Global Biodiversity Outlook 2002, 63 map1 Biodiversity at country level)

5 Biologinen monimuotoisuus väheneminen maailmassa Species have been disappearing at 50-100 times the natural rate, and this is predicted to rise dramatically. Based on current trends, an estimated 34,000 plant and 5,200 animal species - including one in eight of the world's bird species - face extinction. While the loss of individual species catches our attention, it is the fragmentation, degradation, and outright loss of forests, wetlands, coral reefs, and other ecosystems that poses the gravest threat to biological diversity. (Sustaining Life on Earth 2002, 5)

6 Biologinen monimuotoisuus väheneminen "Forests are home to much of the known terrestrial biodiversity, but about 45 per cent of the Earth's original forests are gone, cleared mostly during the past century. Despite some regrowth, the world's total forests are still shrinking rapidly, particularly in the tropics. Up to 10 per cent of coral reefs - among the richest ecosystems - have been destroyed, and one third of the remainder face collapse over the next 10 to 20 years. Coastal mangroves, a vital nursery habitat for countless species, are also vulnerable, with half already gone. " (Sustaining Life on Earth 2002, 5) Saatavilla sivulta http://www.cbd.int/convention/guide.shtml

7 BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN ARVO Biologisen monimuotoisuuden arvo voidaan nähdä taloudellisena arvona, jolloin arvoon lasketaan mukaan biodiversiteetin menetykseen liittyvät kustannukset ja hyödyt taloudenpitäjien hyvinvoinnin näkökulmasta. Täten monimuotoisuuden vähenemistä pidetään taloudellisena ongelmana, jos arvioidaan, että biodiversiteetin vähenemisestä syntyy yhteiskunnalle nettohaittoja.

8 Biologisen monimuotoisuuden taloudellinen arvo - suorat käyttäjäarvot (Kahn 1998, 88 - 92) Biologisen monimuotoisuuden taloudellisen arvossa voidaan erotella: suorat käyttäjäarvot esim. biologisesti monimuotoisempi tietty ekosysteemi on, sitä paremmin se kestää eri tyyppisiä shokkeja (ecosystem resilience). Yleisemmin monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti ekosysteemien terveyteen ja tuottavuuteen. Sen lisäksi monimuotoisuutta voidaan pitää tutkimattomana geenipankkinageenipankkina epäsuorat käyttäjäarvot esim. esteettiset arvot olemassaoloarvot optioarvo perintöarvo altruistiset arvot

9 MITEN BIODIVERSITEETTI VÄHENEE? (Kahn 2005, 490-491 ja 495-499) Elinympäristöjen tuhoaminen e.g. Metsien hävittäminen e.g Koralliriuttojen vaaleneminen ja kuoleminen merilämpötilan nousun seurauksena (Ilmastonmutos) Tulokaslajit Dodo Mauritius-saarella ja siat/rotat Open access harvesting Metsästys/ kalastus Metsästys Afrikkaan ja Aasian suuret nisäkkäät

10 MIKSI BIODIVERSITEETTI VÄHENEE? Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät julkishyödykkeet / ulkoisvaikutukset: yksityisen optimi/ yksityisen optimi erilaisia Kuvaaja (Pearce 2007, 315)* Lähde: Pearce, David (2007) Do We Really Care About Biodiversity? Environmental and Resource Economics, May 2007, v. 37, iss. 1, pp. 313-33.Do We Really Care About Biodiversity?

11 KEINOT BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN SUOJELEMISEKSI Ongelma: liikametsästys/kalastus Ehdotettu ratkaisu: omistussoikeuksien määritteleminen Mikäli liika kalastaminen johtuu huonosti määritellyistä omistusoikeuksista, voidaan suojella biologista monimuotoisuutta määrittelemällä omistusoikeuksia Tätä on jo tehty muutamissa maissa kalastuspolitiikan yhteydessä luomalla kaupattavia kalastuskiintiöitä.

12 Ongelma - liikaa metsästys: command and control & CITESCITES CITES = Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora on vuonna 1973 allekirjoitettu kansainvälinen sopimus, joka tuli voimaan vuonna 1975. 164 maata kuuluu CITESiin; noin 5000 eläinlajia ja 28000 kasvilajia on suojeltu CITESin avulla (The CITES species 2003). CITESissa suojellut lajit on luokiteltu kolmeen ryhmään. Liite 1 uhanalaiset lajit, joiden kauppa sallitaan vain hyvin erikoisissa tilanteissa. Liite 2 ei-uhanalaiset lajit, joille on olemassa riski, että kansainvälisestä kaupasta tuleva kysyntä saattaa asettaa liian suuret paineet niiden olemassaololle. Liite 3 kaikki lajit, jotka on suojeltu ainakin yhdessä maassa, mikäli maa on pyytänyt apua CITESiltä kyseisen lajin kansainvälisen kaupan valvonnassa.

13 Ongelma - liikaa metsästys: command and control & CITESCITES CITES valvoo liitteissä olevien eläinten, kasvien ja niiden tuotteiden kansainvälistä kauppaa lisenssillä. Kaikelle tuonnille, viennille ja uudelleen viennille (eli tietyn lajin - joka oli aikaisemmin tuotu maahan - vienti maasta, joka oli aikaisemmin tuotu maahan) on oltava asianmukainen lisenssi. CITES voi myös kieltää kokonaan tietyn lajin kansainvälisen kaupan, mikäli laji on tarpeeksi uhanalainen. Norsunluun kauppa kiellettiin CITESin alla vuonna 1989. Norsunluun

14 ELINYMPÄRISTÖJEN TUHOAMINEN Suorat toimet Maan ostaminen tai maan vuokraaminen (engl. purchase or lease) ja luonnonpuistojen perustaminen. Suojelusopimusten solmiminen maan omistajan kanssa (engl. easement). Maan omistaja sitoutuu luopumaan sovitun ajan tietyistä maan käyttötavoista maksua vastaan. Eri tahojen kilpailuttaminen valtion maan käytöstä, esim. puuteollisuus vastaan ympäristöjärjestöt (engl. concessions).

15 ELINYMPÄRISTÖJEN TUHOAMINEN Epäsuorat toimet pyrkivät yksityisten ja yhteiskunnallisten biologisen monimuotoisuuden nettohyötyjen yhtäläistämiseen eri tavoilla, kuten maksuilla ympäristöpalveluille (esim. kasvihuonekaasujen nielupalveluille) tukiaisilla niille elinkeinoelämän muodoille, joihin ei liity elinympäristöjen tuhoamista (esim. ekomatkailu) Ferraro ja Simpson (2001, 19) väittävät, että suorat toimet ovat paljon tehokkaampia kuin tukiaiset ekomatkailulle ja muille ”ympäristöystävällisille” elinkeinomuodoille.

16 Biodiversity prospecting Sedjion (1992 Kahnin mukaan 1998, 387) sademetsää suojeltaisiin enemmän, mikäli sademetsää sisältävissä maissa olisi oikeus saada osa maksetuista rojalteista lääkkeistä, jotka on kehitetty metsästä löydetyistä lajeista (erityisesti kasveista). 25% USA:ssa myydyistä lääkkeistä sisältää kasveista kehitettyjä yhdisteitä. Esimerkiksi leukemialääkkeet sisältävät yhdisteen, jotka tulevat Madagascarin rosy perwinkle –kasvista (Simpson 1997, 12). Simpson (1997) ei kuitenkaan usko, että Sedjion ehdottamalla ratkaisulla olisi kovin suurta merkitystä sademetsien biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi

17 Biodiversity prospecting arvio: on olemassa miljoonia tutkimattomia kasvi- ja eläinlajeja, potentiaalisesti hyödyllisten yhdisteiden lähteinä toimivia lajeja on joko niin monta, että niitä on kuitenkin liikaa, tai niin harvoja, että todennäköisyys löytää hyödyllisiä yhdisteitä on erittäin matala kuinka paljon halutaan säilyttää biologista monimuotoisuutta? on arvioitava kuinka paljon biologisen monimuotoisuuden suojelun kasvaminen yhdelle lajille tuo lisähyötyä (biologisen monimuotoisuuden rajahyöty). Biologisen monimuotoisuuden rajahyöty riippuu sekä siitä, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan uudesta lääkkeestä että siitä kuinka todennäköistä on löytää lajista yhdiste, joilla on lääkinnällistä käyttöä.

18 Biodiversity prospecting Mikäli sama yhdiste löytyy monista lajeista, lajille on monta substituuttia ja juuri sen tietyn lajin suojelu ei ole kovin arvokasta. Toisaalta, mikäli substituutteja ei ole, niin sitten todennäköisyys suojella juuri oikea laji on pieni (on miljoonia lajeja, joista vain yksi tuottaa juuri sitä yhdistettä) ja rajahyöty on pieni, koska todennäköisyys suojella juuri oikea laji on pieni.

19 Convention on biological diversity CBD At the 1992 Earth Summit in Rio de Janeiro, world leaders agreed on a comprehensive strategy for "sustainable development" -- meeting our needs while ensuring that we leave a healthy and viable world for future generations. One of the key agreements adopted at Rio was the Convention on Biological Diversity. The Convention has three main goals: The conservation of biodiversity, Sustainable use of the components of biodiversity, and Sharing the benefits arising from the commercial and other utilization of genetic resources in a fair and equitable way

20 Scott Barrett, 1994. "The biodiversity supergame," Environmental & Resource Economics 4, 111-122The biodiversity supergame Environmental & Resource Economics