2009 Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus Jyväskylässä 2.12.2009 klo.

Esitys aiheesta: "2009 Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus Jyväskylässä 2.12.2009 klo."— Esityksen transkriptio:

1 2009 Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus Jyväskylässä 2.12.2009 klo 9-16

2 © Kansalaisareena 2009 Monenlaisia sektorirajoja Toiminta: Sosiaali ja terveys, nuoriso, kulttuuri, liikunta, asukastoiminta, kehitysyhteistyö, … Talous: III-sektori, julkinen ja yksityinen Maantiede: Etelä-, länsi-, itä-, keski- ja pohjois-suomi Ikä: Lapset, nuoret, työikäiset, seniorit ja ikäihmiset Kieli: Suomenkieliset, ruotsinkieliset ja muunkieliset Sukupuoli: Miehet ja naiset Ideologia: Vanhakantaiset ja uudismieliset Kansallisuus: Suomalaiset ja muut eurooppalaiset Koko: Iso ja pienet Laajuus: Valtakunnalliset ja paikalliset

3 © Kansalaisareena 2009 Visio Suomeen tarvitaan eurooppalaisten hyvien esimerkkien mukainen vapaaehtoisen toiminnan, omaehtoisen toiminnan ja vertaistoiminnan kansallinen tukirakenne: A.Sektorirajattomasti toimiva vapaaehtoisen toiminnan, omaehtoisen toiminnan ja vertaistoiminnan kansallinen tukikeskus B.Sektorirajattomasti toimivat, paikalliset vapaaehtoisen toiminnan, omaehtoisen toiminnan ja vertaistoiminnan tukikeskukset 12 eri paikkakunnalle

4 © Kansalaisareena 2009 Rusinoita eurooppalaisista pullista? UK Hollanti Norja Ruotsi Eesti Tanska Italia Unkari Romania Serbia Montenegro

5 1.Vuosi 2011: Onnistunut eurooppalaisen vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 (Euroopan Parlamentin tuki sekä riittävä korvamerkitty rahoitus.) 2.Työryhmä: Teemavuoden 2011 asioista vastaava vapaaehtoistoiminnan työryhmä Euroopan Parlamenttiin (Valmistelu, toteutus, seuranta.) 3.Valkoinen Kirja: Vapaaehtoistoiminnan Valkoinen Kirja ja sitä tukevat toimenpidesuunnitelmat (Euroopan Komission esitys konkreettisiksi toimiksi vapaaehtoistoiminnan kentällä.) 4.Oppiminen: Vapaaehtoistoiminnan tunnustaminen epävirallisen ja –muodollisen oppimisen areenaksi (Elinikäisen oppimisen ideologian mukaisesti myös vapaaehtoisuudessa opitut taidot voitaisiin todentaa erityisin tutkintotodistuksin. Vapaaehtoistoiminnan huomioiminen myös polkuna työelämään.) 5.Tilastointi: Vapaaehtoistoiminnan taloudellista merkitystä kuvaavan, vertailukelpoisen tilastoinnin kehittäminen 6.Omarahoitus: Vapaaehtoisen osallistumisen tunnistaminen osaksi EU-hankkeiden omarahoitusta 7.Tukirakenteet ja laatu: Vapaaehtoistoiminnan tukirakenteiden kehittäminen (Oikeuksia ja velvollisuuksia esiin nostavat suositukset vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi päättäjille, vapaaehtoisorganisaatioille ja vapaaehtoisille sekä vapaaehtoistoiminnan laatutyökalut.) 8.Eurooppa-yhdistykset: Eurooppa-yhdistysten tunnustaminen (Status Euroopan tasolla toimiville järjestöille.) 9.Jäsenmaiden yhteistyö: Jäsenmaiden yhteistyön mahdollistaminen vapaaehtoistoiminnan kansalliseksi kehittymiseksi (Open Method of Coordination) 10.Kumppanuus: Kansalaisyhteiskunnan ja Euroopan Parlamentin välinen toimiva kumppanuus (Eurooppatason organisaatiot, kansalliset organisaatiot sekä paikalliset vapaaehtoiskeskukset) © Kansalaisareena 2009 Eurooppalaisen verkoston teemoja

6 Vapaaehtoistoiminnan kansallinen strategiahanke Toimijoiden osallistuminen strategian laatimiseen eri tasoilla ja eri alueilla Malli sektorirajat ylittävälle ruohonjuuritason yhteistyölle ja kehittämiselle (2010-2013) Vapaaehtoistoiminnan verkostoa tukeva kansallinen tukirakenne © Kansalaisareena 2009 Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Järjestöjen ja viranomaisten välinen yhteistyö (2007-2011) Pelisäännöt Verotus Järjestöjen rooli Toimintaedellytykset Yhteistyö Tiedontarve ja vuorovaikutus Rajapinnat Ennakointi €Osallisuus Kansallinen työ eurooppalaisessa viitekehyksessä

7 © Kansalaisareena 2009 Valtakunnallinen verkosto ja tiedottaminen Tulevaisuuden suunnittelutilaisuudet Hyvien käytäntöjen kokoaminen Koulutus- ja tutkimusosaamisen kokoaminen Kuntayhteistyö ja yritysyhteistyö Vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön rajapintojen määritteleminen Tiedon kerääminen ja jalostaminen vaikuttamistyön tueksi Osallisuusosaaminen, moniasiantuntijuus ja oppivat yhteisöt Laatu ja riskien hallinta Valtakunnallinen välityspalvelu Verkoston kehittämisteemoja

8 © Kansalaisareena 2009 Tekes esiselvitys: III-sektori, julkinen, yksityinen Kahdeksan aluetta pääyhteistyökumppaneineen  Kainuu / Kajaani –alue: Viestivä Kainuu –verkosto  Jyväskylän alue: Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnan keskus sekä Versova – hanke/Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ry  Tampereen alue: Kehitysvammaisten tukiliitto ja TARVE ry sekä pitkän kokemuksen omaava Mummon kammari  Oulun alue: Vares –verkosto (Oulun seudun setlementti ry)  Kemi-Tornio –alue: Merilapin Majakka ry  Espoo: Espoon järjestöjen yhteisö ry sekä Espoon vapaaehtoisverkosto  Turun alue: Turun VALIKKO –verkosto  Helsingin alue: FiBS ry

9 © Kansalaisareena 2009 Tekes esiselvitys: III-sektori, julkinen, yksityinen Paikallisverkostotyössä meneillään  Tampere: Koulutusyhteistyö ja Infrayhteistyö -työryhmät  Helsinki: 1.12.2009 ”Vapaaehtoistoiminnan innovaatioista tehoa toimintaan – Verkostoitumistilaisuus yrityksille, työyhteisöille ja vapaaehtoisjärjestöille”  Jyväskylä: 2.12.2009 ”Laadukasta vapaaehtoistoimintaa yhteistyöllä – verkostoitumis- ja kehittämispäivä”  Kainuu: 15.1.2010 ”Verkostoitumisseminaari”  Kemi-Tornio: 18.11.2009 ”Verkostoitumistilaisuus”  Oulu: 3.12.2009 ”Vapaaehtoistoiminnan treffit”  Espoo: 28.9.2009 Työyhteisöohjelmainfo. 15.12.2009 ”Yhdessä enemmän – yli rajojen” –verkostoitumistilaisuus.  Turku: 29.9.2009 ”Keskustelu ja verkostoitumistilaisuus”.

10 © Kansalaisareena 2009 Tekes esiselvitys: III-sektori, julkinen, yksityinen Esille nousseita valtakunnallisia teemoja tähän mennessä:  Kansallinen infrastruktuuri  Imago ja vaikuttaminen  Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat  Vapaaehtoistoiminnan rekrytointiyhteistyö  Vapaaehtoistoiminnan koulutusyhteistyö

11 Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö Kaikille työyhteisöille (julkinen ja yksityinen sektori, III sektori, pienet ja suuret työyhteisöt) Etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa nopeimmin kehittyvä vapaaehtoistoiminnan malli Britannian sadasta suurimmasta pörssiyrityksistä jo 70%:lla on vapaaehtoistoiminnan ohjelma

12

13 Työnantajan tukema vapaaehtoistoiminta Se voi tapahtua työaikana työajan ulkopuolella liittyä omiin työtehtäviin ja ammatillisiin taitoihin olla työtehtäviin liittymätöntä toimintaa olla säännöllistä tai kertaluontoista yksin tai tiimissä tehtävää.. Employee volunteering.. Employer volunteering.. Corporate volunteering.. Corporate citizenship.. Employee community involvement.. Työnantajan vapaaehtoisohjelma.. Työnantajan yhteisöohjelma.. Yhteiskuntavastuuohjelma

14 WIN – WIN – WIN Työnantaja hyötyy Toimiva ja terve lähiyhteisö ja yhteiskunta sekä aktiiviset kansalaiset ovat myös yrityksen menestymisen perusta Työntekijöiden positiivinen ylpeys työnantajastaan, sitoutuminen työyhteisöön Työtyytyväisyys ja motivaatio Tiimiytyminen, yhteishenki, ymmärryksen lisääntyminen työyhteisössä Työntekijöiden taitojen kehittyminen, uusien tilanteiden ja ihmisten kohtaaminen, vaihtelua työhön Julkinen imago ja rekrytointivaltti Säästöt rekrytoinnissa ja koulutuksessa Uudet ideat ja innovaatiot yhteisöistä työpaikalle

15 Työntekijä oppii Tiimityö- ja viestintätaidot Työtyytyväisyys, hyvinvointi, motivaatio Sosiaaliset verkostot Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen tietoisuus ja ymmärrys lisääntyy Ongelmanratkaisutaidot, ajanhallinta Antoisaa tekemistä, onnistumisen tunne Lähiyhteisöt voivat hyvin ja vapaaehtoisorganisaatiot kehittyvät Uusia vapaaehtoisia Uusia tietoja ja taitoja Tietoisuuden leviäminen Yhteisö voi paremmin

16 LISÄARVO TYÖYHTEISÖILLE Kontaktit lähiyhteisöön Yrityksen imago Lisäarvoa henkilöstöpolitiikkaan Asiakasuskollisuus Työntekijöiden sitoutuminen Rekrytointivaltti Henkilöstön kehittyminen Poissaolojen väheneminen Motivaatio Tiimitaidot Positiivinen julkisuusHenkilöstön taitojen kehittyminen Yleinen tietoisuusValistustyö Arvokas panosTietoisuuden lisääntyminen LähiyhteisöönVapaaehtoisten rekrytointi Uudet jäsenet Lisärahoitus Koulutus Projektiosaaminen Verkostot Yhteiskunnallinen tiedostaminen Sosiaalinen inkluusio Yhteisöllinen osallisuus Osallistuminen Tarpeellisuuden ja merkitykselli- syyden kokemus LISÄARVO VAPAAEHTOIS- YHTEISÖILLE Tunne mahdollisuudesta Vaikuttaa. T yötyytyväisyys Terveys ja hyvinvointi Henkilökohtaiset saavutukset ja onnistuminen Mahdollisuus auttaa LISÄARVO VAPAAEHTOISILLE

17 Ketä kiinnostaa? 16 – 34: 66% 34 – 44: 61% yli 55: 34% (Caring companies report, Deloitte 2007: Volunteer impact survey) Mikä motivoi osallistumaan? Mahdollisuus valita itse Mahdollisuus tehdä työajalla Taitojen harjaantuminen Uutta tietoa saatavilla Ryhmänä osallistuminen Hyötyä uralle Työmateriaalien käyttömahdollisuus Pätevöitymismahdollisuus Mahdollisuus palkattomaan vapaaseen (Institute for volunteering reseach Caring companies: engagement in employer-supported volunteering)

18 © Kansalaisareena 2008 Barclays Bankin työyhteisöohjelma (I) (Research bulletin: Community investment – The impacts of employee volunteering at Barclays Bank) Vapaaehtoisohjelmiin osallistujien määrä noussut merkittävästi: v. 2001 = 5000 vapaaehtoista v. 2003 = 12000 vapaaehtoista (Englannissa) v. 2008 = 57.000 työntekijää vapaaehtoisena eri maissa Joka kolmas (34%) työnantajan ohjelmaan osallistunut ja 52% neljä kertaa vapaaehtoistoimintaan osallistunutta aktivoitui vapaaehtoiseksi myös vapaa-ajallaan Työntekijät kehittyivät = varmuus itsestä parani (omat kyvyt, tiimityöskentelytaidot, viestintä, johtamistaidot ja projektijohtaminen) sekä 67% koki tietoisuutensa yhteiskunnallisista ja sosiaalisista asioista lisääntyneen ja 68% kertoi ymmärtävänsä paremmin yhteisönsä elämää ja ongelmia

19 Vaikutukset työnantajan näkökulmasta 58% esimiehistä raportoi paremmasta tiimityöskentelystä 61% esimiehistä raportoi vapaaehtoisten paremmista päätöksenteko, ihmissuhde- ja johtamistaidoista. vapaaehtoistoimintaan osallistumisen määrä korreloi työtyytyväisyyden sekä työnantajaa kohtaan tunnettavan ylpeyden kanssa vapaaehtoistoimintaan osallistuvat suosittelevat positiivisesti työnantajaansa muita kollegojaan useammin (68% vs. 58%) Barclays Bankin työyhteisöohjelma (II)

20 Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmien rakentamisessa Suomessa lisätietoja: Kansalaisareena ry www.kansalaisareena.ry FiBS ry www.fibsry.fi Kiinnostuitko?

21 © Kansalaisareena 2009 Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä Kok:Sanna Lauslahti SDP:Miapetra Kumpula-Natri Merja Kuusisto Satu Taiveaho Matti Saarinen Katja Taimela Kesk:Hannakaisa Heikkinen RK:Mikaela Nylander KD: Tarja Tallqvist Vihr:Johanna Karimäki Vas:Kari Uotila

22 © Kansalaisareena 2009 Yhteystiedot Kansalaisareena ryenimi.snimi@kansalaisareena.fi Kumpulantie 1 A, 6. krswww.kansalaisareena.fi 00530 Helsinki Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen +358 50 442 0429Suunnittelija Jatta VikströmUlla Grönlund +358 50 590 3322+358 400 632538

23 © Kansalaisareena 2009 Työryhmät Piipahdus 1 = 13:15-13:45 (30 min) Piipahdus 2 = 13:45-14:15 (30 min) Piipahdus 3 = 14:15-14:45 (30 min) Yhteenveto = 14:45-15:00 (15 min) Näkökulmana tulevaisuus ja viitekehyksenä vahva kumppanuusverkosto: 1. Vapaaehtoistoiminnan koulutusyhteistyö 2. Vapaaehtoistoiminnan rekrytointiyhteistyö 3. Vapaaehtoistoiminnan infrastruktuuri Keski-Suomessa v. 2015 4. Ikääntyminen vapaaehtoistoiminnassa 5. Vertaistuki ja tulevaisuus 6. Vapaaehtoisen toiminnan uudet muodot Laadukasta vapaaehtoistoimintaa yhteistyöllä Keski-Suomen vapaaehtoistoiminnan verkostoitumis- ja kehittämispäivä Jyväskylässä ke 2.12.2009 klo 9-16