Perusturvan riittävyyden arviointiraportti

Esitys aiheesta: "Perusturvan riittävyyden arviointiraportti"— Esityksen transkriptio:

1 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015
Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö THL Mihin perusturva riittää? –seminaari Eduskunta

2 Perusturvan riittävyyden arviointi on lakisääteinen tehtävä
STM:n on teetettävä perusturvan riittävyyden arviointi joka neljäs vuosi vuonna 2010 voimaantulleen lain mukaisesti. Erikseen asetettava riippumaton asiantuntijaryhmä toteuttaa arvioinnin. Perusturvan tason tulee mahdollistaa sosiaalisesti hyväksyttävä elintaso, joka ei poikkea liiaksi väestön keskimääräisestä elintasosta (sosiaalihuollon periaatekomitea 1971) Kysymys siitä, milloin elintaso poikkeaa liiaksi väestön keskimääräisestä elintasosta, on ennen kaikkea arvovalinta. Siihen ei voida yksinomaan tutkimuksen avulla vastata. Lakisääteinen arvioinnin tarkoitus tuottaa analyyttista tietoa tätä kysymystä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon. Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

3 THL kutsui koolle perusturvan riittävyyden II arviointiryhmän
Pasi Moisio, puheenjohtaja, tutkimusprofessori, THL Mikko Niemelä, varapuheenjohtaja, professori, Turun yliopisto Elina Ahola, tutkija, Kela Teemu Hänninen, päämatemaatikko, Kela Olli Kärkkäinen, tutkija, eduskunnan sisäinen tietopalvelu Kirsi-Marja Lehtelä, erikoissuunnittelija, THL Anna-Riitta Lehtinen, projektisuunnittelija, Kuluttajatutkimuskeskus, HY Susanna Mukkila, tutkija, THL Suvi Ritola, erityisasiantuntija, Eläketurvakeskus Jussi Tervola, tutkija, Kela Veli-Matti Törmälehto, erikoistutkija, Tilastokeskus Heikki Viitamäki, erikoistutkija, VATT Arviointiryhmän pysyvät asiantuntijat: Ilari Keso, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö Mauri Kotamäki, finanssisihteeri, valtionvarainministeriö Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

4 Arviointiryhmän toimeksianto
Kansaneläkeindeksistä annettuun lain 4 a § Arvioinnissa tulee ottaa huomioon Kelan etuudet ja toimeentulotuki sekä arvioitava kyseisiä etuuksia saavien kotitalouksien toimeentuloon oleellisesti vaikuttavia muita tekijöitä. Arviointi kattaa yksittäisten etuuksien ohella perustoimeentuloon vaikuttavien tekijöiden kokonaisuuden. (HE 108/2010 vp.) Arvioinnissa on tarkasteltava myös perusturvan muutosten vaikutuksia tulonjakoon, työnteon kannustavuuteen ja työmarkkinoiden toimivuuteen. (StVM 29/2010 vp.)

5 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä
Mitä perusturva on? Perustuslain 19. pykälässä säädetään jokaiselle oikeus perusturvaan. Perusturva turvaa toimeentulon: työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen aikana. Perusturvaa täydentävät asumisen tuet ja toimeentulotuki. Toimeksiannon mukaisesti Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

6 Perusturvan riittävyyttä tutkittiin usealla menetelmällä (1)
Kotitalouksien tulojen kokonaisuutta tarkasteltiin neljällä eri kotitaloustyypillä, 10 eri elämäntilanteessa, ajanjaksolla Kotitalouksien tuloja tarkasteltiin ennen ja jälkeen asumismenojen, neljällä eri asumiskustannustasolla. Kotitalouksien tulojen riittävyyttä arvioitiin suhteessa kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteihin, hintojen ja palkkojen kehitykseen, väestön näkemyksiin riittävyydestä sekä kansainvälisesti vertaillen. Jatkuu seuraavassa diassa Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

7 Perusturvan riittävyyttä tutkittiin usealla menetelmällä (2)
Arvioitiin myös perusturvan ja verotuksen muutosten vaikutukset tulonjakoon ja työnteon kannustavuuteen. Laskelmat tuotettiin Tilastokeskuksen ja Kelan tutkimusosaston kehittämällä uudella SISU-mikrosimulointimallilla. Lisäksi tilastoaineistolla tarkasteltiin etuuksien päällekkäisyyttä ja kohdentumista tuloluokkiin, perusturvan varassa olevien määrää ja köyhyysriskiä. Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

8

9 Keskeiset etuusmuutokset vuosina 2011-2015
Takuueläke tuli voimaan vuonna 2011. Työttömyysturvan tasoa korotettiin 100 €/kk ja toimeentulotuen perusosaan tehtiin tasokorotus 6 % vuonna 2012. Työttömyysturvan sovitteluun tuli suojaosuus ja opintolainaa korotettiin 100 € vuonna 2014. Asumistuen kokonaisuudistus, asumistuen ansiotulojen suojaosuus, lapsilisiä leikattiin 8 % vuonna 2015. Perusturvan taso on useimmissa elämäntilanteissa ja perhemuodoissa reaalisesti kasvanut, keskimäärin 9 %. Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

10 Tasokorotuksilla korjataan etuuksien jälkeen jäämistä
Lähde: Tilastokeskus / omat laskelmat Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

11 Perusturvan riittävyyden kehitykseen vaikuttavat hinnat ja palkat
Lähes kaikki etuudet ovat indeksisidonnaisia. Kansaneläkeindeksi riippuu hintojen kehityksestä. 2015 indeksitarkistus tehtiin leikattuna. Vuokrat nousseet palkkoja ja etuuksia nopeammin. Katso seuraava dia  Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

12 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä
Vuodesta 2011 vuokrat nousseet omaa tahtiaan, hinnat ja palkat seuranneet toisiaan Lähde: Tilastokeskus / omat laskelmat Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

13 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä
Perusturvalla yksinasuvan tulotaso alle puolet keskipalkkaisen tulotasosta Perusturvaetuuden, kuten työttömyysturvan, lisäksi kotitalous saa usein asumistukea, perhe-etuuksia ja toimeentulotukea. Vuokralla asuvat perusturvataloudet ovat lähes poikkeuksetta laskennallisesti oikeutettuja toimeentulotukeen (pois lukien eläkeläistaloudet). Yksin vuokralla asuvan perusturvan saajan tulotaso on 43 % keskipalkkaisen tulotasosta. Tulotaso on lähentynyt keskipalkkaisen tulotasoa noin 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2011. Katso seuraava dia  Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

14 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä
Perusturvalla olevien ja pienipalkkaisten tulotaso lähentynyt keskipalkkaisia Oletukset: yksin keskisuuressa kaupungissa vuokralla asuva, tulotaso ennen asumiskustannuksia Lähde: SISU-malli /omat laskelmat Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

15 Riittääkö perusturva välttämättömiin menoihin?
Viitebudjetti kuvaa paljonko arvioidaan rahaa tarvittavan kohtuullisen minimin mukaisen kulutustason saavuttamiseksi. Viitebudjetti ilman asumismenojen yksinasuvalle vuonna 2014: 675 €/kk, eläkeläiselle 605 €/kk. Vuonna 2014 perusturva kattoi noin 71 % yksinasuvan viitebudjetista, takuueläke 102 %. Vuonna 2011 perusturva kattoi noin 63 % yksinasuvan viitebudjetista, takuueläke 101 %. Katso seuraava dia  Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

16 Yksinasuvan perusturva kattaa noin kaksi kolmannesta viitebudjetista
Lähde: Lehtinen & Aalto / omat laskelmat Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

17 Perusturvan taso verrattuna väestön käsitykseen riittävästä ja kansainvälisesti
2014 kyselyn mukaan yhden aikuisen ruokakunta tarvitsee rahaa elääkseen verojen ja asumiskustannusten jälkeen keskimäärin 720 euroa kuukaudessa. Työttömän, sairauspäivär. ja opiskelevan kotitalouden tulot kattoivat 66 %, takuueläkkeellä olevan 85 %, tästä. Perusturvan taso on lähentynyt väestön riittäväksi katsomaa vuodesta 2010, jolloin ed. luvut 62 % ja 72 %. Suomen vähimmäisturvan taso on länsieurooppalaista keskitasoa (~Ruotsi, Saksa) Mutta asumiskustannusten jälkeen tarkasteltuna Suomen suhteellinen sijoitus vähimmäisturvan tasossa alenee.

18 Noin neljännesmiljoona suomalaista kokonaan perusturvan varassa
Henkilön katsotaan olevan kokonaan perusturvan varassa, jos talouden tuloista yli 90 % vuodessa muodostuu perusturvaetuuksista. 4,3 % väestöstä, 231 000 henkilöä (vuonna 2013). Puolet heistä on alle 30-vuotiaita, yli 65-vuotiaita on alle 5 %. Perusturvan varassa olevia määrä on kasvanut henkilöllä vuosina Katso seuraava dia  Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

19 Kokonaan perusturvalla olevissa talouksissa asuu enimmäkseen nuoria
Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

20 Lainsäädännön muutosten tulonjakovaikutukset simuloituina
Vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön vaikutuksia tutkittiin mikrosimuloinnin avulla. Lainsäädännön muutokset ovat pienentäneet tuloeroja sekä Gini-kertoimella että pienituloisuusasteella (suhteellisella köyhyysriskillä) mitattuna. Suurin vaikutus on ollut vuoden 2012 muutoksilla, muun muassa työttömyyspäivärahojen ja toimeentulotuen perusosan tasokorotuksella. Katso seuraava dia  Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

21 Lainsäädännön muutosten tulonjakovaikutukset
Lähde: SISU-malli / omat laskelmat Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

22 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä
Yhteenveto Perusturvan taso on kohentunut mutta edelleen matala Perusturvan taso on parantunut tällä vaalikaudella niin reaalisesti kuin suhteessa keskipalkkaisiin. Suurin yksittäinen selittäjä on vuoden 2012 perusturvakorotuksella. Perusturvan taso jää kuitenkin edelleen alle kohtuullisen minimikulutuksen vaatiman tulotason, samoin kuin väestön mielipiteen riittävästä euromäärästä elämiseen. Kokonaan perusturvan varassa on noin neljännesmiljoona suomalaista ja heidän määränsä on kasvanut. Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

23 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä
Lisätietoja Lähde: Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 1/ sivua. Helsinki ISBN (painettu), ISBN (verkkojulkaisu). Pasi Moisio tutkimusprofessori, arviointiryhmän puheenjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puh Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä