Akavalaisuuden alkuajat

Esitys aiheesta: "Akavalaisuuden alkuajat"— Esityksen transkriptio:

1 Yrjö Taivainen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK neuvottelujohtaja, DI 18.11.2008 TKK

2 Akavalaisuuden alkuajat
Ensimmäiset akateemisten alojen valtakunnalliset yhdistykset syntyivät 1800-luvun puolivälin tienoilla. Suomen lääkäriseura Suomen Yleinen Lääkäriliitto 1910. Tekniska Föreningen i Finland 1880. Suomenkielisten Teknikkojen Seura STS 1896. Metsänhoitajat 1877, hammaslääkärit 1892, agronomit 1987 Seurat alkoivat kehittyä edunvalvontajärjestöiksi 1917 jälkeen. Voimakas inflaatio ja palkkasuhteiden mullistus. Uusia yhdistyksiä: papit, upseerit, farmaseutit, insinöörit, opettajat, virkamiesyhdistyksiä. Suomen Ekonomiyhdistys 1935.

3 Suomalainen työmarkkinajärjestelmä syntyy
Tammikuun kihlaus, joka loi pohjan järjestäytyneelle työmarkkinaneuvottelu- ja sopimusjärjestelmälle. 1944 toimihenkilökeskusjärjestö Henkisen Työn Keskusliitto. Mukaan akateemisia liittoja. Ensimmäinen yleissopimus STK:n kanssa Akateemiset jäivät ulkopuolelle. 1946 keskusjärjestö STTK. Yleissopimukseen 1950 maininta työehtosopimuksista. 1943 ja 1944 virkamiehille Neuvotteluoikeuslait. Akateemisten alojen etujärjestötoiminta vilkastui toisen maailmansodan jälkeen. Suomen Kemistiliitto, Valtion Diplomi-insinöörien Liitto, Suomen Lakimiesliitto.

4 Akateemis-ammatillinen valtuuskunta - AKAVA
Pelättiin virkapalkkojen ja virkamiesten yhteiskunnallisen aseman romahdusta. Henkisen Työn Keskusliitto ei ajanut akateemisten asiaa. 1950 ensimmäiset vapaat työehtosopimusneuvottelut palkkasäännöstelyn jälkeen. STK-SAK Akateemis-ammatillinen valtuuskunta – AKAVA 1952 ensimmäiset työtaistelut: lääkärit, assistentit, metsänhoitajat AKAVA keskusjärjestöksi. N jäsentä. AKAVA oli virkamiesten etuja ajava järjestö. 1956 ensimmäinen kunnallinen työtaistelu.

5 Kehittyvä AKAVA Solidarinen palkkapolitiikka ja TUPO ratkaisut 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla johtivat akavalaisten realipalkkojen laskuun. Yksityisen sektorin neuvottelutoimintaan perustettiin Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelukunta ( YTN ) 1973. Yksityinen sektori AKAVAan 1976: insinöörit, diplomi-insinöörit ja ekonomit. AKAVAan liityi myös opettajat. Yksityisen sektorin sopimustoiminnan kehitys alkuun. Perussopimus STK-YTN 1975. Ensimmäinen teollisuuden työehtosopimus 1994. AKAVALLA tasaisen kehityksen kausi. Palkkakehitys positiiviseksi 1994 vuodesta lähtien.

6 Työehtosopimustoiminta neuvottelujärjestöille
1993 Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN V Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. 1994 AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS. Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO v 2006 Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN mukaan akavalaiseen edunvalvontaan. AKAVA luovutti työ- ja virkaehtosopimusten neuvotteluoikeuden neuvottelujärjestöille 1995. AKAVA-JS kirkko, kunnat ja valtio. YTN teollisuus ja palvelualat. Neuvottelujärjestöt eivät ole suoranaisesti AKAVAn jäseniä. KTN jäsenistä 57 % akavalaisia 43 % STTK:ssa.

7 Akava Työmarkkinakeskusjärjestö perustettu 1950 Järjestäytymisperiaate
tutkintoliitto- tai ammattikuntaliitto korkea-asteen koulutus tehtäväasema Strategiset roolit edunvalvoja ja vaikuttaja asiantuntija korkeakoulutettujen voimien kokoaja ja yhdistäjä jäsenjärjestöjen palvelu

8 Akava-yhteisö 31 jäsenjärjestöä 2 neuvottelujärjestöä:
Julkisen alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO Ylempien Toimihenkilöiden YTN ry Lisäksi tiivis yhteistyö KTN:n kanssa 15 aluetoimikuntaa + AKAVA-Åland jäsentä, joista opiskelijoita Yhteisöstrategia yhteisö ajaa akavalaisten etuja työelämässä ja yhteiskunnassa yhteisö tukee akavalaisten vaikutusmahdollisuuksia työssään

9 Akavan tehtävät Yhteiskunnallinen edunvalvonta
talous-, sosiaalipolitiikka, verotus koulutus- ja työvoimapolitiikka työelämän kehittäminen ja tasa-arvo-politiikka hyvinvointiyhteiskunta Tulopolitiikka sopimukset ja suositukset tulonjako Kansainvälinen edunvalvonta Pohjoismaat, eurooppataso, globaalisuus työvoiman liikkuvuus Järjestötoiminnan infrastruktuuri järjestäytyminen tutkimus- ja muut asiantuntijapalvelut jäsenjärjestöjen tukeminen

10

11 Akavalaisia erityispiirteitä
Korkeasti koulutettujen lukumäärä, Akavan jäsenmäärä ja vaikutusmahdollisuudet kasvavat Vastuullinen asema työssä Pitkä koulutus ja jatkuva kouluttautuminen Edunvalvontatarpeet palkkapolitiikka veropolitiikka koulutuspolitiikka sosiaalipolitiikka työssä jaksaminen Järjestöllinen toimintakulttuuri ammattikunta/tutkintopohja järjestäytymisessä ammatti-identiteetti ammatillinen edunvalvonta

12 Akavan ja neuvottelujärjestöjen päätöksenteko
jäsenjärjestöt JUKO:n kokous JUKO:n hallitus liittokokous neuvottelukunnat hallitus jaostot YTN:n kokous valiokunnat YTN:n hallitus toimikunnat työvaliokunta työryhmät tausta- ja valmisteluryhmät

13 Akavan toimielinorganisaatio
Liittokokous Hallitus Työvaliokunta Puheenjohtajisto Elinkeinopoliittinen toimikunta - Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto - Julkisen sektorin jaosto Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta Järjestötoimikunta Sosiaalipoliittinen toimikunta Opiskelijavaltuuskunta AOVA - AOVA työjaosto Työelämän toimikunta - Tasa-arvojaosto - Työelämän tutkijat Aluetoimikunnat (15)

14 Lähde: Akavan työmarkkinatutkimus 2006

15 AKAVAn jäsenjärjestöjen ilmoittamat tiedot 3/2007
Päivi päivittää 3/2008

16 1/2

17 2/2

18 1/2

19 2/2

20

21 Exceli: s:\talpol\tulonjakotilasto\tujati05\*.xls
Lähde: TK tulonjakotilasto, maksullinen erillistoimeksianto Aila Äyvärille Päivi Päivitys 8/2008 Exceli: s:\talpol\tulonjakotilasto\tujati05\*.xls Freelancit: S:\talpol\tulonjakotilasto\tujati05\kuvat05

22 Freelance: c:\kuvat\jarjesto\ps2007.pre
Päivi päivittää kun kaikkien keskusjärjestöjen uudet jäsenmäärä ovat julkistettu, viimeistään silloin kun palkansaajakeskusjärjestöjen kustannusjako päivitetään. Lemmetty välittää tiedon. Viimeisin AKAVA jäsenmäärä vahvistetaan maaliskuussa, SAK n jäsenmäärä n toukokuussa, STTKn viipyy yli kesän Freelance: c:\kuvat\jarjesto\ps2007.pre

23 Opiskelijoiden Akava Akava on myös opiskelijoiden järjestö
Viidesosa akavalaisista opiskelijoita noin opiskelijajäsentä Jäsenjärjestöjen opiskelijatoiminta ja opiskelijoiden edunvalvonta Opiskelijat mukana kaikessa Akavan toiminnassa hallitus toimikunnat aluetoiminta Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työmarkkina-asiat koulutuspolitiikka sosiaalipolitiikka kansainväliset asiat järjestöpoliittiset asiat vastavalmistuneiden asema työmarkkinoilla

24 Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA 25 vuotta
Perustettu vuonna 1983 Akavan hallituksen alainen toimikunta Toimikausi kaksi vuotta Edustettuina kaikki Akavan jäsenjärjestöt, joilla opiskelijatoimintaa (26 liittoa) Valitsee keskuudestaan työjaoston kalenterivuosittain Puheenjohtajana Heidi Handolin (OAJ) Yhteistyöelin AOVA ottaa kantaa kaikille korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille yhteisiin koulutus- ja työmarkkinakysymyksiin ”Opiskelijan ääni” Akavan sisällä

25 Akavan aluetoimikunnat 2007-2009
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 1. Uusimaa (Helsinki) 2. Varsinais-Suomi (Turku) 3. Satakunta (Pori) 4. Häme (Lahti) 5. Pirkanmaa (Tampere) 6. Kaakkois-Suomi (Kouvola) 7. Etelä-Savo (Mikkeli) 8. Pohjois-Savo (Kuopio) 9. Pohjois-Karjala (Joensuu) 10. Keski-Suomi (Jyväskylä) 11. Pohjanmaa (Vaasa) 12. Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) 13. Lappi (Rovaniemi) 14. Kainuu (Kajaani) 15. Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki)

26 Akavan aluetoimikunnat
ovat Akavan toimielimiä, joiden tulee toiminnassaan tukea Akavan tavoitteiden toteutumista aluetasolla yhteen sovittaa edunvalvonnassa alueelliset tavoitteet keskusjärjestön mukaisiksi akavalaisiksi tavoitteiksi Alueellisia keinoja: edustukset alueellisissa toimielimissä (MYR ym.) kannanotot seminaarit luentotilaisuudet vaikuttajatapaamiset tiedottaminen ym.