Kuudesta viiteentoista – ja yli

Esitys aiheesta: "Kuudesta viiteentoista – ja yli"— Esityksen transkriptio:

1 Kuudesta viiteentoista – ja yli
EU-LAAJENTUMINEN Kuudesta viiteentoista – ja yli Laajentumisen pääosaston tiedotusyksikkö

2 Rooman sopimus 25. maaliskuuta 1957
Hänen majesteettinsa Belgian kuningas, Saksan liittotasavallan presidentti, Ranskan tasavallan presidentti, Italian tasavallan presidentti, Hänen kuninkaallinen korkeutensa Luxemburgin suurherttuatar ja Hänen majesteettinsa Alankomaiden kuningatar - jotka päättivät kokouksessa rauhan ja vapauden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi yhdistää voimavaransa ja vedota myös muihin Euroopan kansoihin, jotka jakoivat heidän näkemyksensä yhteisistä pyrkimyksistä - ovat tehneet päätöksen Euroopan yhteisön luomisesta.

3 Kuudesta viiteentoista
1957

4 Kuudesta viiteentoista
1973

5 Kuudesta viiteentoista
1981

6 Kuudesta viiteentoista
1986

7 Kuudesta viiteentoista
1995

8 Kuudesta viiteentoista – ja yli
2002

9 Huomisen Eurooppa 13. joulukuuta 2002

10 Sopimus Euroopan unionista (TEU)
TEU:n artikla 49: Mikä tahansa Euroopan valtio, joka kunnioittaa artiklassa 6(1) määriteltyjä periaatteita, voi pyrkiä unionin jäseneksi. TEU:n artikla 6: Unioni perustuu vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, perusvapauden ja laillisuuden periaatteisiin, jotka ovat jäsenmaille yhteisiä.

11 Eurooppa ja assosiaatiosopimukset
Maa Eurooppa Eurooppa Virallinen EU- Sopimus allekirjoitettu Sopimus tullut jäsenyyshakemus voimaan Bulgaria Maaliskuu 1993 Helmikuu 1995 Joulukuu 1995 Tšekin tasavalta Lokakuu 1993 Helmikuu 1995 Tammikuu 1996 Viro Kesäkuu 1995 Helmikuu 1998 Marraskuu 1995 Unkari Joulukuu 1991 Helmikuu 1994 Maaliskuu 1994 Latvia Kesäkuu 1995 Helmikuu 1998 Lokakuu 1995 Liettua Kesäkuu 1995 Helmikuu 1998 Joulukuu 1995 Puola Joulukuu 1991 Helmikuu 1994 Huhtikuu 1994 Romania Helmikuu 1993 Helmikuu 1995 Kesäkuu 1995 Slovakia Lokakuu 1993 Helmikuu 1995 Kesäkuu 1995 Slovenia Kesäkuu 1996 Helmikuu 1999 Kesäkuu 1996 Maa Assosiaatiosopimus Assosiaatiosopimus Virallinen EU- allekirjoitettu tullut voimaan jäsenyyshakemus Turkki Syyskuu 1963 Joulukuu huhtikuuta 1987 Malta Joulukuu 1970 Huhtikuu heinäkuuta 1990 Kypros Joulukuu 1972 Kesäkuu heinäkuuta 1990

12 Kööpenhaminan kriteerit
Poliittiset kriteerit Hakijamaalla on oltava vakaat toimielimet, jotka takaavat demokratian, laillisuusperiaatteet, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojeleminen. Taloudelliset kriteerit Maalla on oltava toimiva markkinatalous sekä kyky selvitä EU:n sisäisistä kilpailupaineista ja markkinavoimista. EU-kriteerit acquisin käyttöönotosta Maan on kyettävä ottamaan vastaan jäsenyyteen liittyvät velvollisuudet, joihin kuuluu poliittisen unionin sekä talous- ja rahaunionin tavotteiden noudattaminen.

13 Lausunnot Kööpenhaminan kriiteereihin perustuva arviointi: jokaisen hakijamaan poliittisen ja taloudellisen tilanteen yksityiskohtainen kuvaaminen ja tutkiminen. Arvio maan kyvystä ottaa acquis (eli EU:n sopimuksiin ja lakeihin perustuvat oikeudet ja velvollisuudet) käyttöön ja toteuttaa se kaikilla unionin toiminta-alueilla. Osoitus mahdollisista acquisin käyttöönottoon liittyvistä ongelmista. Neuvotteluiden aloittamista koskeva suositus.

14 Komission suositukset
15. heinäkuuta 1997 Perustuvat seuraaviin päätöksiin: Yksikään hakijoista ei täytä tällä hetkellä kaikkia kriteerejä kokonaisuudessaan; Yhdeksän maata täyttää poliittiset ehdot; Tietyt maat ovat edistyneet riittävästi taloudellisten ehdojen täyttämisessä; Komissio on sitä mieltä, että Unkari, Puola, Viro, Tšekin tasavalta, Slovenia ja Kypros saattavat olla siinä asemassa, että ne pystyvät täyttämään kaikki jäsenyysehdot keskipitkällä aikavälillä. Komissio suosittelee neuvostolle neuvottelujen aloittamista näiden maiden kanssa.

15 4 vapautta: henkilöiden sosiaalinen yhteenkuuluvuus
Uusi Eurooppa: arkkitehtuuri Euroopan unioni 4 vapautta: henkilöiden tavaroiden palvelujen ja pääoman vapaa liikkuminen Kauppa Ympäristö Kulttuuri Poliittinen konsultaatio Tuleva jäsenyys Sisämarkkinat Yhteinen valuutta Poliittinen unioni Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus EFTA-maat Hakijamaat ETA-sopimus Eurooppa ja assosiaatio-sopimukset

16 Uusi Eurooppa: integraatio
EFTA (Euroopan vapaakauppaliitto) EU-hakijat

17 Uusi Eurooppa: turvallisuus
EU:n jäsenvaltiot, kuuluvat NATOn EU:n jäsenvaltiot, eivät kuulu NATOon EU:n hakijamaat, kuuluvat NATOon Hakijaimaat, NATOn yhteistyö- kumppaneita Ei-hakijat, kuuluvat NATO Ei-hakijat, NATOn yhteistyökumppa- neita

18 Uusi Eurooppa: Schengen
EU:n jäsenvaltiot Schengenin alueella EU:n jäsenvaltiot Schengenin alueen ulkopuolella Hakijaimaat Schengenin alueen maat, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltiota eivätkä hakijamaita

19 Luxemburgin Eurooppa-neuvosto
Laajentumisprosessin käynnistäminen joulukuuta 1997 Euroopan konferenssi (12. maaliskuuta 1998): Keskusteluaiheet: huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden vastainen taistelu, YUTP:n aiheet, ympäristönsuojelu, kilpailukykyisen ja alueellisen yhteistyön edistäminen 10 Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaata, Kypros (ja Turkki) Liittymisneuvottelujen avajaiset kuudessa eri konferenssissa 31. maaliskuuta 1998 Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Puola, Slovenia ja Kypros Turkki-strategia: Vuoden 1963 assosiaatiosopimuksen täysi käyttö, tulliliiton vahvistaminen ja laajentaminen, taloudellisen yhteistyön toteuttaminen, lakien lähentäminen ja osallistuminen tiettyihin yhteisöohjelmiin ja –toimintoihin. Arvioidaan säännöllisesti assosiaationeuvoston toimesta. Kutsu osallistua Euroopan konferenssiin.

20 Euroopan konferenssi Ainoa foorumi, jossa hakijamaat voivat tavata jäsenmaita keskustellakseen rajoja ylittävistä asioista kuten oikeus- ja sisäasioista – joihin liittyvät etenkin rikollisuus ja huumeet – ympäristöstä, alueellisesta yhteistyöstä sekä yhteisestä ulkomaan- ja turvallisuuspolitiikasta. Koska konferenssin tavoitteena on antaa laajennusprosessille kaikkia yhdistävät puitteet, on välttämätöntä, että ainoastaan jäsen- ja hakijamaat voivat osallistua konferenssiin. Ensimmäinen kokous: Lontoo, 12. maaliskuuta 1998

21 Berliinin Eurooppa-neuvosto
maaliskuuta 1999 Puheenjohtajamaan loppupäätöksissä ilmoitettiin, että: Agenda 2000:n lopputulosten valossa Eurooppa-neuvosto haluaa lähettää rauhoittavan viestin liittymisneuvotteluja käyville maille. Laajentuminen on Euroopan unionille edelleen historiallisesti ensisijaisen tärkeää. Kulloisetkin liittymisneuvottelut jatkuvat omassa tahdissaan ja niin nopeasti kuin mahdollista. Agenda 2000 vetoaa EU-neuvostoon ja –komissioon, jotta neuvottelut tulevat etenevään tämän mukaisesti.

22 Agenda 2000:n perusosat Komissio jäsentelee yksittäisessä kehyksessä:
Euroopan unionin laajat kehitysperspektiivit ja toimintalinjat vuosisadan vaihtumisen jälkeen (esim. CAP eli yhteinen maatalouspolitiikka sekä alueelliset toimintalinjat); Laajentumisen vaikutus koko unioniin; Tulevat taloudelliset puitteet vuoden 2000 jälkeen laajentuneen unionin tulevaisuudennäkymät huomioon ottaen.

23 Vahvistettu liittymistä edeltävä strategia
Liittymiskumppanuudet Liittymistä edeltävän tuen lisääminen ( ): - PHARE (€ miljoonaa vuodessa); - Rakennerahastot (ISPA) (€ miljoonaa vuodessa); - Maataloustuki (SAPARD) (€ 500 miljoonaa vuodessa). Yhteisöohjelmien ja –toimintojen avaaminen hakijamaille. Mekanismin tarkistaminen

24 Liittymiskumppanuudet
Liittymiskumppanuus on laadittu jokaiselle hakijamaalle. Se: Antaa arvion hakijamaan tärkeimmistä alueista, joilla maan on kehityttävä valmistautuessaan liittymiseen; Hahmottelee keinot, joilla PHARE-ohjelma tukee liittymiseen valmistautumista; Käynnistää jokaiselle maalle EU-tuen kaikki muodot yksittäisessä kehyksessä; Sisältää hakijamaan tarkat sitoumukset liittyen ennen kaikkea demokratiaan, makrotaloudelliseen vakauttamiseen, teollisuuden uudelleenrakentamiseen, ydinturvallisuuteen ja acquisin käyttöönottoon; Täydentyy säännöstön käyttöönottoa koskevien kansallisten ohjelmien (National Programmes for the Adoption of the Acquis eli NPAA) kautta.

25 Berliinin Eurooppa-neuvosto
maaliskuuta 1999 Kolmen liittymistä edeltävän välineen kustannukset: (PHARE, rakenneväline ja maatalousväline). Kolmen alaotsikon vuosittaisen ylärajan on pysyttävä vakiotasolla koko aikajakson, eikä se saa ylittää: Liittymistä edeltävät välineet (€ miljoonaa vuoden 1999 hinnat) Liittymistä edeltävät välineet PHARE Rakenne Maatalous

26 Helsingin Eurooppa-neuvosto
joulukuuta 1999 Liittymisen vaikutus Helsingissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti erityisesti: Käynnistää helmikuussa 2000 viralliset neuvottelut Bulgarian, Latvian, Liettuan, Maltan, Romanian ja Slovakian kanssa; Tarkastella neuvottelujen aikana jokaista hakijaa maan omien ansioiden perusteella. Tämä periaate pätee sekä neuvottelujen alkaessa että niiden aikana; Antaa juuri neuvotteluprosessin aloittaneille maille mahdollisuus päästä kohtuullisen ajan kuluessa samalle tasolle jo neuvotteluissa olevien maiden kanssa sillä ehdolla, että maat ovat kehittyneet valmisteluissaan riittävästi; Varmistaa, että neuvottelujen kehitys kulkee käsi kädessä acquisiin kehityksen kanssa liittyen sen yhdistämiseen lainsäädäntöön ja toteuttamiseen käytännössä.

27 Nizzan Eurooppa-neuvosto
7.-9. joulukuuta 2000 Nizzassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto keskittyi: Prosessin uusiin virikkeisiin; Euroopan 27:n tai useamman jäsenen hallinnonuudistukseen; Roadmapin päättämiseen laajennuksen päävälineenä; Erilaistumisperiaatteen säilyttämiseen; Toivottamaan tervetulleeksi Turkin liittymistä edeltävän strategian toteuttamiskehityksen.

28 Göteborgin Eurooppa-neuvosto
kesäkuuta 2001 Göteborgissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto tuli seuraavaan lopputulokseen ja varmisti samalla läpimurron laajennusneuvotteluissa: Laajennusprosessi on peruuttamaton; Roadmap on onnistuneiden laajennusneuvottelujen kehys; Neuvottelut on ilmeisesti mahdollista päättää vuoden 2002 loppuun mennessä niiden hakijamaiden osalta, jotka ovat siihen valmiita. Tavoitteena on, että maat osallistuvat jäseninä vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleihin; Turkin liittymistä edeltävän strategian toteuttamisessa on kehitytty hyvin, poliittinen vuoropuhelu mukaan luettuna. Useilla aloilla, kuten ihmisoikeusasioissa, vaaditaan kuitenkin lisäkehitystä.

29 Brysselin Eurooppa-neuvosto
lokakuuta 2002 “Kööpenhaminassa vuonna 1993 käynnistetty prosessi kahtiajakoisuuden voittamiseksi kaikkialla maanosassamme on nyt tuottamassa hedelmää…. … unionin kaikkien aikojen suurin laajeneminen on nyt ulottuvillamme.”.

30 Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto
joulukuuta 2002 “Ensimmäistä kertaa historiassa Eurooppa eheytyy, koska yhdentyminen on kansojemme vapaa tahto. … Sopimus, jonka olemme saavuttaneet täällä Kööpenhaminassa, edustaa EU:ta parhaimmillaan: johtajuutta, solidaarisuutta ja päättäväisyyttä”. R. Prodi

31 Liittymisneuvottelut: käynnistys
Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Puola, Slovenia ja Kypros (ensimmäinen maaryhmä, tunnettiin ennen nimellä ‘Luxemburgin ryhmä’): 31. maaliskuuta 1998. Bulgaria, Latvia, Liettua, Malta, Romania ja Slovakian tasavalta (toinen maaryhmä, tunnettiin ennen nimellä ‘Helsingin ryhmä’): 15. helmikuuta 2000. Turkki: Helsingin Eurooppa-neuvosto (joulukuu 1999) vahvisti, että Turkki voi hakea unionin jäsenyyttä samojen kriteerien perusteella, jotka pätevät muihin hakijamaihin.

32 Liittymisneuvottelut: säännölliset raportit
Euroopan komissio on ottanut käyttöön säännölliset raportit, joilla tarkkaillaan hakijamaiden kehitystä EU:n jäsenyys- kriteerien täyttämisessä. Säännöllisiä raportteja on laadittu vuosittain vuodesta lähtien. Säännölliset raportit noudattavat samaa metodologiaa kuin Lausunnot. Säännölliset raportit käyttävät samoja tavoitekriteerejä kuin joita käytettiin vuonna 1997 (Kööpenhaminan kriteerit).

33 Liittymisneuvottelut: seulonta
Seulonta = unionin acquis-neuvotteluja edeltävä analyyttinen tutkimus Monenvälinen toiminta: komissio tunnistaa ja selvittää kaikille hakijoille sovellettavan acquisin hakijoiden kanssa käytävien neuvottelujen avajaispäivänä. Kahdenvälinen toiminta: komissio arvioi acquisin toteuttamisolosuhteet kulloisenkin hakijamaan mukaan ja tunnistaa parantamista vaativat aukkokohdat. Neuvottelujen perusta: komissio laatii “seulontaraportin“ jokaisesta kappaleesta ja maasta. Raportti toimii perustana varsinaisten teknisten neuvotteluprosessien käynnistämiselle. Jatkuva mekanismi: käytetään tunnistamaan ja selvittämään UUDEN lainsäädännön osat, jotka hakijoiden on niin ikään ennen liittymistä otettava käyttöön.

34 Liittymisneuvottelut: kappaleet
17. Tiede ja tutkimus 18. Koulutus ja harjoittelu 19. Televiestintä ja tietotekniikka 20. Kulttuuri- ja audiovisuaalinen politiikka 21. Aluepolitiikka ja rakennevälineet 22. Ympäristö 23. Kuluttajat ja terveydensuojelu 24. Oikeus ja sisäasiat 25. Tulliliitto 26. Ulkomaiset suhteet 27. Yhteinen ulkomaan- ja turvallisuuspolitiikka 28. Finanssivalvonta 29. Taloudelliset ja budjettisäännökset 30. Instituutiot 31. Muut 1. Tavaroiden vapaa liikkuminen 2. Henkilöiden vapaa liikkuminen 3. Palvelujen vapaa tuottaminen 4. Pääoman vapaa liikkuminen 5. Yhtiölainsäädäntö 6. Kilpailupolitiikka 7. Maatalous 8. Kalastus 9. Kuljetuspolitiikka 10. Verotus 11. Talous- ja rahaliitto 12. Tilastot 13. Sosiaalipolitiikka ja työllisyys 14. Energia 15. Teollisuuspolitiikka 16. Pienet ja keskikokoiset yritykset

35 Liittymisneuvottelut: kappaleet
Luxemburgin ryhmä (hakijamaiden ensimmäinen ryhmä) Maaliskuun 1998 ja joulukuun 1999 välillä: kaksikymmentäkolme kolmestakymmenestäyhdestä kappaleesta avattiin samalla kun kahdeksasta yhteentoista kappaletta suljettiin tilapäisesti (maasta riippuen). Vuoden 1999 loppu: jokaisen kuuden maan kohdalla suljetut kappaleet: tilastot, Talous- ja rahaliitto, teollisuuspolitiikka, pienet ja keskikokoiset yritykset, tiede ja tutkimus, kuluttajat ja terveydensuojelu, koulutus ja harjoittelu, televiestintä ja tietotekniikka. Kevät 2000: avatut lisäkappaleet: maatalous, aluepolitiikka, henkilöiden vapaa liikkuminen, oikeus ja kotimaanasiat, taloudenvalvonta sekä taloudelliset ja budjettisäännökset. Vuoden 2000 keskijakso: viimeisessä avatussa kappaleeessa – maatalous – (jäljelle jääneitä kysymyksiä) pyritään saavuttamaan vuoden 2000 loppuun mennessä alustava yleiskuva näitä kuutta maata koskevasta tilanteesta (mukaan luettuna ongelmalliset alueet ja anotut siirtymäkaudet). Kesäkuu 2001: kaikki kappaleet avattu neuvotteluille: Unkarin kohdalla henkilöiden vapaata liikkumista koskevat siirtymäjärjestelyt.

36 Liittymisneuvottelut: kappaleet
Helsingin ryhmä (hakijamaiden toinen ryhmä) Liittyi neuvotteluihin helmikuussa 2000. 28. maaliskuuta 2000: EU avasi neuvottelukappaleiden alkuperäisluettelon, joissa oli yhteinen viiden kappaleen ydin jokaiselle maalle: pienet ja keskisuuret yritykset, tiede ja tutkimus, koulutus ja harjoittelu, ulkoiset suhteet, yhteinen ulkomaan- ja turvallisuuspolitiikka; muutaman muun maan kohdalla kappaleita oli yksi, kaksi tai kolme enemmän. Kappaleiden määrä ja luonne riippui jokaisen maan valmiustasosta: mitattu hakijamaan kehityksen mukaan liittyen Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseen, mukaan luettuna acquisin siirto ja acquisin soveltamiseen tarvittavat välttämättömät hallinnolliset elimet. 25. toukokuuta 2000: EU sulki tilapäisesti jokaisen maan kanssa muutaman ensimmäisen kappaleen. Neuvottelut jatkuvat; uusia kappaleita avataan erilaistumisen ja valmiuden perusteella. Kesäkuu 2001: kaikki kappaleet avattu Slovakialle, Latvialle ja Liettualle.

37 Liittymisneuvottelut: menettely
Ehdotus neuvottelukannoista käydään seulonnan jälkeen läpi kappale kappaleelta hakijamaakohtaisesti. Komissio (Laajentumisen pääosaston neuvottelut vastaavien "alakohtaisten " pääosastojen kanssa) valmistaa luonnoksen yhteisestä kannasta (jokaisesta kappaleesta) ja esittää sen neuvostolle (kokoontuu valtioidenvälisenä konferenssina). Neuvosto ottaa yhteisen kannan yksimielisesti käyttöön ja päättää kappaletta koskevien neuvottelujen aloittamisesta yksimielisesti. Yhteisiä kantoja voidaaan muuttaa neuvottelujen kuluessa, jos hakijat esittävät tuoretta tietoa tai suostuvat peruuttamaan pyynnön siirtymäkaudesta. Kappale suljetaan väliaikaisesti valtioidenvälisen konferenssin yksimielisen päätöksen seurauksena. Kappaleet suljetaan lopullisesti ainoastaan, jos neuvottelut hakijamaan kanssa ovat päättyneet.

38 Liittymisneuvottelut: roadmap
Vuoden 2001 ensimmäinen puolisko: ensimmäisten kappaleiden avaaminen: sisämarkkinoihin liittyvät asiat, sosiaaliset asiat ja ympäristö. Vuoden 2001 toinen puolisko: niiden kappaleiden väliaikainen sulkeminen, jotka vaativat toisella puolivuotiskaudella pidemmän valmistautumiskauden: kilpailu, kuljetus, energia, verotus, tulliliitto, maatalous, oikeus ja sisäasiat, finanssivalvonta, Schengen. Vuoden 2002 ensimmäinen puolisko: jäljelle jääneiden kappaleiden väliaikainen sulkeminen ja siirtymämenetelmistä sopiminen: maatalous (jäljelle jääneet kysymykset), aluepolitiikka ja rakennevälineet, taloudelliset ja budjettisäännökset, toimielimet, muut asiat.

39 Liittymisneuvottelut: valvonta
Kaikkien avattujen ja väliaikaisesti suljettujen kappaleiden ajankohtaisuus tarkistetaan, ja että ne sisältävät uuden, vuonna 1999 käyttöönotetun acquisin. Tarkistamalla ajankohtaisuus komission on myös mahdollista varmistaa, että hakijat ovat täyttäneet neuvottelujen aikana täytäntöönpannut sitoumukset (ns. valvontakäyttö). Neuvottelukappaleet, jotka on väliaikaisesti suljettu, voidaan avata uudelleen, jos hakija ei ole täyttänyt sitoumuksiansa. Tämä menettely on käynnistettävä ainoastaan poikkeustapauksissa, esim. jos sitoumusten ja hakijamaan tosiasiallisen kehityksen välillä on merkittävä kuilu asiaankuuluvan acquisin siirtoon ja soveltamiseen liittyen.

40 Kohti laajentunutta Eurooppaa
9. lokakuuta 2002 – Säännölliset raportit: Komissio suosittelee neuvottelujen päättämistä kymmenen hakijamaan kanssa: Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakian tasavalta ja Slovenia. Nämä maat ovat valmiita jäsenyydelle vuoden 2004 alussa. 2007: Bulgarian ja Romanian suuntaa-antava liittymisajankohta. Turkin liittymistä edeltävän valmistautumisen vahvistaminen.

41 Tulevat jäsenvaltiot Hakijamaiden seuraavat vaiheet:
Jäsenyysvalmistelut jatkuvat ja niitä tarkkaillaan komission toimesta. Erityisiä ponnisteluja vaaditaan seuraavilla sektoreilla: tulli, maatalous, aluepolitiikka, finanssinvalvonta. Valvontaraportti annetaan komission toimesta 6 kuukautta ennen odotettua liittymisajankohtaa. Kevät 2003: Liittymissopimuksen allekirjoittaminen. Tietty suojalauseke on otettava liittymissopimuksessa käyttöön, jotta komissio voi ongelmatapauksissa ryhtyä toimenpiteisiin. 380 miljoonaa euroa toimielinten rakentamisvälineis-töön, joka tukee uusien jäsenvaltioiden oikeudellista uudistusta ja hallinnollista kehitystä.

42 Tasaisen siirtymän takaaminen
Säännöllinen valvonta Komissio raportoi 6 kuukautta ennen liittymistä: acquisin jatkuvasta kehityksestä liittyen mukauttamiseen, toteuttamiseen ja täytäntöönpanoon, samassa linjassa maiden sitoumusten mukaisesti.

43 Suojalausekkeet Suojalausekkeet voidaan lisätä sopimukseen koska tahansa: Yleinen talouslauseke (2 vuotta) – mikä tahansa jäsenvaltio Erityiset suojalausekkeet: "Sisämarkkinoiden toiminta, mukaan luettuna kaikki alakohtaiset toimintalinjat, joissa on kyse rajojen yli vaikuttavasta taloudellisesta toiminnasta" – ainoastaan jäsenvaltiot, viittaa neuvotteluissa päätettyihin sitoumuksiin, viittaa acquisiin rikoslaissa sekä siviili-oikeudessa.

44 Bulgaria, Romania, Turkki
Bulgarian ja Romanian seuraavat vaiheet: 2007: tavoiteltu ajankohta, jolloin neuvottelut saadaan päätökseen. Yksityiskohtaiset roadmap-projektit valmistelujen saattamiseksi päätökseen. Oikeudellinen ja hallinnollinen uudistus. Turkin seuraavat vaiheet: Poliittisten kriteerien kokonaisvaltainen täyttäminen. EU-tuen parantaminen. Taloudellisen tuen kasvattaminen vuodesta 2004 lähtien.

45 Kööpenhaminan jälkeen…
2002 joulukuun 12. ja 13. päivä– Kööpenhaminan Eurooppa-neuvosto 2003 Romanian ja Bulgarian liittymistä edeltävää tukea parannetaan. 9. huhtikuuta – Euroopan parlamentin hyväksyntä 16. huhtikuuta – Sopimus allekirjoitetaan Ateenassa Laeken 10:n kanssa Ratifiointi - Parlamentaarinen / kansanäänestykset 1. toukokuuta 2004 EU:ssa on 24 jäsentä Vuoden 2004 loppu – Komision raportti ja suositus Turkin kehityksestä

46 Taloudelliset asiat (1)
joulukuuta 2002 Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston päätökset Talouden kokonaissopimus: € 41 biljoonaa sitoumuksiin vuosille ; Uudet jäsenvaltiot tulevat hyötymään EU:n rahastoista koko vuoden 2004 ajan; Uusien jäsenvaltioiden osuuksia EY:n vuoden 2004 budjetista lasketaan kolmanneksella. Rakenteelliset toimenpiteet: € 22 biljoonaa sovittu vuosille , josta kolmannes koheesiorahastoon ja kaksi kolmannesta rakennerahastoihin. Maatalous: Uusien jäsenvaltioiden maanviljelijöille annettavien suorien maksujen progressiivinen käyttöönotto; € 5 biljoonaa maatalouden kehittämiseen vuosina

47 Taloudelliset asiat (2)
joulukuuta 2002 Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston päätökset Sisäpolitiikka: € 2,6 biljoonaa lisärahoitusta uusille jäsenvaltioille EY:n sisäpolitiikkaohjelmaan osallistumiseksi; Uuden Schengen-valmiuden luominen (€ 850 miljoonaa); € 380 miljoonaa siirtymävalmiuteen toimielinten rakentamiseksi uusiin jäsenvaltioihin; € 105 miljoonaa ydinturvallisuuden tukemiseen Liettuassa ja Slovakiassa. Kertakaikkissuoritus uusille jäsenvaltioille: € 2,4 biljoonaa kassavirran kertakaikkissuorituksena estämään kassavirtavaikeuksia ensimmäisten liittymisvuosien aikana; Budjettimaksut, joilla varmistetaan, että uudet jäsenvaltiot eivät ole liittyessään huonommassa asemassa vuoteen 2003 verrattuna (Tšekin tasavalta, Slovenia, Malta ja Kypros).

48 Liittyminen: taloudellinen kehys
Laajentumisen taloudellinen kehys vuonna : Laajentumiseen liittyvät sitoumusten enimmäismäärärahat (miljoonaa €) 10:lle uudelle jäsenvaltiolle 2004 2005 2006 Maatalous 1 897 3 747 4 147 Rakennetoimet rajoitusten jälkeen 6 095 6 940 8 812 Sisäpolitiikka ja siirtymävaiheen lisäkustannukset 1 421 1 376 1 351 Hallinto 503 558 612 Sitoumusten enimmäismäärärahat 9 952 12 657 14 958 Sitoumusten enimmäismääräraha (Berliinin vuoden 1999 näkymä) 11 610 14 200 16 780 Maksumäärärahat (laajentuminen) 5 696 10 493 11 840 Maksumäärärahat (Berliinin vuoden 1999 näkymä) 8 890 11 440 14 220

49 PHARE-ohjelma Liittymistä edeltävä pääväline, joka tukee Keski- ja Itä-Euroopan 10 hakijamaata näiden valmistautuessa liittymään Euroopan unioniin. Perustettu vuonna 1989 tukemaan taloudellista ja poliittista siirtymävaihetta. PHAREssa oli vuoteen 1996 mennessä 13 alueen jäsenmaata. Alunperin myönnetty € 4,2 biljoonaa vuosille PHAREn budjetti kasvoi € 6,693 biljoonaan vuosille Agenda 2000: Vuosittainen PHARE-budjetti on € 1,62 biljoonaa vuosille eli noin € 11 biljoonaa.

50 PHARE-ohjelma Essenissä joulukuussa 1994 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa PHAREsta muodostui kymmenelle CEEC:n assosiaatiomaalle taloudellinen väline, joka tukee maita näiden liittymisvalmisteluissa. Kyproksella, Maltalla ja Turkilla on oma liittymistä edeltävä rahoituksensa. TIEDONANTO: PHARE on tukenut Länsi-Balkanin valtioita, Alabaniaa, Bosnia-Herzegovinaa ja Makedonian entistä Jugoslavian tasavaltaa näiden siirtyessä demokratiaan ja markkinatalouteen. Vuodesta 2001 lähtien CARDS on toiminut Länsi-Balkanin apuohjelmana, mukaan luettuna Jugoslavian liittotasavalta ja Kroatia.

51 PHARE ja liittymiskumppanuus
Liittymisjohtoinen ohjelma PHARE muuttui vuonna 1997 ‘tarveohjatusta’ ‘liittymisohjatuksi', ja se keskittyy 10:n Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaan päätarpeisiin liittymiskriteerien valossa. Jokaisen maan tarvitseman tuen pääalueet tunnistetaan yhdessä liittymiskumppanuuksien - joihin liittyvät myös säännöstön käyttöönottoa koskevat kansalliset National Programme for the Adoption of the Acquis Communautaires (NPAA) –ohjelmat - säännöllisten raporttien ja liittymisneuvottelujen tuloksien avulla.

52 PHARE -ohjelma Toiminnan prioriteetit
Toimielinten rakentaminen Hakijamaita autetaan vahvistamaan demokraattisia toimielimiä ja julkishallintoa acquisin käyttöönoton helpottamiseksi ja hallinnollisten ja oikeudellisten rakenteiden varmistamiseksi, joita tarvitaan acquisin tehokkaaseen soveltamiseen (30 % budjetista). Sijoitusten rahoittaminen PHARE toimii yhtenä rahoittajana sääntelyinfrastuktuuri-investoinnissa (i), jota tarvitaan varmistamaan acquisin noudattaminen sekä (ii) taloudellisessa ja sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa, jossa käytetään samanlaisia menetelmiä kuin joilla jäsenvaltioita tuetaan EU:nn rakennerahastojen kautta (70 % budjetista).

53 PHARE -ohjelma Toimielinten rakentaminen: Ystävyystoiminta Ystävyystoimintaan kuuluu jäsenmaiden virkamiesten vähintään vuoden kestävät komennukset; heitä kutsutaan liittymistä edeltäviksi neuvonantajiksi. Lisäksi ystävyystoiminta voi käsittää jäsenvaltioiden virkamiesten lyhytaikaisia komennuksia, koulutusta tai muita oleellisia aloja. Nämä kaikki on yhdistetty ystävyystoimintapakettiin. Ystävyystoiminta ei anna hakijamaille ainoastaan teknistä ja hallinnollista tukea, vaan se auttaa myös rakentamaan pitkäaikaisia suhteita jo olemassa olevien ja tulevien jäsenvaltioiden välille.

54 Toimielinten rakentaminen: ystävyystoiminta
Ystävyystoiminta keskittyi alunperin vuosien aikana acquisin neljään tärkeimpään alueeseen jokaisessa hakijamaassa: Maatalous; Ympäristö; Talous; Oikeus ja sisäasiat. Nyt ystävyystoiminta kattaa koko acquisin, esim.: EU-rahoituksen, julkisen talouden, henkilöstön kehittämisen jne.

55 Toimielinten rakentaminen: ystävyystoiminta
Kansalliset yhteyselimet (NCP) on perustettu toimimaan yhteistyössä komission kanssa ystävyystoiminnan puitteissa. Jokainen jäsenmaa ja jokainen hakijamaa on nimennyt edustajansa, joka on yhteistyössä oman hallintonsa kanssa ja takaa tiedon virtaamisen verkostossa.

56 Toimielinten rakentaminen: ystävyystoiminta
Ystävyystoimintaprojektit toimivat kahden asiakirjan perusteella: Puitesopimus komission ja jokaisen jäsenvaltion välillä, joka määrittelee ne määräykset ja ehdot, joiden mukaan jäsenvaltiot voivat antaa liittymistä edeltäviä neuvonantajia hakijamaiden käyttöön; Ystävyyssopimus hakijamaan ja jäsenmaan välillä, joka määrittelee ohjelmalle asetettavan tuloksen, kummankin osapuolen vastuut, käytetyt keinot, joilla sovittu tulos saavutetaan sekä yksityiskohtaisen budjetin.

57 PHARE-ohjelma: investointiavustus (I)
Investointi sääntelyinfrastuktuuriin Investointiavustusta tärkeimmille toimielimille, joiden acquisin tarkkailukyky ja täytäntöönpano vaatii vahvistamista. Esimerkiksi ruokaturvallisuusrakenteen käyttöönotto, rajojen turvallistaminen sekä laboratorioiden varustaminen koe- ja mittauslaitteistoilla tai kuluttajansuojan ala valvontavälineillä.

58 investointiavustus (II)
PHARE –ohjelma: investointiavustus (II) Investoinnit taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen Vuonna 2000 PHARE aloitti toimenpiteiden tukemisen, jotka ovat samanlaisia kuin Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston yhteisrahoitetut menetelmät: Henkilöstökehitys; SME:n kehittäminen; Liiketalouteen liittyvä infrastuktuuri. Kansallisten kehityssuunnitelmien mukainen ohjelmointi.

59 PHARE -ohjelma Ohjelmamuodot
Kansalliset ohjelmat: 80 % budjetista, räätälöity tietylle hakijamaalle. Rajoja ylittävät yhteistyöohjelmat: 10 % budjetista, tarkoitettu sekä jäsenvaltioiden ja hakijamaiden raja-alueilla sijaitsevien maiden ja alueiden että eri hakijamaiden välisen yhteistyön vilkastuttamiseksi. Useiden hyödynsaajien ohjelmat: 10 % budjetista, jos yhteisrakenne tai alueellinen yhteistyö on välttämätöntä.

60 Euroopan unioni: suurin sijoittaja hakijamaissa
Strategisilla sijoittajilla, jotka ovat peräisin Euroopan unioinin jäsenvaltioista, on tärkeä rooli CEEC-maiden talouksien kehittämisessä. Investointien osuus oli vuonna 1999 vähintään 67 % suorien sijoitusten (FDI) sisäänvirtauksen kokonaismäärästä. Vuonna 1999 suurin osa FDI:stä (prosentteina) meni Viroon, Sloveniaan ja Puolaan.

61 Euroopan unioni: hakijamaiden suurin kauppakumppani vuonna 2001
EU 15:n kauppa hakijamaiden kanssa vuonna 2001 (miljoonaa €)

62 EU 15:n vienti hakijamaihin vuonna 2001 (maata kohti)
EU 15:n vienti hakijamaihin vuonna 2001 (maakohtainen osuus)

63 EU 15:n vienti hakijamaihin vuonna 2001 (alakohtaisesti)
EU 15:n vienti hakijamaihin vuonna 2001 (alakohtainen osuus)

64 EU 15:n tuonti hakijamaista vuonna 2001 (maata kohti)
EU 15:n tuonti hakijamaista vuonna 2001 (maakohtainen osuus)

65 EU 15 :n tuonti hakijamaista vuonna 2001 (alakohtaisesti)
EU 15:n tuonti hakijamaista vuonna 2001 (alakohtainen osuus)

66 Hakijamaiden BKT vuonna 1999 ja 2000
BKT PPP:ssa BKT euroina (bilj.) 1999 BKT euroina (bilj.) 2000 BKT/henk. PPS:ssä € 1999 BKT/henk. 2000 % EU Keskiarvo 1999 % EU Keskiarvo 2000 Bulgaria 40,6 44,3 4 900 5 400 24 Kypros 11,6 12,4 17 500 18 500 82 Tšekin tas. 127,2 135,1 12 400 13 200 58 Viro 11,0 12,1 7 700 8 400 36 37 Unkari 108,0 117,0 10 700 11 700 51 52 Latvia 14,2 15,6 5 900 6 600 28 29 Liettua 22,8 24,3 6 200 Malta 4,3 4,6 11 100 11 900 53 Puola 317,4 340,2 8 200 8 800 39 Romania 129,4 135,4 5 800 6 000 27 Slovakian tasavalta 55,4 58,3 10 300 10 800 48 Slovenia 29,7 32,1 15 000 16 100 71 72 Turkki 392,6 433,3 6 100 6 400 CC-13 1 284,3 1 364,6 7 400 7 900 35 EU-15 8 003,8 8 510,2 21 200 22 500 100 %:ina EU EU:n keskiarvo 15,8 % 16 % 35 % Lähde: Eurostat PPP: Purchase Power Parity eli ostovoiman valuuttakurssi

67 Laajentumisen kommunikaatio- strategia: tavoitteet
Komission toukokuussa 2000 käyttöön otetun kommunikaatiostrategian tavoitteet ovat: Jäsenvaltioissa Tiedon välittäminen laajentumisen perusteista; Vuoropuhelun ja keskustelun edistäminen yhteiskunnassa; Tiedon välittäminen hakijamaista. Hakijamaissa Kansan tiedon ja käsityskantojen kehittäminen; Liittymisen vaikutusten selittäminen; Jäsenyysvalmistelujen selvittäminen.

68 Laajentumisen kommunikaatio- strategia: toteutus
Hajautettu ratkaisumalli: Komission ja parlamentin edustajistot jäsenvaltioissa; Edustajistot hakijamaissa. Tulevia jäseniä tiedotetaan ennen kaikkea: Poliittisista toimielimistä (EP ja muut Euroopan toimielimet, hallitukset, parlamentit ja alueelliset yleiskokoukset); Liiketaloudesta ja teollisuudesta (johtavat yritykset, kauppaliitot, ammattiliitot); Siviiliyhteiskunnasta (hallituksista riippumattomat organisaatiot (NGO:t), uskonnolliset ja intellektuellit elimet, yliopistot, ammatti- ja korkeakouluopettajat).

69 Laajentumisen kommunikaatio- strategia: budjetti
Maakohtainen ja keskuspalvelujen budjetti (miljoonaa euroa) Maa 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Total CEEC:t: Turkki: Malta: Kypros: Välisumma: 4, ,0 8,5 0,6 0,2 0,2 9,50 8,9 0,7 0,2 0,2 10,0 9,8 1 0,3 0,4 11,50 9,3 1 0,3 0,4 11,0 5,3 1 0,3 0,4 7,0 3,75 1 0,2 0,2 5,15 50,05 5,8 1,5 1,8 59,15 MS*: 0,5 5,4 9,75 13,0 13,5 6,0 57,9 CS**: 2,5 3,7 4,7 29,7 YHT.: 8 18,6 24,45 29,20 21,45 15,85 146,75 *: Member States eli jäsenvaltiot **: Central services eli keskuspalvelut

70 Mistä saa tietoa? Laajentumisen osoitekirja:
Euroopan komission edustajistot hakijamaissa: Laajentumisen tietopalvelukeskus: Rue Montoyer, 19, B-1000 Brussels Puh: +32 (0) Faksi: +32 (0) Sähköposti:

71 Mitä tietoa on saatavana?
Laajentumisen verkkosivusto: - The Enlargement Weekly (viikottainen laajentumisen uutislehti): - The Enlargement Research Bulletin (laajentumisen tutkimustiedote): Postituslistatilaukset: - Tärkeimmät asiakirjat: Strategia-asiakirja Säännölliset raportit «An Historic opportunity » (« Historiallinen tilaisuus ») Perusargumentit Usein esitetyt kysymykset State-of-Play (« Tilanne ») Lehdistötiedotteet Puheet jne.

72 Osoitteet Internet: http://europa.eu.int/comm/enlargement/
DG Enlargement (Laajentumisen pääosasto): 200 rue de la Loi, B-1049 Brussels Puh: +32(0) Faksi: +32(0) Enlargement Information Centre (Laajentumisen tiedotuskeskus): Rue Montoyer, 19, B-1000 Brussels Puh: +32(0) Faksi: +32(0) Sähköposti: