Tampereen kaupunkiseudun strategia 2016

Esitys aiheesta: "Tampereen kaupunkiseudun strategia 2016"— Esityksen transkriptio:

1 Tampereen kaupunkiseudun strategia 2016
Seutustrategian pääkohdat

2 Huomioita strategian laadinnasta
Jokainen seutustrategia on alueensa näköinen, mutta nähtävissä myös yhteisiä piirteitä. Lähtötilanne Tampereen seutustrategian laadinnalle oli hajanainen: ei ollut yhteistä näkemystä yhteistyön tarpeesta tai suunnasta. Kuntien yhteistyötä on tosin tehty pitkään. Strategiaa laadittu hyvässä hengessä, yhteisiä tulkintoja rakentaen. Seutustrategia on ”sateenvarjo”, jonka alle nostettu keskeiset yhteistyön teemat. Prosessi ollut pitkä, mutta vienyt asioita hyvin eteenpäin. Strategialuonnosta käsitelty monilla foorumeilla, kunnissa jne. Keskitytty muutamaan tärkeimpään teemaan: maankäyttö, palveluyhteistyö ja seutuyhteistyön organisointi. Strategian toteutumiselle on tärkeää, että seutuhallinto saadaan aikaiseksi ja toimimaan.

3 Tampereen kaupunkiseudun visio 2016
Tampereen kaupunkiseutu kehittää vetovoimaansa kilpailukykyisenä, uutta luovan osaamisen, kulttuurin ja yrityselämän kansainvälisenä kasvukeskuksena. Kaupunkiseutu vahvistaa rakennettaan monimuotoisen asumisen ja työssäkäynnin alueena, jossa eläminen on turvallista ja liikkuminen helppoa. Kaupunkiseutu uudistaa asukkaiden arjen sujumista helpottavia palveluja yhteistyössä.

4 Tampereen kaupunkiseudun visio 2016
uudistumiskyky, reagointiherkkyys, tietotekniikan soveltaminen voimaa ja osaamista toimia itsenäisesti, kansainvälisesti kilpailu- ja yhteistyökykyinen Tampereen kaupunkiseutu kehittää vetovoimaansa kilpailukykyisenä, uutta luovan osaamisen, kulttuurin ja yrityselämän kansainvälisenä kasvukeskuksena. Kaupunkiseutu vahvistaa rakennettaan monimuotoisen asumisen ja työssäkäynnin alueena, jossa eläminen on turvallista ja liikkuminen helppoa. Kaupunkiseutu uudistaa asukkaiden arjen sujumista helpottavia palveluja yhteistyössä. yhteinen maankäytön suunnittelu toimivat liikennejärjestelmät merkittävä osa kuntien palveluista järjestetään yhdessä asukkaiden älykäs arki eli tietoyhteiskunnan sovellutusten laaja hyödyntäminen, monipuoliset tavat järjestää palveluita, tuotantotapojen ja osaamisen yhteinen kehittäminen

5 Strategian toteutumista tukevat toimintatavat, 1/2
Avoimuus ja luottamus seutuyhteistyössä on olennaista toisten kuntien lähtökohtien tunnistaminen ja tunnustaminen kunnat kertovat avoimesti omista lähtökohdistaan ja tavoitteistaan yhteistyö perustuu itsenäisten kuntien vapaaehtoisuuteen Lisäarvo seutuyhteistyön tulee tuottaa lisäarvoa kaikille pitkällä aikavälillä; lisäarvoa tarkastellaan kokonaisuutena, ei osa-aluekohtaisesti seutuyhteistyöllä saadaan aikaan tuloksia Seudullisen kehittämisnäkökulman juurruttaminen kaupunkiseutua kehitetään toiminnallisena kokonaisuutena Joustavuus kaikkien kuntien ei tarvitse olla kaikessa yhteistyössä mukana, yhteistyöstä voi jonkin osa-alueen osalta jättäytyä pois tai tulla mukaan vasta myöhemmin seutuyhteistyötä on myös kahden seudun kunnan tekemä yhteistyö kuntien hyviä käytäntöjä hyödynnetään koko seudulla

6 Strategian toteutumista tukevat toimintatavat, 2/2
Kokonaistaloudellisuus seutuyhteistyöllä tavoitellaan palvelujen asiakaslähtöisyyden kehittämistä ja kustannustehokkuutta. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen etenkin tietoyhteiskuntakehityksen mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen kuntien palvelutuotannossa, elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisessä ja tutkimus- ja tuotekehitystyössä Verkostomaisuus kaupunkiseutu verkostoituu aktiivisesti Pirkanmaalla, Suomessa ja kansainvälisesti

7 Strategian rakenne Visio 2016 Tulevaisuuden tahtotila 2016
Millaisiin kehittämis-kokonaisuuksiin visio on jaettavissa ja mitä visio merkitsee pitkän aikavälin tavoitteina? Missä asioissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat? Miten pitkälle pääsemme jo lähitulevaisuudessa? Miten kytkemme tavoitteet seutuyhteistyön resursointiin ja toiminnan suunnitteluun? Kuka vastaa seurannasta? Miten toimeenpano koordinoidaan? Visiosta johdetut teemat ja teemojen strategiset päämäärät Johtamiskohteet Tavoitetasot 2006 Vastuutus, toimeenpano tätä rakennetaan aika perinteisesti lähtemällä liikkeelle visiosta ja siitä johdetuista päämääristä käytetään vuosittain toiminnan peilaamiseen

8 Strategian teemat Osaamisperusta ja innovaatioympäristö
Kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö Seudullinen maankäytön suunnittelu ja liikennehankkeet Asiakaslähtöiset palvelut ja palveluyhteistyö Seutuyhteistyön organisointi ja tuloksellisuus Kansainvälisyys Tietoyhteiskuntakehitys Turvallisuus ja viihtyisyys

9 Teema A Osaamisperusta ja innovaatioympäristö
Perusviesti: koulutusjärjestelmää kehitetään seudullisesti, yhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistetään osaamiskeskustoimintamallia jatketaan ja kehitetään niin, että sen avulla turvataan jatkossakin seudun yritysten uudistuminen ja kansainvälinen kilpailukyky palvelutuotannon kehittämiseksi lisätään yhteistyötä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa

10 A) Osaamisperusta ja innovaatioympäristö
Johtamiskohde Tavoitetaso ja vastuutaho/raportoija osaamisperustan kehittäminen seudullisen koulutusjärjestelmän kehittäminen innovaatioympäristön kehittäminen osaamiskeskusohjelman kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintakonseptin kehittäminen ja resursoinnin turvaaminen julkisen palvelutuotannon innovaatioympäristön kehittäminen seudullisen koulutusstrategian laadinta aloitettu 2005 yhteistyössä seudun yliopistojen, amk:jen ja amm. oppilaitosten kanssa (seutuhallitus) osaamiskeskusohjelman toimintakonseptin arviointi tehty 2005 (PLi) tuleva seudullinen toimintamalli kehitetty ja resursointi varmistettu 2006, painopisteet määritelty. (PLi) julkisen palvelutuotannon innovaatioympäristön toimintamalli luotu (seutuhallitus) uusia julkisen palvelutuotannon kehittämis- ja tutkimushankkeita käynnistetty (seutuhallitus)

11 Teema B Kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö
Perusviesti: laaditaan elinkeinopolitiikan seudullinen toimenpideohjelma kehittäjäverkoston ja elinkeinotoimen toimintamallia kehitetään vastaamaan uusia haasteita seudun markkinointia kehitetään, etenkin kansainvälisesti

12 B) Kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö
Johtamiskohde Tavoitetaso 2006 elinkeinopoliittisen toimenpideohjelman toteuttaminen klusterikohtaisen kehittämisotteen vahvistaminen seudullisen elinkeinopolitiikan toimintamallin selkiyttäminen seudullinen markkinointiviestintä ja investointien houkuttelu (kansallinen ja kansainvälinen) ohjelma laadittu 2005 (seudun elinkeinotoimien johto) toimintamalli tarkistettu (seudun elinkeinotoimien johto) analyysi nykyisestä elinkeinopolitiikan toimintamallista tehty, kehittämispäätökset tehty (seudun elinkeinotoimien johto) markkinoinnin sisällöt ja tavoitteet määritelty, markkinointisuunnitelma laadittu (seudun elinkeinotoimien johto)

13 Teema C Seudullinen maankäytön suunnittelu ja liikennehankkeet
Perusviesti: kaupunkirakenteen kehittämisessä edetään vaiheittain kohti yhteistä näkemystä tulevasta kaupunkirakenteesta ja sen suunnittelusta rakennemallityön kautta edetään kohti kaavoitusta liikennejärjestelmiä kehitetään yhdessä liikennehankkeet priorisoidaan yhdessä

14 C) Seudullinen maankäytön suunnittelu ja liikennehankkeet
Johtamiskohde Tavoitetaso 2006 seudullinen maankäytön suunnittelu maankäytön suunnittelun ohjauksen toimivuus liikennejärjestelmien toimivuus liikennehankkeiden seudullinen priorisointi perustan luominen seudulliselle maankäytön suunnittelulle (seutuhallitus): kaupunkirakenteen kehitysdynamiikka ja haasteet selvitetty selvityksen perusteella tehty tavoitteellinen rakennemallitarkastelu suunnitelma yhteisen yleiskaavan laatimisesta valmis toimintamalli sovittu (seutuhallitus) TASE 2025 selvitys käynnissä (Treen seudun liikennejärjestelmä = TASE) (kunnat) priorisointi tehty, päätökset jatkotoimenpiteistä tehty (kunnat, seutuhallitus)

15 Teema D Palvelujen asukaslähtöisyys ja palveluyhteistyö
Perusviesti kaupunkiseudun kunnat tiivistävät palveluyhteistyötään yhteistyötä tehdään seudullisten palvelujen kehittämiseksi ja kuntien oman palvelutuotannon parantamiseksi palvelumarkkinat nähdään seudullisina, niitä kehitetään seudullisesti

16 D) Palvelujen asiakaslähtöisyys ja palveluyhteistyö
Johtamiskohde Tavoitetaso 2006 palveluyhteistyön tiivistäminen selvitetty palveluyhteistyön nykytilanne (ako) kartoitettu palveluita, joissa voidaan a) tiivistää yhteistyötä b) siirtyä seudulliseen toimintamalliin (seutuhallitus/ako) seutuhallituksen asettamat palvelutyöryhmät aloittaneet työnsä (seutuhallitus)

17 D) Palvelujen asiakaslähtöisyys ja palveluyhteistyö
Johtamiskohde Tavoitetaso 2006 kunnan oman palvelutuotannon kehittäminen yhteistyössä tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen soveltuvin osin henkilöstön osaamisen kehittäminen edellytysten luominen vaihtoehtoisten tuotantotapojen käyttöönotolle ja kustannustehokkuuden lisääminen seudullisten palvelujen asiakaspalautejärjestelmien luonti kuntien tietojärjestelmäyhteistyötä syvennetty (kunnat) verkkopalvelupilotit käynnistetty (seutuhallitus) seudullista koulutusta järjestetty tuotteistamisesta, kustannuslaskennasta sekä hankinta- ja kilpailuttamisosaamisesta (seutuhallitus/ako) seutuyhteistyön kohteiksi valitut tuotteistettavat palvelut määritelty, tuotteistaminen aloitettu (seutuhallitus/ako) palvelumarkkinoiden kehittäminen aloitettu; kunnat linjanneet palvelujen tuottamistapansa palvelu- tai hankintastrategioissa yhteistyössä seudullisesti (signaali markkinoille) (kunnat) palautejärjestelmän periaatteet sovittu (seutuhallitus)

18 Teema E Seutuyhteistyön organisointi ja tuloksellisuus
Perusviesti: Tampereen kaupunkiseudun lisääntyvän yhteistyön tueksi tehostetaan seutuyhteistyön organisointia seutuhallinnosta ei haluta uutta byrokratiatasoa

19 E) Seutuyhteistyön organisointi ja tuloksellisuus
Johtamiskohde Tavoitetaso seutuyhteistyön kehittämistä tukeva seutuorganisaatio seutuyhteistyön tuloksellisuus seutuyhteistyön resursoinnin turvaaminen seutuhallitus valittu ja seutuorganisaatio aloittanut työnsä 2005 (kunnallisjohtajat) seutuhallituksen ja seututoimiston tavoitteet ja tehtävät määritelty 2005 (kunnat) seutusopimus laadittu 2005 (kunnallisjohtajat, kunnat) strategian käynnistymistä arvioitu 2005 lopussa, vuoden 2006 lopussa asetettu tavoitetasot 2007 (seutuhallitus sovittu seuturahan suuruudesta ja käyttötarkoituksesta 2005 (kunnat, seutuhallitus)

20 Teemaan liittyvä strateginen päämäärä
F) Kansainvälisyys, 1/2 Teemaan liittyvä strateginen päämäärä Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus tukevat Tampereen kaupunkiseudun kilpailukykyä. Tampereen kaupunkiseutu haluaa kehittyä uutta luovan osaamisen, kulttuurin ja yrityselämän kansainvälisenä kasvukeskuksena. Tämä edellyttää seudullista panostamista erityisesti kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseen, mutta myös monikulttuurisuuden edistämiseen ja laajasti kansainvälistymisedellytysten luomiseen. Kansainvälisyyttä pidetään kaupunkiseudulla keskeisenä toimintatapana, joka liittyy useaan tässä strategiassa esillä olevaan teemaan (erityisesti teemat A ja B). Sen merkitystä halutaan korostaa tarkastelemalla sitä myös omana teemanaan. Tampereen kaupunkiseudun kunnat kasvattavat painoarvoaan ja vetovoimaansa kansainvälisissä yhteyksissä (mm. edunvalvonta, markkinointi) esiintymällä yhtenäisesti. Kansainvälisen kilpailukyvyn osalta teemojen A ja B yhteydessä käsitellään innovaatioympäristöjen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä, kaupunkiseudun kansainvälistä markkinointia (yritykset, investoinnit, osaajat) ja yritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittämistä. Vetovoimaisuus-teeman yhteydessä tarkastellaan ulkomaisten osaajien sitouttamista seudulla toimimiseen ja asumiseen. Kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittäminen liittyy teeman C ja seudulliseen edunvalvontaan.

21 F) Kansainvälisyys, 2/2 Tampereen kaupunkiseudulle on laadittu vuonna 2003 kansainvälisen yhteistyön toimintaohjelma, jossa esitettyjä kehittämiskohteita viedään seutuyhteisyöllä eteenpäin: Tampereen kaupunkiseutu pyrkii aktiivisesti hyödyntämään erilaisia EU-rahoituslähteitä. Erityisesti varaudutaan vuonna 2007 alkavaan uuteen rakennerahastokauteen. Seutuhallitus ja seututoimisto vastaavat aktivointi- ja valmistelutyöstä. Kuntien henkilöstön ja luottamushenkilöiden kansainvälistymisvalmiuksia kehitetään mm. yhteisellä koulutuksella. Luottamushenkilöt osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Seudulle luodaan kuntien kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöverkosto, jonka tehtävänä on kehittää seudun kuntien välistä kansainvälistä yhteistyötä. Seudulla lisätään yhteistyötä maahanmuuttajatyössä: kotouttamisessa, koulutuksessa ja tiedottamisessa. Kansainvälistymisedellytyksiä luodaan myös lisäämällä kansainvälistä informaatiota seudusta, ystävyyskuntayhteistyöllä ja aktiivisella osallistumisella kansainvälisiin kaupunkiverkostoihin (mm. Eurocities). Seutuhallitus koordinoi kaupunkiseudun kansainvälistä edunvalvontaa ja poliittisten yhteyksien luomista aluetasolla pohjaksi muulle yhteistyölle.

22 G) Tietoyhteiskuntakehitys, 1/2
Teemaan liittyvä strateginen päämäärä 1. Tampereen kaupunkiseutu on kansainvälisesti merkittävä ja maamme johtava tietoyhteiskunnan sovellutusten kehittäjä ja käyttöönottaja. Tampereen kaupunkiseutu on tietoyhteiskuntakehityksen kärkialueita Suomessa ja kansainvälisesti. Tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämistä ja käytännön sovelluksia (ml. julkisen hallinnon) pidetään tärkeinä menestymisen edellytyksinä, kustannussäästöjen aikaansaajina ja tuottavuuden lisääjinä myös tulevaisuudessa. Tampereen kaupunkiseutu haluaa olla kansainvälisesti mielenkiintoinen tietoyhteiskunnan sovellutuksiin perustuvien palvelujen kehittäjä ja käyttöönottaja. Tavoitteena on”älykäs arki” ja kansalaisten tietoyhteiskunta, jossa helppokäyttöiset tietotekniikan sovellukset ovat helpottamassa asukkaiden elämää ja tukemassa kansalaisten osallistumista. Kansainvälisyysteeman tapaan myös tietoyhteiskuntakehitys liittyy useaan muuhun seutustrategian teemaan. Sen merkitystä halutaan korostaa tarkastelemalla sitä myös omana teemanaan.

23 G) Tietoyhteiskuntakehitys, 2/2
Teeman D ”Palvelujen asiakaslähtöisyys ja palveluyhteistyö” yhteydessä on tarkasteltu tietotekniikan sovellusten käyttöönottoa hyvinvointipalvelujen tuotannossa (ml. kuntien tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen ja verkkopalvelut). Teeman B ”Kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö” yhteydessä on todettu, että elinkeinopolitiikassa painottuu klusterikohtainen kehittämisote. Tietoyhteiskuntakehityksen näkökulmasta keskeistä on tieto- ja viestintätekniikan klusterin toimintaedellytysten turvaaminen. Tämä tarkoittaa mm. tutkimus- ja koulutusjärjestelmän kehittämistä yhdessä alan yritysten kanssa, uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin tarttumista ja uusien teknologioiden kehittymiseen ja vuorovaikutukseen panostamista. Lisäksi olennaista on ICT:n sovellutusten levittäminen eri toimialojen yrityksiin. Tietoyhteiskuntakehityksen turvaaminen edellyttää, että vuoden 2005 lopussa päättyvän eTampere hankkeen jatkotoimet linjataan strategiakauden alussa.

24 H) Turvallisuus ja viihtyisyys
Teemaan liittyvä strateginen päämäärä Tampereen kaupunkiseutu on Suomen turvallisin ja viihtyisin kaupunkiseutu. Asukkaiden hyvän elämän edellytyksiin ja Tampereen kaupunkiseudun vetovoimaan vaikuttavat keskeisesti kaupunkiseudun turvallisuus ja viihtyisyys. Näitä tekijöitä halutaan kehittää seutuyhteistyöllä. Turvallisuus ja viihtyisyys tukevat toinen toisiaan. Lisäksi molemmat liittyvät useisiin muihin strategian teemoihin (mm. hyvinvointipalveluiden tuottaminen ja maankäyttö). Tampereen kaupunkiseudun kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonta yhdistettynä seudun korkeatasoisiin luontoarvoihin on tärkeä viihtyvyystekijä asukkaille ja tukee keskeisellä tavalla kansainvälistä kilpailukykyä. Monipuolinen kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonta lisää kaupunkiseudun vetovoimaa kansallisesti ja kansainvälisesti ja sitouttaa osaavaa työvoimaa seudulle. Turvallisuus liittyy laajasti asukkaiden elämään. Se on rakennetun ympäristön turvallisuutta, liikenne- ja ympäristöturvallisuutta, sosiaalista turvallisuutta jne. Turvallisuuden kehittämisessä on keskeistä yksilön ja yhteisön omavastuu (mm. asuinalueiden turvallisuus), ennaltaehkäisy ja laaja-alainen eri toimijatahojen välinen yhteistyö. Turvallisuuden kehittämiseksi laaditaan seudullinen turvallisuusohjelma. Seutuyhteistyötä tehdään erityisesti rikollisuuden ennaltaehkäisyssä. Hyviä käytäntöjä turvallisuuden kehittämisessä levitetään seudullisesti.

25 Strategia jatkuvana prosessina
Tampereen kaupunkiseudun strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkossa vuosittain. Ajatus on, että seutuhallinto saa strategian vastuutahoilta raportit tavoitetasojen toteutumisesta. Arvioinnin jälkeen seutuhallinto määrittelee seuraavan vuoden tavoitetasot, jotka esitetään seutustrategian liitteenä. Näin vuosittain ei tarvitse uudistaa koko strategiaa, vaan seudun kunnat käsittelevät ainoastaan vuosittain toteuttamissuunnitelman ja sen resursoinnin. päivitys valtuustokausittain

26 E) Seutuyhteistyön organisointi ja tuloksellisuus, 1/2
Teemaan liittyvä strateginen päämäärä Itsenäisten kuntien seudullista yhteistyötä linjaa ja ohjaa kevyt ja demokraattinen seutuhallinto, joka kykenee dynaamiseen ja tulokselliseen yhteistyöhön ja päätöksentekoon. Seudun yhteistyön organisointia halutaan kehittää yhteistyön sisällöistä lähtien. Organisoitumismalli ratkaistaan yhteistyön sisältöjen ja laajuuden perusteella. Seudullisesti yhdessä päätettäviksi esitetään mm. seuraavia asioita: aluekeskusohjelman suunnitelmien ja hankkeiden hyväksyminen seutustrategiaprosessin ohjaus kaupunkiseudun maankäytön suunnittelun koordinointi elinkeinopolitiikan, osaamisen kehittämisen ja työllisyyden hoidon ohjaus palveluyhteistyön rakenneratkaisuehdotusten tekeminen seutuyhteistyöhön osoitettujen määrärahojen kohdentaminen edunvalvonta ja omistajapolitiikka Organisoitumismalliksi esitetään poliittista seutuhallitusta, sille kunnallisjohtajien valmistelua sekä seututoimistoa operatiiviseen toimintaan. Seutuhallinnon juridinen asema tulee ratkaista.

27 E) Seutuyhteistyön organisointi ja tuloksellisuus, 2/2
Seutuhallituksen koko halutaan pitää tiiviinä. Seutuhallituksessa voisi olla esim. 13 jäsentä, joista Tampereelta 6 ja ympäryskunnista 7 jäsentä. Seutuhallituksen puheenjohtaja olisi Tampereelta. Jokaisella kunnalla tulee olla edustus seutuhallituksessa. Seutuhallitukselle asioita valmistelee työvaliokunta, joka koostuu seudun kunnallisjohtajista. Seututoimisto hoitaa seutuyhteistyön operatiivista toimintaa. Toimiston resursointi tulee olla riittävä tehtäviin nähden. Seutufoorumi toimii seudun kuntien luottamushenkilöiden yhteisenä keskustelu- ja informointitilaisuutena. Seutufoorumi järjestetään 2 kertaa vuodessa. Seutuyhteistyöstä tiedotetaan aktiivisesti kuntien luottamushenkilöille ja henkilöstölle eri kanavia hyödyntäen. Seutuhallinto saattaa viedä päätöksentekoa kauemmaksi kuntalaisista. Siksi kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava myös seutuyhteistyön piiriin kuuluvissa asioissa.

28 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN SEUTUYHTEISTYÖN ORGANISOINTIMALLI
Kunnat Kuntayhtymä Yhtymäkokous Seutuhallitus Seutufoorumi Työvaliokunta =kunnallisjohtajat Seututoimisto Kehittämisryhmä Työryhmät palveluyhteistyön tiivistämiseksi