Syrjinnän sosiaalipsykologiset vaikutukset

Esitys aiheesta: "Syrjinnän sosiaalipsykologiset vaikutukset"— Esityksen transkriptio:

1 Syrjinnän sosiaalipsykologiset vaikutukset
Näyteluento Inga Jasinskaja-Lahti

2 Aiemmin opittua Asenteet ja ennakkoluulot
Sosiaalisen identiteetin teoria (SIT) Syrjintä ja sen psykologiset seuraukset Opintojakson käytyään opiskelija osaa suhteuttaa toisiinsa ja arvioida kriittisesti erilaisia tutkimusalueeseen liittyviä teorioita ja lähestymistapoja sekä niihin perustuvien tutkimusten tuloksia. Opiskelija oppii vertailemaan eri lähestymistavoissa käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja osaa arvioida niiden soveltuvuutta eri tutkimuskysymyksiin. Lisäksi opiskelija osaa eritellä sosiaalipsykologian eri tutkimusperinteisiin ja lähestymistapoihin kytkeytyviä tutkimuskysymyksiä esimerkiksi sosiaalisen identiteetin, enemmistö-vähemmistösuhteiden, kulttuuriryhmien välisten suhteiden, sosiaalisen vaikuttamisen tai johtajuuden tutkimusalueilla. Luettava materiaali sisältää myös tutkimusartikkeleita, jolloin opiskelija harjaantuu edelleen englanninkielisten tieteellisten tekstien lukemiseen.

3 ”Recognizing disadvantage is painful” (Schmitt & Branscombe 2002).
”Oman ryhmän alempiarvoisuuden havaitseminen on kivuliasta”. Syrjinnän kokemusten merkitys yksilölle ja sen seuraamukset riippuvat siitä, mihin ryhmäjäsenyyteen ne kohdistuvat ja mikä on sen ryhmän status yhteiskunnassa (Schmitt & Branscombe, 2002). Sosiaalisesti alempiarvoisiin (low status / disadvantaged) vähemmistöryhmiin kuuluville syrjintäkokemukset muodostavat identiteettiuhan. Ne ovat sisäisiä (internal), pysyviä ja kontrolloimattomia kokemuksia, jotka kyseenalaistavat ryhmän ja oman arvon, sosiaalisen ja henkilökohtaisen identiteetin ja oikeuden yhdenvertaisuuteen. Ne myös viestittävät yleisestä ja laajasti levinneestä poissulkemisesta, siitä, ettei ryhmälle ole sellaisena tilaa ja/tai arvo yhteiskunnallisessa järjestelmässä. Sosiaalinen identiteetti on kilpi ja ase syrjintää kokevien vähemmistöjen taistelussa sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Paris

4 Sisältö Oppimistavoitteet Syrjintä-identifikaatio -malli (RIM)
Syrjintä-disidentifikaatio -malli (RDIM) Oppia keskeiset, syrjinnän, identifikaation ja ulkoryhmäasenteiden yhteyksiä selittävät teoreettiset mallit. Syrjinnän ja sen seurausten prosessinomaisuus ja kehämäisyys Ymmärtää syrjinnän, identifikaation ja asenteiden dynaaminen ja vuorovaikutteinen luonne. RIM ja RDIM -mallien soveltaminen käytännössä Saada välineitä ryhmienvälisten suhteiden interventioiden kehittämiseen ja syrjinnänvastaiseen käytännön työhön.

5 Syrjintä-samaistuminen -malli Rejection-Identification Model (RIM) (Branscombe, et al. 1999; Schmitt & Branscombe 2002) Asenteet enemmistöä kohtaan - Psyykkinen hyvinvointi / itsetunto Syrjintä- kokemukset Vähemmistöidentiteetin kasvattaminen on coping-reaktio syrjintään -> Syrjintä-samaistumismalli (Rejection-Identification Model, RIM) Verkuytenin (2007, Verkuyten & Yildiz, 2007) tutkimukset turkkilasista ja marokkolaisista maahanmuuttajista Hollannissa. Kutsuttu myös reaktiiviseksi etnisyydeksi (Reactive ethnicity) tai re-etnisisaatioksi (re-ethnicisation) - Vähemmistö- ryhmän identiteetti + +

6 Syrjintä-disidentifikaatio –malli Rejection-Disidentification Model (RDIM) (Jasinskaja-Lahti, Liebkind & Solheim 2009) Kansallinen disidentifikaatio - + An eight year follow-up study of Russian and Estonian immigrants in Finland clearly supported the rejection-disidentification assumption of RDIM (Jasinskaja-Lahti et al., 2009). Recently, also Badea, Jetten, Iyer and Er-Rafiy (2011) provided support for the model by studying Romanian and Moroccan immigrants in France: perceived rejection by host society directly and negatively affected French identification among immigrants, which, in turn, reduced the extent to which they adhered to the assimilation acculturation strategy. Tärkeää: Dis-identifikaatio eroaa de-identifikaatiosta siten, että sitoutumisen aste ylempään sisäryhmään (superordinate ingroup) pienee, olettaen että sellainen sitoutuminen on alunperin loout olemassa (Steele, 1992). Kausaalisuhteiden todentaminen vaatii 3-wave tutkimuksen  INPRES Several social psychological studies have shown that the anticipation of the quality of future contact affects the way in which actual contact situations are perceived and intergroup attitudes are formed (e.g., Shapiro & Neuberg, 2008; Shelton, Richeson, & Vorauer, 2006). Indeed, people who have negative expectations about future intergoup interaction tend to avoid, rather than approach, outgroup members (Mendoza-Denton, Downey, Purdie, Davis, & Pietrzak, 2002; Pinel, 1999; Plant & Devine, 2003; Shelton & Richeson, 2005, 2006). Intergroup forecasting error. Asenteet enemmistöä kohtaan Syrjintä- kokemukset - Jatkokehittelyä: - 3-vaiheinen seurantatutkimus - syrjintäodotusten, vähemmistöidentiteetin ja ulkoryhmäasenteiden lähtötasot?

7 INPRES-hanke 2008-2011 http://blogs.helsinki.fi/inpres-project/
Kuva: Paluumuuttajat jonossa Suomen konsulaatin edessä, toukokuu 2008.

8 RIM ja RDIM: INPRES-projekti (N = 325) Jasinskaja-Lahti, Mähönen & Ketokivi (in preparation)
Ennen muuttoa Heti muuton jälkeen Muutos kahden vuoden aikana Asenteet suomalaisia kohtaan Asenteet suomalaisia kohtaan - Syrjintä kokemukset Syrjintä- odotukset Reaktiivinen etnisyys ei toiminut tässä, mutta toisessa tutkimuksessamme havaittiin, ettei syrjinä kata kaikkia kielteisiä matalaan ryhmän statukseen kohdistuvia kokemuksia ja esimerkiksi kun maahanmuuttajat kokivat huono asemansa olevan mahdoton haastaa (legitimate), niin he kääntyivät venäläisyhteisöön puoleen. Seuraavalla luennolla käsitellään tarkemmin miten erilaisia reaktioita erilaisiin torjunnan ja syrjinnän kokemuksiin (esim. kontaktihypotesin ja SIT:n pohjalta). - Suomalainen identiteetti Venäläinen identiteetti Venäläinen identiteetti

9 Yhdistetyt RIM ja RDIM -mallit
Rejection-Disidentification Model Kansallinen identiteetti + Asenteet enemmistöä kohtaan - RIM ja RDIM ovat SIT-teoriasta johdannaisia teoreettisia malleja, jotka selittävät syrjinnän uhrien identiteettireaktioita syrjintäkokemuksiin. Pitkittäistutkimuksissa näyttö on enemmän RDIM:n kuin RIM:n puolella Syrjintäkokemusten, identiteettien ja asenteiden väliset suhteet ovat kaksisuuntaisia  ryhmienvälisten suhteiden noidankehä . Koettu syrjintä - - Psyykkinen hyvinvointi + Etninen identiteetti + Rejection-Identification Model

10 Mitä käytännössä? Maahanmuuttoa edeltävän vaiheen interventiot:
Ensimmäisen ryhmienvälisen kontaktin merkitys Positiivisten, mutta realististen odotusten merkitys Maahanmuutonjälkeiset interventiot: Yhteiskunnalliseen asenneilmapiiriin ja syrjintään puuttuminen Maahanmuuttajien tukeminen Inklusiivisen kansallisen identiteetin kehittäminen

11 Kotitehtävä Lue Ellemersin ym (2002) artikkeli Self and Social Identity erilaisista reaktioista erilaisiin identiteettiuhkiin. Etsi kirjallisuudesta 1 esimerkki empiirisestä tutkimuksesta, joka havainnollistaa jotakin Ellemersin ym. mallin vaihtoehdoista. Hakuvinkit: Tutustu Ellemersin ym. lähdeluetteloon Tutustu Ellemersiin’ ym. Viittanneisiin tutkimuksiin (scholar.google.com -> viittaukset artikkeliin) Valmistaudu esittelemään tutkimuksen tulokset kurssikavereille (max. 5 min). Tänään käsittelimme vähemmistöryhmien jäsenten identiteettireaktioita tilanteissa, joissa heidän ryhmäjäsenyytensä on selvä, identiteetti vahva ja toiminnan motiivi ryhmän statuksen parantaminen ja ryhmän vahvistaminen. Näitä vähemmistöidentiteettejä on myös kutsuttu kroonisesti merkityksellisiksi ja ne usein muodostavat kiinteän osan niiden jäsenten henkilökohtaisesta identiteettiä. Lisäksi näimme, että vahva identiteetti voi myös herkistää tai altistaa syrjinnänkokemuksille. Ensi kerralla käsittelemme tutkintovaatimuksissa mainittua Naomi Ellemersin ja kumppaneiden vuoden 2002 artikkelia Self and Social Identity. Siinä esitellään mielenkiintoinen taxonomia eri identiteettiuhista ja niiden herättämistä identiteettihuolista ja toimintamotiiveista, jotka eroavat riippuen siitä, kuinka merkityksellinen ja voimakas on uhattu ryhmäidentiteetti ryhmän eri jäsenille. Eli puhumme siitä, miten sosiaalinen identiteetti voi myös säädellä eli moderoida reaktioita eri identiteettiuhkiin.

12 Kirjallisuutta Branscombe, N. R., Schmitt, M. T., & Harvey, R. D. (1999). Perceiving pervasive discrimination among African Americans: Implications for group identification and well-being. Journal of Personality and Social Psychology, 77, Garstka, T. A., Schmitt, M. T., Branscombe, N. R., & Hummert, M. L. (2004). How young and older adults differ in their responses to perceived age discrimination. Psychology and Ageing, 19(2), Jasinskaja-Lahti, I., Liebkind, K., & Solheim, E. (2009). To identify or not to identify? National disidentification as an alternative reaction to perceived ethnic discrimination. Applied Psychology, 58, Jasinskaja-Lahti, I., Mähönen, T. A., & Liebkind, K. (in press). Identity and attitudinal reactions to perceptions of intergroup interactions among ethnic migrants: A longitudinal study. British Journal of Social Psychology. Schmitt, M. T., Spears, R., & Branscombe, N. R. (2003). Constructing a minority group identity out of shared rejection: The case of international students. European Journal of Social Psychology, 33, 1-12.