Olemmeko pesäpallona kilpa- ja huippu-urheilun polulla?

Esitys aiheesta: "Olemmeko pesäpallona kilpa- ja huippu-urheilun polulla?"— Esityksen transkriptio:

1 Olemmeko pesäpallona kilpa- ja huippu-urheilun polulla?

2 URHEILIJANPOLKU / VALMENNUKSEN PELIKORTIT
HUIPPU-URHEILU HARRASTUS URHEILU Kivijalka Iso massa Taidon kehittyminen Pelimäärä NUORI C-A JUNIORIT AIKUINEN PELINAPPULAT Urheilija. Valmentaja. Joukkue. Tiedostettu, sovittu metodi, ”linja”. Joukkuepeli. Pelisäännöt. Luottamus. Tavoitteellisuus Pitkäjänteisyys Omavaraisuus Kilpailu- ja siirtojärjestelmä Suunnitelmallisuus Tavoitteellisuus Pelienmäärä Kilpailu- ja siirtojärjestelmä SIIRROT Urheilu-ura. Herkkyyskaudet. Vuositaso. Harjoitusjaksot. Viikkosuunnitelmat. Päiväsuunnitelmat. Harjoitukset. Testit. Suorituskontrollit. Seuranta. LAPSI G – D - JUNIORIT PESISKOULUT Muutos kiteytyy kolmeen asiaan: 1. Urheilija on lähipiireineen keskiössä. 2. Osaamista on kehitettävä ja vietävä käytännön valmennukseen. 3. Yhteistyötä on vahvistettava.

3

4 Pojat C-pojat: (22! 33 38) B-pojat: (21) A-pojat: (14)

5 Pojat C-pojat: (22! 33 38) B-pojat: (21) A-pojat: (14)

6 Vuosi Joukkueet Pelimäärä Yleisömäärät Keskiarvo 2000 14 254 301732 1188 2001 251 309064 1231 2002 12 229 267309 1167 2003 220 266539 1212 2004 238 272738 1146 2005 221 295189 1336 2006 232 301871 1301 2007 13 237 336568 1420 2008 196 293132 1496 2009 11 169 335878 1987 2010 192 340821 1775 2011 177 306614 1732 2012 203 307750 1516 2013 197 327009 1660 2014 217 321343  1481

7 Vuosi Joukkueet Pelimäärä Yleisömäärät Keskiarvo 1990 14 443717 1991 436385 1992 415755 1993 433144 1994 435194 1995 427077 1996 425193 1997 15 492414 1998 423840 1999 13 311288 2000 14 254 301732 1188 2001 251 309064 1231 2002 12 229 267309 1167 2003 220 266539 1212 2004 238 272738 1146 2005 221 295189 1336 2006 232 301871 1301 2007 13 237 336568 1420 2008 196 293132 1496 2009 11 169 335878 1987 2010 192 340821 1775 2011 177 306614 1732 2012 203 307750 1516 2013 197 327009 1660 2014 217 321343  1481

8 ISO TAVOITE Valmentajien- ja pelaajien kehittäminen (yksilön kehittäminen) Tuottaa mahdollisimman paljon Superpesispelaajia TOIMENPITEET - Valmennus- ja koulutusjärjestelmän kehittäminen - Verkkoympäristö (pesisnet, extranet) - Omat kotisivut (tiedottaminen, ymmärrys) - Akatemiayhteistyön kehittäminen - Valmennuskeskusjoukkueet (B-pojat) - Lajinkehittämistyöt MITTARIT - palaute - määrät (pesisnet, extranet, koulutukset) - akatemiastatukset - pelaajienmäärät ylemmillä sarjatasoilla - tutkimukset ja lajinkehittämistyöt (lopputyöt)

9 ISO TAVOITE Valmentajien ja pelaajien kehittäminen (yksilön kehittäminen) Tuottaa mahdollisimman paljon Superpesispelaajia Valmennuskoulutusjärjestelmä Kilpailujärjestelmä Siirtojärjestelmä (pelaajien liikkumisvapaus) ”kaikkien toimenpiteiden pitäisi mahdollistaa tavoitteen saavuttamista” Valmennus- ja koulutuksen kolme pääprosessia Osaamisohjelma Urheiluakatemiaohjelma (oppilaitos- ja urheiluopistoyhteistyö) Huippuvaiheen ohjelma

10 TOIMIVAN SEURAN LÄHTÖKOHDAT
PÄÄVALMENTAJA - PELINJOHTAJA PÄÄVALMENTAJA - PELINJOHTAJA MARKKINOINTI - VIESTINTÄ TALOUSHALLINTO URHEILINPOLKU TOIMIVAN SEURAN LÄHTÖKOHDAT

11 SUDENKUOPAT VALMENNUKSESSA
TAITOVALMENNUS TAKTIIKKA Pätemisen tarve tai ymmärryksen puute Tehdään liian vaikeaksi toistoja, toistoja, toistoja - Miten taktiikkaa opetetaan tai opitaan? Yksipuolisuus  Monipuolisuus Herkkyyskausi - Tuleeko toistoja riittävästi? - Heikkouksien vai vahvuuksien kautta? PSYYKKINEN VALMENNUS FYSIIKKAVALMENNUS Irrallinen ja mystinen juttu Ulkopuolinen henkilö ”me ollaan hävitty tää peli” - Pesäpallo  lajianalyysi Kivijalan rakentaminen Ymmärryksen puute tai sen siirtyminen Seurannan puute Harjoitusohjelmia ei laadita kuormittavuuden kautta Peruskunnon merkitys on kaiken harjoittelun taustalla – paljonko tulee päivässä?

12 URHEILUAKATEMIAT 1. Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia
2. Etelä-Savon urheiluakatemia 3. Joensuun urheiluakatemia 4. Kouvolan urheiluakatemia 5. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia, URHEA 6. Ouluseutu urheiluakatemia 7. Pohjois-Savon urheiluakatemia 8. Päijät-Hämeen urheiluakatemia 9. Satakunta Sports Academy, SSA 10. Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemia 11. Keski-Suomen urheiluakatemia 12. Lapin urheiluakatemia 13. Turun seudun urheiluakatemia 14. Tampereen urheiluakatemia 15. Vaasan seudun urheiluakatemia-Vasa regionens idrottsakademi 16. Vuokatti urheiluakatemia 17. Keski-Pohjanmaan urheiluakatemia 18. Etelä-Karjalan urheiluakatemia 19. Porvoon urheiluakatemia

13 APUDIAT ESITYKSEENN

14 Miksi huippupesäpalloilua tarvitaan?
Huippupesäpalloilua tarvitaan huippu-urheilun vuoksi: Huippu-pesis on happea, jota ihmiset hengittää. Huippu-pesis on tärkeä osa arvokasta liikuntakulttuuriamme. Huippu- pesistä tarvitaan jo urheilun itsensä vuoksi. Huippupesäpalloilua tarvitaan urheilijan vuoksi (visio):Huippu-pesis on innostava, vastuullinen ja laadukas polku kaikille niille urheilijoille, jotka haluavat pyrkiä omaan parhaimpaansa ja olla esikuvana muille. Huippupesäpalloilua tarvitaan osaamisen vuoksi: Osaamisen kasvattaminen on jokaiselle ihmiselle elämänmittainen oppimisen paikka. Huippu-urheilu on osa tätä osaamista – antamassa ja saamassa. Huippupesäpalloilua tarvitaan yhteisöllisyyden vuoksi: Huippu-pesis yhdistää ja toimii merkittävänä yhteisöllisyyden lisääjänä.   Huippupesäpalloilua tarvitaan, sillä itse matka on arvokas: Huippu-urheilijan matka on kasvamista, sitoutumista, oppimista ja kasvamista epäonnistumisesta onnistumiseen. Urheilijan ja valmentajan polku on matkana arvokkain. Arvokasta ei ole pelkästään urheilumenestys. Menestykseen pyrkiminen luo perustavoitteen polulle. Huippupesäpalloilua tarvitaan ihmisten vuoksi (visio): Menestyvä huippu-pesis on vahva mielikuvan, brändin rakentaja. Pesiväki käynnistänyt muutoksen ja halun saada aikaan parempia tuloksia. Samanaikaisesti puhaltavat pesisliikkeessä muutoksen tuulet. On syntynyt lasten-, nuorten- ja huippu-urheilunyhteinen visio tehdä pesiksestä valtakunnallinen urheilun suunnannäyttäjä. Tässä yhteisessä visiossa tärkeimpänä keskeisimpinä asioina tulee valtakunnallisesti harrastajamäärien lisääminen ja huippu- urheilun arvostuksen lisääminen.

15 VALMENNUSKESKUKSET Kuortane
Kuortane Tavoite: Tuottaa valtakunnallisesti mahdollisimman paljon Superpesispelaajia. ALUEELLISET JA VALTAKUNNALLISET TEHTÄVÄT Päivittäinen valmennus Järjestää toisen asteen valmennusta (urheilulukio, urheiluopisto). Kuortaneen Urheiluopiston apuna järjestämässä urheiluopistoleirityksiä seurojen tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena käynnistää yläkoululeiritykset yhteistyössä Kuortaneen kunnan kanssa Valmennuskoulutukset Avustaa maakunnan vastaavaa Junioripesäpallovalmentajatutkinnon järjestämisessä.(JPTV) Järjestää Nuorten pesäpallovalmentajatutkinto kokonaisuudessaan.(NPTV) Pohjanmaan Pesiksen aluevalmentaja toiminnan koordinointi Valmennuskoulutusryhmä Vastaa valmennuskeskusjoukkuejärjestelmästä Toimii PLVT-koulutuksessa kouluttajana ja tukee suunnittelua Kehittää valmennuskoulutusjärjestelmää tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon laadukkaita Superpesispelaajia. Rakentaa yhdessä muitten valmennuskoulutusryhmän jäsenien kanssa valtakunnallisia tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita tavoitteen saavuttamisen tueksi. Valmennuskeskusjoukkuejärjestelmä Vastaa Kuortaneen valmennuskeskusjoukkueen toiminnasta (C/B-juniorit). Vastuuhenkilö Sami-Petteri Kivimäki

16 Varala Tavoite 2014 1) Varalan pesäpallon valmennuskeskuksen toimintojen vakiinnuttaminen ja palvelujen käytön levittäminen useammalle toimijalle 2) Hämeen alueen pesäpallotoiminnan kehittäminen 3) Tampereen pesäpalloakatemia toiminnan vahvistaminen ALUEELLISET JA VALTAKUNNALLISET TEHTÄVÄT Urheiluakatemia Vastaa Tampereen ja Hämeenkyrön pesäpalloakatemian toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä osana Tampereen Urheiluakatemiaa Kehittää Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen alueiden pesäpalloakatemioiden toimintaa. Liittojohtoisten koulutusten organisointi JPVT NPVT Seuratoimintakoulutus, Superpesisseurat ja myöhemmin muut seurat Hämeen alueen koulutusten organisointi yhdessä Länsi-Suomen pesiksen ja Varsinais-Suomen pesiksen kanssa PML Pesiskoulurehtorikoulutus Urheilijoiden teemakoulutukset Pelinjohtajien ja valmentajien teemakoulutukset Valmennuskeskusjoukkuejärjestelmä Vastaa Varalan valmennuskeskusjoukkueen toiminnasta (C/B-juniorit). Tukipalvelut Auttaa oman alueensa seurojen kehittämistä luomalla tukipalveluja juniori – ja aikuisvalmennukseen. Valmennuskeskuspalveluiden kuten leiritysten suunnittelu ja organisointi toiminta-alueen seuroille. Yhteistyö ja verkostoituminen Toimintojen yhdistäminen ja tukeminen eri tasoilla Liitto ja lähialueet (Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi, Etelä-Suomi) Paikalliset seurat Tampereen Urheiluakatemia Tampereen kaupunki Varalan Urheiluopisto ja valmennuskeskus Muut urheilulajit ja valtakunnalliset järjestöt (mm. HLU) Vastuuhenkilö Juha Antikainen(puolipäiväinen, vastaa opistolla Valmentajan Ammattitutkinnosta

17 Tanhuvaara Tavoite: Kehittää lasten ja nuorten pesäpallotoimintaa ja välillisesti kehittää valtakunnallisesti Superpesispelaajia. ALUEELLISET JA VALTAKUNNALLISET TEHTÄVÄT Valmennus Toimii Itäisen alueen koulutus – ja valmennusvastaavana. Järjestää alueella peli-, koulutus- ja valmennusleirejä. Koordinoi alueen pesisakatemioiden toimintaa. Järjestää tarpeen mukaisesti valmennus – ja testausleirejä seuroille. Valmennuskoulutukset Vastaa Itäisellä alueella Pesisjuniorin monipuolinen liikunta(PML) – koulutuksesta, junioripesäpallovalmentajatutkinto(JPVT) ja Nuorten pesäpallovalmentajatutkinto(NPTV) järjestämisestä ja koulutuksesta. Pesäpalloliiton koulutus – ja valmennussivusto (Pesisnet) Tuottaa ja päivittää pesäpallon opetusmateriaalia pesisnettiin. Tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa opetusmateriaalin jalkauttamisesta. Valmennuskoulutusryhmä Kehittää valmennuskoulutusjärjestelmää tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon laadukkaita Superpesispelaajia. Rakentaa yhdessä muitten valmennuskoulutusryhmän jäsenien kanssa valtakunnallisia tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita tavoitteen saavuttamisen tueksi. Valmennuskeskusjoukkuejärjestelmä Vastaa Tanhuvaaran valmennuskeskusjoukkueen joukkuetoiminnasta (C/B-juniorit). Vastuuhenkilö Matti Mansikka Varala

18 Vuokatti Tavoite: Tuottaa valtakunnallisesti mahdollisimman paljon Superpesispelaajia. ALUEELLISET JA VALTAKUNNALLISET TEHTÄVÄT Päivittäinen valmennus Järjestää yläkoululeirityksiä (lukkari- ja yleisleiritykset). Järjestää toisen asteen valmennusta (lukio, kao, urheiluopisto). Järjestää kolmannen asteen valmennusta (prikaati, AMK). Järjestää urheiluopistoleirityksiä seurojen tarpeiden mukaisesti. Valmennuskoulutukset Avustaa maakunnan vastaavaa Junioripesäpallovalmentajatutkinnon järjestämisessä.(JPTV) Järjestää Nuorten pesäpallovalmentajatutkinto kokonaisuudessaan.(NPTV) Järjestää Lajivalmentajatutkinto (PLVT). Pesäpalloliiton koulutus – ja valmennussivusto (Pesisnet) Kehittää pesäpalloliiton koulutus – ja valmennussivustoa (pesisnet). Tuottaa ja päivittää pesäpallon opetusmateriaalia pesisnettiin. Tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa opetusmateriaalien jalkauttamisesta. Valmennuskoulutusryhmä Vastaa valmennuskoulutusryhmän toiminnasta. Kehittää valmennuskoulutusjärjestelmää tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon laadukkaita Superpesispelaajia. Rakentaa yhdessä muitten valmennuskoulutusryhmän jäsenien kanssa valtakunnallisia tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita tavoitteen saavuttamisen tueksi. Valmennuskeskusjoukkuejärjestelmä / Vastaa Vuokatin valmennuskeskusjoukkueen toiminnasta(C/B-juniorit). Vastuuhenkilö / Mikko Huotari