Johdatus viestintään, kahdeksas luento: verkkoviestintä ja viestinnän tulevaisuus Leif Åberg syksy 2002.

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään, kahdeksas luento: verkkoviestintä ja viestinnän tulevaisuus Leif Åberg syksy 2002."— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään, kahdeksas luento: verkkoviestintä ja viestinnän tulevaisuus Leif Åberg syksy 2002

2 Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 18. 09. 2 viestintä on prosessi 25.09. 3 viestintä on merkityksen- antoa ja tulkintaa 02.10. 4 viestintä on yhteisyyttä 09.10. 5 kooste viestinnän näkökulmista 16.10. 6 keskinäisviestintä 23.10. välitentti 30.10. 7 organisaatioviestintä 06.11. 8 joukkoviestintä 13.11. ei luentoa 20.11. 9 verkkoviestintä ja viestinnän tulevaisuus 27.11. 10 kooste 04.12. lopputentti 11.12. rästitentti 09.01.2003

3 Edellisen luentokerran käyttösyyharjoitus

4 Suomen mediamaisema joukkoviestintää käytetään paljon painetut viestimet edelleen vahvoilla samalla “Internet country”

5 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa, minuuttia Mittaustapa muuttunut tv:n osalta: muutos ei ole näin huikea !

6 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 2002 minuuttia ja % kokonaisajasta Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 2002

7

8 Internetin käyttö Suomessa 1000 käyttäjää

9 Internetin käyttö Suomessa noin 52% suomalaisista käyttänyt vuosikasvu hieman taittunut: nyt vain +9% yli 2 miljoonaa viikkokäyttäjää eniten kasvussa: päivittäiskäyttäjät, vuotuinen kasvu +17 % 24 % lukenut sanoma- tai aikakauslehtiä Internetin välityksellä (luku vuodelta 2001), suurin ryhmä 15-24 -vuotiaat –Iltalehti 48 % lukeneista, Ilta=Sanomat 45 % ja HS 31% seuraava murros: digicash (Lähde: Taloustutkimus Oy)

10 Internetiä edes joskus käyttävistä –83 % ilmoitti tärkeimpiin kuuluviksi syikseen internetin käyttöön tiedonhaun –pankkipalvelujen käytön mainitsi hieman yli puolet vastaajista –viihteen ja surffailun tärkeimpien internetin käyttösyihin laski mukaan 42 % alle 25-vuotiaiden joukossa heitä oli kolme neljästä tutkimukseen osallistuneesta. Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 2002

11 Matkapuhelimen käytöstä Vähintään 2 tekstiviestiä päivässä lähettäviä oli kaikkien matkapuhelimien käyttäjien joukossa 25 %. Naiset lähettävät miehiä useammin tekstiviestejä; naisista 29 % lähettää vähintään kaksi tekstiviestiä päivittäin, kun taas miesten joukossa tähän ryhmään kuuluvia on joka viides. Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 2002

12 Ikätarkastelussa tekstiviestien lähettäminen painottuu voimakkaasti nuoriin. Alle 30-vuotiaiden vastaajien ryhmässä vähintään kerran päivässä tekstiviestin lähettäviä oli 69 %.

13 Verkkoviestintä viestintää tietoverkon välityksellä –internetin www-tekniikan avulla –internet, intranet, ekstranet –myös mobiili verkkoviestintä Verkkoviestintää voidaan tarkastella –henkilökohtaisella tasolla –työyhteisöjen tasolla –mediatasolla

14 Henkilökohtainen taso sähköposti chattailu tiedonhaku kaupankäynti opiskelu

15 Työyhteisöjen taso ensin sisäisen tiedotuksen väline, nyt yhä enemmän myös operatiivista viestintää –tuotannon ohjaus, työohjeet –verkkojohtaminen, e-management –virtuaaliset työryhmät –sähköinen tiedotuslehti ja ilmoitustaulu intranet: sisäinen verkko, palomuurin takana ekstranet: mukana tietyt kumppanit internet: avoin kanava

16 Mediataso verkkomediat –uutisjulkaisut –erikoisjulkaisut –verkkokirjat haasteita –korvaavuus vai täydentävyys ? –esitystapa kuten aina, ensin lähdetty vanhasta genrestä etsivät muotoaan

17 The offline newspaper

18 The online newspaper

19 Tietoyhteiskunta, uudet tekniset viestimet ja viestinnän kehitysnäkymät

20 ja käyttävät jo tulevaisuuden viestintäteknologiaa aatamin- ja eevanaikuiset ihmiset toimivat 1800-luvun organisatorisissa puitteissa Yhteensopimattomuuden haaste:

21 Viestinnän kehitysvaiheet: lineaarinen koodi vallitsee puhe 35 000 vuotta sitten: alkuaan hyvin arkaainen lineaarinen koodi kirjoitustaito 5 000 vuotta sitten: painoviestinnän esimuoto painoviestintä 500 vuotta sitten: painettu lineaarinen koodi, viestintä demokratisoituu

22 sähköinen viestintä 160 vuotta sitten: ensin analoginen, paljon myöhemmin digitaalinen koodi digitaalinen koodaus ja mikroprosessorit 50 vuotta sitten: sähköinen lineaarinen koodi verkot ja tietokannat 10 vuotta sitten: vastaanottajavetoinen, pull-media, mutta edelleen lineaarinen koodi

23 Tietoyhteiskuntakeskustelun kolme aaltoa (Helena Tapper) 1tietoyhteiskunta tietotaloutena, 1940-luvun lopulla painopiste tietosektorin taloudellisissa ja työllisyysvaikutuksissa

24 2tietoyhteiskunta jälkiteollisena yhteiskuntana, 1960-luvulla painopiste mainframe- informaatiojärjestelmissä ja teledemokratiakokeiluissa

25 3tietoyhteiskunta verkostoituneena globaalisena tietoyhteiskuntana, 1990-luvun alusta painopiste information super highway- ajattelussa, hajautetuissa verkoissa ja käyttäjissä myös kansalaisyhteiskunnan näkökulma vahvistuu

26 Information society, informational society ja network society, Manuel Castells’in mukaan information society –”emphasizes the role of information in the society” informational society –”information generation, processing, and transmission become the fundamental sources of productivity and power”

27 network society –”the new economy that is organized around global networks of capital, management, and information, whose access to technological know-how is at the roots of productivity and competitiveness” (Castells, M., The Rise of the Network Society, 1996, 21, 471)

28 Suomi tietoyhteiskunnaksi: kansalliset linjaukset lähtökohtana Suomen selviytymisen kannalta kansantalouteen ja hyvinvointiin kohdistuvat uhat ja paineet teesi: ongelmien ratkaisussa pitkällä aikavälillä viesti- ja viestintätekniikka sekä verkostoituminen ovat keskeisiä keinoja

29 –visio: Suomi on 2000-luvun alkupuolella verkostomaisesti toimiva tietoyhteiskunta, maailman ykkösluokassa sovelluksissa ja tietoteollisuudessa –tähän on erinomaiset lähtökohdat: koulutus ja tekninen osaaminen tietotekniikan käyttö tietotekniset sovellukset avoin kilpailu telepalveluissa tietoliikenteen infrastruktuuri

30 Teknisten viestimien kehittämisen vaiheet (Winston, B. Misunderstanding Media)

31 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

32 MenneisyysTulevaisuus Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso

33 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso

34 Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi tieteellinen perustietämys esimerkiksi painoteknologiasta, sähkömagneettisista ilmiöistä tai fotokineesistä

35 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen

36 Ensimmäinen muunnos: idean muodostuminen muuttaa tieteelliset prosessit mahdollisten käytännön ratkaisujen testaamiseksi luovuus, intuitio ja mielikuvitus korostuvat

37 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen

38 Vaihe 2: prototyypit ‘teknologistit’ alkavat rakentaa laitteita, joiden arvelevat toteuttavan ensimmäisen muunnoksen ideoita

39 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

40 Toinen muunnos: odottamaton välttämättömyys prototyypeistä keksintöjä a)muiden teknisten keksintöjen seurauksena, kuten rautatiet -> lennätin b)sosiaaliset paineet, kuten aikanaan uudenaikaisten yritysten edellyttämät kirjoituskoneet, puhelimet ja kopiokoneet tai globaalisten organisaatioiden verkkokokoukset c)kaupalliset tarpeet, kuten nopeat tietoliikenneyhteydet kotitietokoneiden kehittyessä

41 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

42 Vaihe 3: keksintö odottamaton välttämättömyys toimii katalyyttinä, kiihdyttimenä esimerkkejä: -kirja, sanomalehti, verkkolehti -sähke, teleksi, sähköposti, tekstiviestit -puhelin, kännykkä, kommunikaattori -laskutikku, mekaaninen laskin, sähköinen laskin, tietokone, sylimikro, kämmenmikro

43 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

44 Kolmas muunnos: radikaalin mahdollisuuden vaimentaminen sitkatekijöitä, hidastavat uudisteen käyttöönottoa: a)olemassaolevat sosiaaliset kaavoittumat, kuten viestimien tapakäyttö b)vaikeus kammeta hallitsevassa asemassa oleva pois markkinoilta, kuten Apple (tai Linux) vastaan Microsoft c)jo tehdyt investoinnit viestintään, kuten WindowsXP vastaan Windows2000 tai MiniDisc vastaan CD

45 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

46 Vaihe 4: tuotanto, spin-off’it, korvaajat uudiste hyväksytään tuotantoon, mutta sitä voidaan muuntaa tai ottaa käyttöön eri tavalla kuin alunperin tarkoitettiin spin-off’it eli sivutuotteet: CD-telineet; kännykän värikuoret yms; Harry Potterin sivutuotteet korvaajat: tuote korvautuu paremmalla, kuten mekaaniset laskimet sähköisillä tai Polaroid- pikakamerat videolevyillä tai digikameroilla

47 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

48 Varjotoiminnot, shadow functions David Holzman, Xerox Research Division jokainen tekninen kehitys synnyttää ns varjotoimintoja joita usein yritetään ratkaista teknisesti jolloin syntyy uusia varjotoimintoja

49 Viestinnän varjotoiminnot kaikki yhteydenpitoon liittyvät häiriöt, jotka estävät henkilöä toimimasta tehokkaasti työssään esimerkki: puhelimen contact - privacy -dilemma