ISÄNÄ PERHEESSÄ Ollaan yhdessä.

Esitys aiheesta: "ISÄNÄ PERHEESSÄ Ollaan yhdessä."— Esityksen transkriptio:

1 ISÄNÄ PERHEESSÄ Ollaan yhdessä

2 Unelmia, tunteita ja toiveita
Elämme onnellisena yhdessä elämämme loppuun saakka, Sitten kun meillä on vauva….

3 Unelmista totta: kahdesta kolmeksi
Pariskunnilla on lasta odotettaessa monenlaisia unelmia ja toiveita, mutta toteutuvatko ne arjessa lapsen synnyttyä? Kun kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa on vähemmän, vähenee usein myös tyytyväisyys parisuhteeseen. Omat haasteensa tuo lapsen syntymän tuomat muutokset arkeen, ajankäyttöön, levon määrään ja seksielämään. Monet arjenpyöritykseen, lapsen- ja kodinhoitoon sekä työn ja perhe-elämän yhdistämiseen liittyvät asiat tuottavat myös helposti erimielisyyksiä.

4 Kahdesta kolmeksi ja perheeksi -elämää muutosten keskellä
Vanhemmaksi tuleminen muuttaa monia asioita. Kahdenkeskisen parisuhteen rinnalle tulee kolmenkeskinen suhde, elämä kolmisin on hyvin erilaista kuin kaksin. Muutoksia tulee suhteessa itseen, läheisiin ja ympäristöön. On muokattava käsitystä itsestä ja valmistauduttava vanhemman rooliin. Tunne-elämä ja itsetunto on koetuksella. Suhde omiin vanhempiin muuttuu ja merkittäväksi suhteeksi tulee suhde omaan lapseen. Henkilökohtaisen isyyden ja äitiyden lisäksi puolison kanssa tulee sopia, miten yhteinen vanhemmuus hoidetaan. Miten selviän, onko minusta tähän?

5 Miten tämän elämänvaiheen haasteet näkyvät asiakkaittesi elämässä
Miten tämän elämänvaiheen haasteet näkyvät asiakkaittesi elämässä? Elääkö perhe parhaillaan tätä elämänvaihetta? Vai ovat nykyiset ristiriidat saaneet alkunsa tässä vaiheessa ja niiden vaikutus näkyy ja tuntuu edelleen, vaikka ollaan siirrytty elämässä eteenpäin?

6 Kuuntele minua, niin minäkin kuuntelen sinua
Ihmissuhteiden ristiriidat koostuvat mm. erilaisista tapahtumaketjuista, tyydyttymättä jääneistä tarpeista ja toiveista sekä vuorovaikutuksen pulmista tai katkeamisista. Tulevista muutoksista on tärkeää puhua ja sopia yhdessä puolison kanssa. Siihen tarvitaan yhteinen aika ja paikka. Itseään ja toista kuunnellessa voi alkaa ymmärtää itseään ja toista paremmin. Keskinäisen vuorovaikutuksen parantuessa vahvistuu kokemus siitä, että ”kyllä tästä yhdessä selvitään” . Aina keskinäiset keskustelut eivät tuota toivottua tulosta ja keskusteluihin tarvitaan ”kolmas osapuoli”.

7 Miten sinä voit lisätä vanhempien luottamusta siihen, että he selviävät tästä monin tavoin haastavasta elämänvaiheesta ?

8 Työntekijänä olet tärkeässä roolissa ottamaan puheeksi vanhemmaksi kasvamiseen liittyvät aiheet, toiveet, tarpeet ja mahdolliset ristiriidat, koska vanhemmat eivät välttämättä puhu niistä keskenään. Henkilökohtaisten, mahdollisesti ristiriitaisten asioiden puheeksi ottaminen edellyttää erityisen herkkää, avointa ja luottamuksellista yhteistyösuhdetta.

9 Unelmista totta: millainen perhe teistä tulee?
Millaista ajattelette, että teidän elämä on sitten kun vauva on syntynyt? Mitä ajatuksia herättää se, että puolisostasi tulee äiti/isä? Millainen isä/äiti ajattelet, että puolisostasi tulee? Entä sinusta itsestäsi? Mitäs luulette, miten arkenne lähtee pyörimään lapsen synnyttyä? Kuinkahan helppoa teidän on asettaa vauvan ja perheen tarpeet omien henkilökohtaisten tarpeidenne edelle?

10 Unelmista totta: millaisia toiveita teillä on perhe-elämälle ja toisillenne?
Miten kuvailisit puolisoasi (nimi) äitinä/isänä/puolisona? Mitkä ovat sinun/puolisosi vahvuudet puolisoina/vanhempina? Mihin asioihin toivoisit saavasi puolisoltasi lisää apua/tukea? Miten sinä voit tukea puolisosi vanhemmuutta? Kuinka paljon vietätte aikaa yhdessä, kahdestaan ja kolmisin? Mistä muualta voitte saada apua? Mitä avun saaminen edellyttää teiltä?

11 Iloa ja arkea: vanhempien kanssa pohdittavaksi
Miten arkenne sujuu? Mikä sujuu hyvin, mikä pohdituttaa tai aiheuttaa erimielisyyksiä? Onko teillä toiveita arkenne helpottumiseksi? Miten teillä osoitetaan erimielisyydet, miten riitelette? Miten te ratkaisette ristiriidat? Oletteko tästä samaa mieltä? Mitä ajattelet tuosta, mitä puolisosi sanoi? Miltäs puolisosi kuvaus sinusta kuulosti?

12 TEHTÄVÄ: Kuvitellaanpas yhdessä Mielenkiintoinen tapa tarkastella perheenjäsenten välistä dynamiikkaa on käyttää metaforia. Voit esim. kysyä vanhemmilta: Esim: ” Jos perheenne olisi bändi: Millaista musiikkia te soittaisitte? Kuka teistä soittaisi mitäkin soitinta? Millainen rooli kullakin olisi bändissä? Kuka johtaisi bändiä, kuka soittaisi soolot, kuka säestäisi? jne Miltä musiikkinne kuulostaisi? Jne,jne (idea Monica Hedenbron seminaari luennolta 2007) Tämäntyyppinen kuvittelu herättää usein enemmän ajatuksia kuin asian kysyminen suoraan. Kun perhe-elämän rooleja avataan irti arjen perhekuvioista, ovat roolit, toiveet ja niiden yhteensopivuus helpompi hahmottaa ja hyväksyä.

13 Kun tapaat molempia vanhempia
Huomioi vanhemmat tasavertaisesti. Kohdista molemmille yhtä paljon katsekontaktia ja kysymyksiä. Raivaa vähemmän puhuvalle tilaa tulla kuulluksi. Pyri siihen, että sinä et ole keskusteluissa pääosassa. Tärkeämpää on, että vanhemmat voivat puhua keskenään, kuulla toisiaan ja oppia sekä itseltään että toisiltaan. Eräs keino on palauttaa esitetty kysymys toiselle vanhemmalle tai molemmille: ”mitä sinä ajattelet tuosta, mitä Petri kysyi”, ”oletteko puhuneet tästä aiemmin” Huomioi, että sukupuolellasi on merkitystä kohtaamisissa, kiinnitä huomiota siihen, miten kussakin kohtaamisessa.

14 Vinkki: Työntekijän omat kokemukset vaikuttavat
Vanhemmilla on perheessä erilaisia rooleja, jotka pohjautuvat erilaisiin kokemuksiin, miehenä, naisena, isänä tai äitinä olemisesta. Rooleihin vaikuttavat myös vallitseva ympäristö, kulttuuri ja erilaiset mies- ja naiskuvat. Pohdi oman perheesi ja sukusi mies – ja nais, isä- ja äititarinoita, millaisia malleja sieltä löytyy? Ovatko ne ns. perinteisiä malleja vai monenkirjavia ja moninaisuuden sallivia? Pohdi sitten, miten nämä mallit vaikuttavat sinun ajatuksiisi ja työtapoihisi miesten ja perheiden kanssa työskennellessäsi?