Yrjö Mattila Puheenjohtaja, Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura ry

Esitys aiheesta: "Yrjö Mattila Puheenjohtaja, Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura ry"— Esityksen transkriptio:

1 Yrjö Mattila Puheenjohtaja, Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura ry
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean päätös asiassa Complaint No 88/2012 Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura v. Suomen valtio ”Mihin perusturva riittää”, Pikku Parlamentti Yrjö Mattila Puheenjohtaja, Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura ry

2 Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja
Tuli Suomessa voimaan 2002 Suomi ratifioi sopimuksen eduskunnan säätämällä lailla Peruskirja sisältää säännöksiä sosiaalisista ihmisoikeuksista Artikla 12 sääntelee sosiaaliturvaa, sitoo Suomea Vrt. Suomen perustuslain 22 §, joka edellyttää perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista (sisältää myös peruskirjan mukaisten perusten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen??) Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea valvoo peruskirjan säännösten toteuttamista Jäsenmaat raportoivat säännöllisesti peruskirjan velvoitteiden toteutumista Komitea tekee johtopäätöksiä ja antaa lausumia raporttien pohjalta: compliance/non-compliance Suomi saanut komitean johtopäätöksissä huomautuksia perusturvaetuuksien tasosta (mm. takuueläke) Huomautuksiin ei ole reagoitu

3 Järjestöillä mahdollisuus tehdä kanteluja
Peruskirja antaa järjestöille mahdollisuuden tehdä kanteluja komitealle Suomi on ainoana maana avannut mahdollisuuden kansalaisjärjestöille tehdä kanteluita ”Kollektiivisten kanteluiden järjestelmä” SSOS -seura käytti mahdollisuutta verrata Suomen perusturvaetuuksien tasoa TSS –sopimuksen velvoitteisiin (Complaint 88/2012) Aiemmin Omaishoitajat ja läheiset liitto ry oli kannellut komitealle (Complaint 70/2011 ja 71/2011) Komitea antoi päätöksen SSOS –seuran kanteluun syyskuussa 2014 Päätös oli salainen jotta Suomen hallituksella olisi ollut aikaa ilmoittaa komitealle toimistaan päätöksen johdosta Tiettävästi Suomen hallitus ei ole ilmoittanut mitään

4 SSOS seuran kantelu ja komitea
SSOS seura kanteli: SSOS: Suomen perusturva alittaa peruskirjan 12 § edellyttämän tason Suomi ei ole kehittänyt sosiaaliturvaa peruskirjan edellyttämällä tavalla, peruskirjan 12§3 Komitea katsoi, että työmarkkinatuki ja toimeentulotuki ovat 13 §1 artiklaan kuuluvia sosiaaliavustuksia. Artiklan 13§1mukaan sopimusvaltion tulee varmistaa, että jokaiselle, jolla ei ole riittäviä tuloja, annetaan riittävää apua ja sairaustapauksissa riittävää hoitoa.

5 Peruskirjan käsitteistä
Ekvivalentti tulo saadaan jakamalla kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä. Kulutusyksikköasteikossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0–13-vuotiaat) saavat painon 0,3. Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Käytettävissä olevat rahatulot saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut Tulot ovat kyseisen vuoden aikana kertyneet käytettävissä olevat tulot yhteensä.

6 Komitean näkemyksiä Peruskirjan artiklan 12§1 mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvaa verrataan kunkin jäsenmaan ekvivalenttiin mediaanituloon Sosiaaliturvaetuudet määritellään sopimuksen 12 § mukaan ja sosiaaliavustukset sopimuksen 13 § mukaan Etuuksien tason tulee sekä sosiaaliturvaetuuksissa että sosiaaliavustuksissa olla vähintään % mediaanitulosta Suomessa 50 % ekvivalentista mediaanitulosta oli vuonna €/kk ja 40 % 776€/kk yhdelle hengelle.

7 Komitean johtopäätös Kaikkien perusturvasosiaaliturva-etuuksien taso jää alle 40 % ekvivalentista mediaanitulosta. Taso on selvästi riittämätön artiklan 12§1 mukaan Komitean ei tarvitse harkita lisäetuuksien kuten sosiaaliavustusten ja asumistuen mahdollista vaikutusta. On olemassa peruskirjan artiklan 12§1 rikkomus. Sosiaaliavustukset (työmarkkinatuki ja toimeentulotuki) alittavat huomattavasti 50 % ekvivalentista mediaanitulosta On olemassa 13§1 rikkomus

8 Johtopäätös II Artiklan 12§ 3 rikkomusta ei ollut tapahtunut
Pääsyy oli vuosina 2011 – 2013 tapahtuneet perusturvan parannukset: Puolison tulon poisto työmarkkinatuessa ja takuueläke Suomen katsottiin pyrkineen kehittämään sosiaaliturvajärjestelmää, vaikka perusturvaetuuksissa olikin huomattavaa alitusta

9 STM:n kanta, jatkotoimet
Komitea tarkastelee yksittäisten etuuksien, kuten sairauspäivärahan tai työmarkkinatuen, tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon. Tällä perusteella se on todennut vähimmäisetuudet liian mataliksi. Suomi arvioi vähimmäisturvan riittävyyttä toisin, koska Suomessa sosiaalietuudet, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja erilaiset terveydenhuollon maksukatot muodostavat kokonaisuuden. Lisäksi komitea tarkasteli ratkaisussaan toimeentulotuen määrää ainoastaan toimeentulotuen perusosan perusteella eikä ottanut arviossaan huomioon lähes poikkeuksetta maksettavia toimeentulotuen muita osia.  Yksittäisen etuuden taso ei ole hyvä mittari tuen riittävyydelle, koska Suomessa toimeentulo voi koostua esimerkiksi työmarkkinatuesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta. Lisäksi muun muassa julkisilla terveyspalveluilla ja reseptilääkkeillä on omat maksukattonsa, jotka rajaavat asiakkaan terveydenhuoltokustannukset kohtuulliselle tasolle. Next step: Komitean päätös menee Euroopan Neuvoston ministerineuvoston käsittelyyn Neuvosto voi antaa suosituksia Suomelle päätöksen toteuttamisesta (ei kuitenkaan sitovia määräyksiä??)

10 Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean kannanottoja luvuissa
Köyhyysrajat (laskettu Tilastokeskuksen luvuista) 60 % medinaanitulosta €/v /€ kk 50 % mediaanitulosta €/v T. 987 EN970 40 % mediaanitulosta T.790 EN776 Etuudet 2013, €/kk Brutto Netto Peruspäiväraha/työmarkkinatuki 697,89 € 578,58 € Sairausvakuutuksen päivärahan vähimmäismäärä* 594,25 € 505,62 € Vastaa vanhempainpäivärahojen vähimmäismäärää. Sairauspäiväraha voi olla tietyissä tilanteissa pienempikin Takuueläke 738,82 € Toimeentulotuen perusosa 477,26 €

11 Päätöksen mukaan em. etuudet alittavat 40 % mediaanitulosta (koskee kaikkia neljää etuutta). Asumistuki ym. eivät vaikuta moitteeseen. Korotustavoite olisi nettosummissa suunnilleen (karkea arvio) Peruspäiväraha / työmarkkinatuki 200,00 €/kk Sairausvakuutuksen päivärahan vähimmäismäärä 270,00 €/kk Takuueläke 40,00 €/kk Toimeentulotuen perusosa 300,00 €/kk Verotuksen vuoksi bruttotason korotustarve olisi suurempi kolmessa ensin mainitussa etuudessa.

12 Täsmällisempi arvio: Kokeillaan seuraavia korotuksia perusturvaan vuoden 2013 tasossa.
Korotukset on mitoitettu siten, että nettokuukausitulo keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla vastaisi suunnilleen 40 %:n köyhyysrajaa, 776 euroa/kk. Laskelma on tehty vuoden 2012 aineistossa vuoden 2012 indeksitasossa. Työttömien perusturva 44,80 €/pv 963,20 €/kk Sairausvakuutuksen minimipäiväraha 38,50 €/pv 962,50 €/kk Takuueläke 776,00 €/kk Toimeentulotuen perusosa yksin asuvalle 776,00 €/kk

13 Mitä maksaisi? Tilanne 2013 Reformi
Työttömyysturvamenot Lisäkustannus 722 milj.€ Sairausvakuutuksen päivärahat, vakuutetuille Lisäkustannus 56 milj.€ Kansaneläkemenot Lisäkustannus. 42 milj.€ Veronalaiset bruttomenot 820 milj€ Eläkkeensaajien asumistuki Vähennystä -8 milj.€ Yleinen asumistuki Vähennystä -87 Toimeentulotuki Lisäkustannus milj€ Verot (koko väestö) Lisäkustannus 230 milj€ Koko väestön nettotulo milj. V Lisääntyy muutoksilla milj. Nettotulot lisääntyvät etuuksien saajille 2 040 milj.€

14 Kommentteja muutoksista:
Työttömyysturvassa korotuksen hinta on melko suuri. Sairausvakuutuksessa ja takuueläkkeissä bruttomenojen kasvu olisi siedettävä. Veronalaisten bruttomenojen kasvusta (820 milj. euroa) osa korvautuisi verojen kasvulla (230 milj. euroa) ja asumistukien pienentymisellä (95 milj. euroa). Nettomenojen kasvu olisi siten noin 500 milj. euroa.

15 aikuisen perusosiin rajoitettaisiin.
Toimeentulotuessa menojen kasvu olisi huomattavan suuri, noin 1,5 miljardia euroa. Vaatimus, että toimeentulotuen perusosan pitäisi olla 40 % köyhyysrajasta, johtaa melko lailla epärealistisiin tuloksiin. Mallilaskelman mukaan korotus lähes kolminkertaistaisi toimeentulotukea saavien kotitalouksien lukumäärän. Laskelmasta voisi tehdä realistisemman, jos korotuksen vaikutusta muiden perheenjäsenten kuin ensimmäisen aikuisen perusosiin rajoitettaisiin. Laskelmat on tehty 40 % köyhyysrajan mukaan. Komitean päätöstä voi tulkita myös niin, että tavoitteena on 50 % eikä 40 % köyhyysrajasta. Huom! Laskelmassa ei ole otettu huomioon työnantajille maksettavia sairaus- ja äitiyspäivärahoja.