Informaatio- ja teknologiaoikeus: IPR - johdantoa Kevät 2010 Mikko Huuskonen, OTT Yritysjuridiikan dosentti, LTY Neuvotteleva virkamies Työelämä- ja markkinaosasto/Yritysjuridiikka,

Esitys aiheesta: "Informaatio- ja teknologiaoikeus: IPR - johdantoa Kevät 2010 Mikko Huuskonen, OTT Yritysjuridiikan dosentti, LTY Neuvotteleva virkamies Työelämä- ja markkinaosasto/Yritysjuridiikka,"— Esityksen transkriptio:

1 Informaatio- ja teknologiaoikeus: IPR - johdantoa Kevät 2010 Mikko Huuskonen, OTT Yritysjuridiikan dosentti, LTY Neuvotteleva virkamies Työelämä- ja markkinaosasto/Yritysjuridiikka, TEM

2 Luentojen rakenne 19.3.: –Johdanto –Aineettomien oikeuksien talous, aineettomien oikeuksien rooli ja käyttö liiketoiminnassa –Tekijänoikeus –Digitalisoituminen –Tekijänoikeuden rajoitussäännökset (8h) 26.3.: –Tekijänoikeus (jatkuu) –Tavaramerkki –Patentti (5h) 8.4.: –Muut aineettomat oikeudet –Kansallinen IPR-strategia –Informaation sääntely (8h)

3 IPR-terminologiaa IP: intellectual property –Intagible asset IPR: intellectual property right Aineeton oikeus, immateriaalioikeus, henkinen omaisuus, ip-oikeus –Joskus käytetty termi ”immaterial property” ei suositeltava (immaterial = merkityksetön)

4 Aineettomat oikeudet Teollisoikeudet ja tekijänoikeus ovat immateriaalioikeuksia, joilla tarkoitetaan aineettomia oikeuksia eli henkistä omaisuutta. Immateriaalioikeudet jaetaan perinteisesti kahteen pääalueeseen, teollis- ja tekijänoikeuteen.

5 Aineettomat oikeudet Teollisoikeuksilla tarkoitetaan yksinoikeuksia, joilla suojataan keksintöjä, tavaroiden ja palveluiden tunnuksina käytettäviä merkkejä sekä muun muassa tavaran ulkomuodon esikuvaa. Teollisoikeuksia ovat patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet, tavaramerkit, toiminimet sekä eräät muut harvinaisemmat suojamuodot, kuten integroitujen piirien suoja ja kasvinjalostajan oikeus. Myös suoja sopimatonta menettelyä vastaan luetaan teollisoikeuksiin.

6 Aineettomat oikeudet Tekijänoikeudella tarkoitetaan tekijän yksinoikeutta määrätä teoksestaan Tekijänoikeudella laajassa merkityksessä tarkoitetaan myös nk lähioikeuksia, eli tekijänoikeutta muistuttavia oikeuksia –Näissä voi olla myös pakkolisenssillä toteutettuja oikeuksia, ts. käyttöä ei voida kieltää (yksinoikeus) mutta siitä voidaan saada korvaus –Asialla on vaikutusta osapuolten neuvotteluasemaan

7 Aineettomat oikeudet Teollisoikeudelliset lainsäädäntöasiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle ja tekijänoikeusasiat puolestaan opetusministeriölle. Työ- ja elinkeinoministeriössä teollisoikeudellisia kysymyksiä hoitaa työelämä- ja markkinaosastolla yritysoikeuden ryhmä, joka vastaa teollisoikeuksia koskevan lainsäädännön kehittämisestä sekä osallistuu alan kansainväliseen yhteistyöhön. Lainsäädäntövastuu toiminimilaista kuuluu oikeusministeriölle ja kasvinjalostajaoikeutta koskeva lainsäädäntö maa- ja metsätalousministeriölle.

8 Aineettomat oikeudet Immateriaalioikeutta säännellään kansainvälisesti. Alalla on useita kansainvälisiä yleissopimuksia sekä yhteisölainsäädäntöä. Kansallisen kohtelun ja vähimmäissuojan periaatteelle perustuva Pariisin yleissopimus 1883 on merkittävin teollisoikeuksiin liittyvä kansainvälinen sopimus. Tekijänoikeuden alalla vastaava sopimus on Bernin konventio vuodelta 1886 Kumpaakin sopimusta on muutettu lukuisia kertoja. Sopimukset luotiin kolonialismin aikana, jolloin allekirjoittajavaltioita oli vain kymmenkunta –Nykyisin noin 180 => konventioiden kehittäminen vaikeata

9 WTO, TRIPS WTO (World Trade Organisation) – järjestelmässä aineettomien oikeuksien sääntely liittyy TRIPS-sopimukseen (Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights) Tekijän- ja teollisoikeuksien konventioita ja muuta kv toimintaa valvoo ja suunnittelee WIPO (World Intellectual Property Organisation)

10 Aineettomat oikeudet Mitä ovat aineettomat oikeudet: –Patentti –Tekijänoikeus –Tavaramerkki –Mallioikeus –Hyödyllisyysmalli –Toiminimi –Maantieteelliset merkinnät –Verkkotunnukset –Piirimallin suoja –Kasvinjalostajan oikeus

11 Sääntely Keskeinen teollisoikeudellinen sääntely sisältyy seuraaviin säädöksiin: –patenttilaki 15.12.1967/550, patenttiasetus 26.9.1980/669 –laki hyödyllisyysmallioikeudesta 10.5.1991/800, asetus hyödyllisyysmallioikeudesta 5.12.1991/1419 –mallioikeuslaki 12.3.1971/221, mallioikeusasetus 2.4.1971/252 –tavaramerkkilaki 10.1.1964/7, tavaramerkkiasetus 29.5.1964/296 –yhteismerkkilaki 5.12.1980/795 –toiminimilaki 2.2.1979/128 –laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin 29.12.1967/656 ja asetus oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin 10.6.1988/527 –laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin 11.1.1991/32 ja asetus yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin 14.6.1991/946 –laki kasvinjalostajanoikeudesta 21.8.1992/789 –laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa

12 IP/IPR Mikä on asian merkitys yritystoiminnan kannalta: –Yritys pyrkii saamaan kilpailuedun suhteessa muihin alan yrityksiin eli kilpailijoihin –Kilpailuetu tarkoittaa tavalla tai toisella parempaa toimintaa tai tuotetta kuin kilpailijoilla –Eräs tapa hankkia kilpailuetu on omien keksintöjen tai toimintatapojen suojaaminen niin, että kilpailijat eivät voi toimia samalla tavoin –Tämä on toteutettavissa aineettomien oikeuksien avulla

13 IPR Lisäksi laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa on suojaavia elementtejä Näiden lisäksi voidaan puhua laajemmin yrityksen suojaamistarpeista: –Luottamuksellisen tiedon suoja –Omaperäinen, vaikeasti kopioitava toimintamalli –Nopeat markkinaoperaatiot

14 IPR-muutostrendejä: globalisaatio Globalisaatio näkyy suomalaisyritysten arkipäivässä kansainvälisenä toimintana kansainvälisin pelisäännöin –Suomalaisyritykset toimivat jo varsin pienestä yrityskoosta alkaen vähintäänkin Suomen lähialueilla tai jopa globaalisti –Kansainvälisten käytäntöjen osaaminen myös aineettomia oikeuksia koskevissa kysymyksissä on siten välttämätön menestystekijä suomalaisyrityksille –Globalisaatioon liittyy myös Suomen lainsäädännöllisen liikkumavapauden kaventuminen –Suomi on liittynyt osaksi kansainvälisen kaupan ja aineettomien oikeuksien sopimusjärjestelmiä ja on EU:n jäsenenä velvoitettu noudattamaan yhteisön sääntelyä –Sitoutuminen kansainvälisiin järjestelmiin on toisaalta myös avannut ovet kansainväliseen kauppaan

15 IPR-muutostrendejä: digitalisoituminen ja konvergenssi Digitalisoituminen ja konvergenssi näkyvät selvimmin internetissä –Tietotekniikan kehitys on tuonut monipuoliset audiovisuaaliset tuotanto- ja jakelujärjestelmät kaikkien käyttöön –Yksityisellä ihmisellä voi jo puhelimessaankin olla laskin, posti-, pankki- ja kauppapalvelut, kirjasto (internet), pelejä, radio, televisio, kamera, runsaasti audiovisuaalista sisältöä ja paikannuslaite –Kehityksen myötä digitaalisten aineistojen tekniset kopiointi- ja jakelutoimet tietoverkossa ovat käyttäjille käytännössä ilmaisia

16 IPR-muutostrendejä: politisoituminen Aineettomien oikeuksien politisoituminen näkyy siinä, että aiemmin alalle etäiset asiat kuten terveydenhuolto, lääkehuolto tai alkuperäiskansojen perinnetiedon suoja ovat saaneet vahvan aineettomiin oikeuksiin liittyvän ulottuvuuden –Kansainvälisissä neuvotteluissa käsitelläänkin esimerkiksi kysymystä lintuinfluenssavirukseen liittyvistä aineettomista oikeuksista.

17 IPR-muutostrendejä: ekspansio Aineettomien oikeuksien ekspansio puolestaan näkyy erityisesti patenttihakemusten räjähdysmäisenä kasvuna maailmanlaajuisesti –Kaukoidän nousevat talousmahdit rynnistävät koko voimallaan tälle sektorille –Maailmassa on vireillä noin 3 miljoona patenttihakemusta Ekspansio näkyy myös siinä, että kun aiemmin aineettomien oikeuksien kenttä on leimallisesti ollut liikeyritysten välistä neuvottelua ja sopimista, kuluttaja joutuu yhä enemmän tekemisiin aineettomiin oikeuksiin liittyvien kysymysten kanssa –Esimerkiksi tietotekniikan, lääkevalmistuksen ja muotoilun alalla esiintyy tuoteväärennöksiä –Myös tekijänoikeudesta on tullut internetin myötä kansalaisten käyttäytymistä suoremmin koskevaa lainsäädäntöä, kun esimerkiksi kuluttajien luoman viestinnän sisällön merkitys on kasvanut –Kuluttajanäkökulma onkin korostunut aineettomien oikeuksien kentässä viime vuosina