”Sata ideaa iskee tulta”- ideakilpailuprosessi

Esitys aiheesta: "”Sata ideaa iskee tulta”- ideakilpailuprosessi"— Esityksen transkriptio:

1 ”Sata ideaa iskee tulta”- ideakilpailuprosessi
OIS- kehittämispäivät : infoa kilpailusta Ideoiden jättö Ideoiden jättö lisäaikaa ad Ideoiden arviointi (RPM) Arviointiohje video: Workshop: OISaktivaattorit Avoin äänestys Santrassa Paras palkitaan Ipadilla kevään 2012 aikana OIS-hanke /mgr

2 199:Miten OIS? Kuukauden OIS-toiminta (opetustoiminta/ hanke /OIS-teko)Santraan esille. Lyhyt videoklippi/kuvaus. Tulee Savonian hyvä OIS-toiminta tutuksi. OIS-hanke /mgr

3 208:OIS, opetus- ja palvelutoiminta
Tarjotaan monialaisia opiskelijakeskeisiä oppimisprosesseja palvelupakettien muodossa yhdistelemällä eri palvelusisältöjä asiakastarpeen näkökulmasta. Monialainen kokonaisuus voidaan lähteä rakentamaan esim. liiketalouden, muotoilun tai tekniikan näkökulmasta. Ydinpalvelua tuetaan kulloinkin sopivilla lisäpalveluilla. Palvelusisällöt määritellään koulutusaloittain suoraan opetussuunnitelmaan perustuen. OIS-hanke /mgr

4 202:Avoin innovaatioiden esittely osaamisalueittain
Järjestetään (nyt aluksi, kun OIS on vielä max. taaperoiässä) puolivuosittain 4h mittaiset OIS-TOTEUTUSTEN ESITTELYPÄIVÄT osaamisalueittain. Tavoitteena näissä olisi tukea jokaisen päiviin osallistujan OIS- osaamisen rakentumista kuulemalla konreettisia OIS-mallin mukaisia toteutuksia. Näin avoimuus / läpinäkyvyys oppimisessa ja tehdyssä tehostuu entisestään. Päivät olisi järjestetty osaamisalueittain siksi, että vaikka yhteistyö niiden välillä (ja myös aloihin liittyvien työelämäyksikköjen yhteistyö) on tärkeää, niin päivien sisältö saadaan tarkemmin rajattua koskemaan "lähemmin/enemmän" juuri ko osaamisalueen toimijoita. Tämä lisää motivaatiota osallistua. Osallistujina olisivat osaamisalueen henkilökunta ja heidän kutsumansa työelämätahot. Päivien alussa OIS-malli (teoria) esitellään hyvin lyhyesti (15 min)ja konkreettisten toteutusten esittelijöille on suorastaan kiellettyä esittää mallin teoriaa uudelleen esityksissään: täytyy pysyä konkretiassa omissa esityksissään. Päivän lopuksi on varattu puoli tuntia työelämän ja osaamisalueen henk.kunnan yhteistyölle, jotta heränneet yhteistyöajatukset saadaan nytkähtämään askel eteenpäin. Tälle tapaamishetkelle luodaan sellaiset raamit, että jokainen työelämäedustaja löytää "oikean" ideaansa liittyvän yhteistyöhenkilön. Ja tietysti sama toisin päin. Lopun puolituntinen ei siis ole ideoiden heittelyä auditoriossa vaan jotain järjestäytyneempää. OIS-hanke /mgr

5 218:OIS-opettajielle kuukausipalkkaus
Yksi OIS-toiminnan jalkauttamisen käytännön esteistä on henkilöstön opetustuntimäärään sidottu palkka. OIS-opettajiston kuukausipalkkaaminen mahdollistaisi paremmin mm. yhteistuntien pitämisen, opetusmateriaalin jakamisen ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistuntien toteutuksen (kalenterin asettamissa rajoissa). Tämä lähinnä käytännön realiteettina nykytilanteeseen ja mahdolliseen toteutustapaan puuttumatta. OIS-hanke /mgr

6 198:OIS - kivaa, jos vois lentää!
Savoniassa on useampia 3D-tulostimia melko pienellä käytöllä. Nyt voisi yhdistää eri koulutusalojen opiskelijoiden luovuutta ja innostusta siten, että suunniteltaisiin koottava lentokone, siten että tulostettavista palikoista se koottaisiin ilman kiinnityselimiä tai liimoja, siis palapelinä (tulostimet voivat tuottaa vain kooltaan pieniä osia). Tulostimissa käytettävän muovin pitäisi kestää rakenteen vaatimat jännitykset oikein suunniteltuna (materiaalioppi ja muotoilu). Lisäksi koneen pitää lentää (muotoilu ja pinnoitus), eli siihen on saatava sopimaan jonkinlainen moottori (laskenta ja CAD-suunnittelu) ja ohjausyksikkö, jostakin esim. rakennussarjasta tai täysin uutena suunnitteluna ja innovointina tehtynä (mekaniikka ja sähköoppi, energiatekniikka). Lisäksi muotoilijat voisivat suunnitella värityksen. Keväällä voitaisiin järjestää kilpailu "Yhä ylemmäs yrittää", jotta Savonia saisi julkisuutta. OIS-hanke /mgr

7 200:Koulutusohjelmien osallistuminen Liiketalouden "pörinäviikolle"
Teemat, taustoitus ja aktivointi liiketalouden "pörinäviikolla" toteutetaan substanssiosaamisalueiden aiheista ja toimesta. Kaikkeen toimintaan pitää saada opiskelijat mukaan toteuttamaan ja vuorovaikutukseen liiketalouden opiskelijoiden kanssa. Taustaksi: Liiketalouden 1. vuosikurssin opiskelijoille järjestetään uusien tuotteiden ja palveluiden ideointiviikko. Viikolla n. 200 opiskelijaa jaetaan teemaryhmiin ja tavoitteena on tuottaa ja jalostaa ideoita viikon ajan tulevaisuuden tuotteiksi. ideoista otetaan koppi ja niiden jalostamista ja hyödyntämistä jatketaan. OIS-hanke /mgr

8 209:my ois Otetaan koko Savonian opintosuunnitelmassa käyttöön toimintatapa, jossa opiskelija rakentaa itselleen oman virtuaalisen OIS-ympäristönsä. Se voisi esimerkiksi kantaa nimeä: my OIS. Tämä ympäristö olisi PLE (Personal Learning Environment) –ajatukseen tukeutuva verkkopohjainen henkilökohtainen oppimisympäristö, joka rakennetaan sosiaalisen median välineillä. Laaditaan yhtenäinen toimintamalli koko Savoniassa ja jalkautetaan se osana OIS-hanketta. Hyödyt: opiskelija voi johdetusti ja dokumentoidusti rakentaa omaa asiantuntijuuden kehittymispolkuaan koko opintojensa ajan: Oma henkilökohtainen OIS eli avoin innovaatiotila omalle oppimiselle ja kehittymiselle. Opiskelija sisäistää OIS:n osaksi opiskeluaan paremmin, kun hänellä itsellään on oma ympäristönsä, jossa nämä asiat toteutuvat. Oman oppimisen arviointi sekä palaute opintojaksoilta ja työelämäprojekteista. Voidaan opintojen loppuvaiheessa muokata omaksi työportfolioksi ja hyödyntää työnhaussa. Mahdollistaa vuorovaikutuksen tärkeiden sidosryhmien välillä. Tekee osaamisen näkyväksi ja helpommin tunnistettavaksi. Vastaa nykypäivän työelämän vaatimuksiin, esim. verkkoviestintätaitoihin, ja valmentaa opiskelijaa oman itsensä markkinoinnissa/brändäämisessä/myymisessä. Yhtenäinen käytäntö koko Savoniassa -> yhdistyy valittuun OIS:n pedagogiseen linjaan (ei oteta käyttöön uusia käsitteitä). Vastaus olisi mielestäni: my OIS - opiskelijan oma innovoinnin ja oppimisen ympäristö, johdettu asiantuntijuuden kehittymispolku. Olen koonnut oheiseen liitetiedostoon pääkohtia, mitä tämä tarkemmin tarkoittaa. Huomioitavaa toki on, että asiat ovat vielä ylätasolla, ja vaativat asioiden eteenpäin työstämistä. Esitin ideani jo tänään KuMulla työryhmämme palaverissa, ja työryhmän jäsenet ainakin innostuivat asiasta niin, että tahtotila on viedä sitä eteenpäin. Mielestämme tämä konkretisoisi ja toisi toimintatavan opiskelijan oman asiantuntijuuden kehittymisen dokumentointiin ja sen esittämiseen, nimi olisi markkinoinnillisesti hyvä ja innostava ja toivottavasti yhtenäistäisi käytäntöjä. Ajatuksenamme on, että alamme tästä näkökulmasta työstämään asiaa eteenpäin työryhmässämme. Mutta jotta ajatus pääsisi todella elämään, se vaatisi kyllä, että toimintatapa otettaisiin koko Savoniassa käyttöön. OIS-hanke /mgr

9 212:strategia ja seuranta
Tehdään ois-strategia vuosille , joihin kuvataan selkeät konkreettiset tavoitteet vuosille. Tämän jälkeen mietitään toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja vastuutetaan henkilöt toimenpiteiden taakse. Jotta tämä voisi toteutua on mietittävä mittaristo ja tähän voisi ottaa käyttöön esim. balance score card -tyyppisen mittariston ja lisäksi asian osaavan sparraajan tukemaan prosessia. OIS-hanke /mgr

10 201:Raakileet näkyville Uuteen OIS -tilaan (miks ei muuallekin pienempiin OIS-nurkkauksiin) käynnissä olevien projektien, tuotteiden tai vastaavien raakileet/protot näkyville. Mukaan lyhyesti tietoja kyseisestä projektista (vähintään yhteystiedot) sovitulle pohjalle kirjattuna. Ulkopuoliset näkevät tapauksen uusin silmin ja voivat antaa vinkkejä tai inspiroitua näkemästään omiin projekteihinsa. Ei mitään "virallista" seinää tai taulua vaan jos mahdollista niin "kokotila" olisi käytössä (ei tietystikkään saa estää muuta käyttöä). Esille laitosta ehdottomasti kaikki byrokratia lupien pyytämisineen yms. pois jolloin kynnys esille panoon madaltuu. Toinen tapa esitellä käynnissä olevia projekteja voisi olla OIS -slideshow. OIS-tilassa (nurkkauksessa) voisi olla näyttö jossa esitys pyörisi. Esitykselle pitäisi olla toimittaja joka huolehtisi, että esityksen visuaalinen taso olisi korkea. Toimittaja ei välttämättä itse muokkaa materiaalia vaan vaatii tekijöiltä tietyn tason. Esityksessä käytetäisiin Savonian pohjia, värejä yms. siihen liittyvää. Tämäkin antaisi muille mahdollisuuden osallistua ja inspiroitua. Sama toimittaja voisi myös seurata tilassa olevien raakileiden tasoa. Toinen ideani liittyy OIS tilan toimintamalliin. Voisiko olla niin, että tilasta lähtevä ei siivoa muistiinpanojaan yms. pois (ellei salassapitosopimukset sitä vaadi). Tuleva porukka voi taas saada siitä inspiraatioita omiin hommiinsa. On kuitenkin sama siivoaako tilan ennen vai jälkeen tilan käyttöä. Tietysti normaali siisteys pitää säilyttää mutta tarkoitankin käsiteltyjä töitä ja niihin liittyviä dokumentteja esim. fläppitauluilla. Tarkoitus ei olisi, että jätetään pöydät täyteen paperia. Samoin OIS-tilassa olevien kalusteiden kanssa. Jos "milleekään" huonekalulle ei olisi "omaa paikkaa" muotoutuisi tilasta varmasti enemmän inspiroiva ja viihtyisä tila uudenlaiselle toiminnalle. Nyt seinällä lukeva teksti "palauta asiat paikoilleen" ei mielestäni oikein sovi OIS -ideologiaan. Taas maalaisjärki käyttöön ettei tule aivan mahdoton sotku. OIS-hanke /mgr

11 203:OIS-projektin sopimusmalli
OIS-projektin sopimus voitaisiin tehdä kolmikantaisena, jossa yhtenä sopimus osapuolena on OIS-oppimisprojektin yritys- tai yhteisö kumppani (tilaaja), yhtenä Savonia-AMK (luo resurssit) ja yhtenä opiskelijat (työpanos/tuotokset). Tällainen sopimusmalli tuo opiskelijat keskiöön jo projektin suunnittelu-/sopimusvaiheessa ja opiskelijat joutuvat oikeaan vastuuseen projektin onnistumisesta omalla allekirjoituksellaan. Opiskelijat oppivat samalla sopimuskäytänteitä ja se valmistaa heitä paremmin työelämään OIS-hanke /mgr

12 204:Tuotteen ja palvelun kehittäminen yhdessä yritysten, opiskelijoiden ja tilaajan kanssa
Esimerkki: Asiakasyritys/yhteisö tarvitsee uudet työ-/pr-asut ja mahdollista muuta suunnittelupalvelua visuaalisen yritysilmeen uusimiseksi. Suunnittelu työ tilataan muotoilun opiskelijoilta. Suunnittelutyö tehdään vaiheistetusti, jossa työn edetessä asiakkaan lisäksi työn toteuttamiseksi tulee mukaan paikallisia yrityksiä.(esim. vaatteiden kaavoitus, sarjonta, leikkuu, ompelu, painatukset jne.) Sekä tuotteiden mallia että kokonaisuuteen liittyviä prosesseja ja palveluita kehitetään yhdessä, niin että suunnittelutyön loputtua työn tilaava asiakas että paikalliset yritykset pystyvät yhdessä jatkamaan tilauksen loppuun. Usein tilatut vaatteet ovat sellaisia, että tilaava asiakas tarvitsee uusia vielä vuosien päästä. Vaatteiden lisätilauksiin on luotu jo aikaisemmin opiskelijoiden kehittämissä ohjeistuksissa toimintamalli (yhdessä tilaajan ja vaatteiden valmistajien kanssa). Kuopion alueella on edelleen useita hyviä vaatteiden valmistamiseen keskittyneitä pienyrityksiä, joiden kannattavuuden parantaminen ja etenkin säilyminen tulevaisuudessa on tärkeää. Yritykset ovat tottuneet työskentelemään suunnittelijoiden, ammattilaisten tai opiskelijoiden kanssa. Työ ja siihen liittyvät palvelut ovat korkeatasoisia ja tilaavilta asiakkailta saatu palaute on hyvää. Myös opiskelijoille annettu palaute. Kehittäminen: OIS-ajattelua toimintamallissa on kiinteä yhteistyö tilaajan, eri alihankkijoiden/sidosryhmien ja opiskelijoiden kanssa. Mallissa opiskelijat ovat paikallisissa yrityksissä kehittämässä tuotetta ja palvelua. Kuvaillun kaltaista mallia on toteutettu useampia vuosia ja toimintamallia on kehitetty paremmaksi. Toimintamallin edelleen kehittämiseksi esim. liiketalouden opiskelijat voisivat markkinoida muotoilun suunnitteluosaamista yrityksille, tehdä tarjouksia, kannattavuuslaskelmia jne. Tilaavalla yritykselle/yhteisölle on tärkeää, etteivät hinnat nouse liian korkeiksi ja toisaalta useammat yritykset luulevat kokonaisuuden maksavan enemmän kuin se lopulta eri palveluineen maksaa. OIS-hanke /mgr

13 205:Monialainen OIS-malli ja sen pilotti
Asiakastarpeen perusteella selvittelin viime vuonna rakennusten (tässä tapauksessa rivitaloyhtiö) energiasaneerauksen vaihtoehtolaskelmien tekemistä esim. päättötyönä. Haastateltuani useaa asiantuntijaa, kaikki olivat sitä mieltä, että työ on liian suuri yhdelle opiskelijalle. Lisäksi tarvittaisiin useamman koulutusalan osaamista ja hallintaa. Siksi toivoisin, että nyt O.I.S. –rahoituksessa annettaisiin mahdollisuus tällaisen monialaisen projektityön menettelyjen ja prosessien kasaamiseen. Alussa tukea tarvitaan varmaan enemmän menettelyjen kirjaamiseen ja ohjeistamiseen, mutta myöhemmin ohjauksen tarve kevenee, kun roolitukset on sovittu ja ohjeistettu. Tällainen työ olisi minusta juuri sitä, mitä ammattikorkeakoulusta valmistuvan t pitäisi osata eli laskea eri vaihtoehtoja ja perustella niiden hyvyyttä. Oppia vielä toimimaan monialaisessa työyhteisössä jo koulussa ollessaan, sillä sellaiseen työympäristöön he joutuvat heti työllistyessäänkin. Asiantuntijuutta tällaisessa tämän esimerkin tapauksessa tarvittaisiin kone-, rakennus-, sähkö-, ympäristötekniikan alalta ja lisäksi tietenkin laskentapuolelta eli kaupanalan- ja jopa terveysala ja muotoilukin saattaisi tulla kysymykseen tietyissä tilanteissa (ergonomia, esteettömyys, muotoilu yms.). Tällainen monialainen yhteistyö tarvitsee myös monialaista ohjausta, mutta tärkeimpänä pitäisin sitä, että jonkinlainen projektinvetäjä määriteltäisiin, ainakin alussa, oppilaitoksen puolelta nyhtämään ja motivoimaan sekä pitämään kasassa projektia. OIS-hanke /mgr

14 206:Maatalouskoneiden ja laitteiden uusiokäyttö kansainvälisessä yhteistyössä
1) Miten hyödynnetään käytöstä poistetut maatalouskoneet ja laitteet? Tilakoon kasvaessa käytöstä on poistunut valtava määrä koneita ja laitteita. Monet näistä ovat edelleen tiloilla joko viemässä varastotilaa tai/ja pilaamassa ympäristöä tai ainakin rumentamassa maatalousmaisemaa. 2)"Romut pois nurkista" ja hyötykäyttöön kannattavasti. 3) Miten tavoitteeseen päästään? Opiskelijat kartoittavat ylimääräiset koneet ja laitteet tiloilla. Kartoitetaan koneiden ja laitteiden kunnostamismahdollisuudet ja mahdollisesti romuraudaksi menevät koneet (Romuraudan hinta hyvä!). Samalla kartoitetaan keräily- ja kuljetusmahdollisuudetja paikat, joissa kunnostamista voitaisiin tehdä (sivukylien metallipajojen työllistäminen) Kartoitetaan koneiden ja laitteiden tarve meillä ja muualla vähemmän kehittyneissä maissa (Venäjä, Afrikka, Kosovo jne.). Samalla tutkitaan, mitä Suomea teknologiakehityksessä edellä olevat maat ovat tehneet käytöstä poistetulle kalustolle. Yhteistyökumppaneiden haku (oppilaitokset, yritykset). Joku maa voisi toimia pilottikohteena. Samalla tutkitaan kuljetusmahdollisuudet kohdemaihin tavoitteena taloudellisesti kannattava toiminta. Opiskelijat voisivat laatia käyttöohjeet englannin kielisenä ja kohdemaassa ko. maan kielellä. Tämä projekti tuottaa OIS-oppimista eli monta mahdollisuutta tehdä opinnäytetöitä ja selvityksiä monialaisesti (luva, tekniikka, liiketalous, matkailu ym.). Tuottaa osaamista mm. kansainvälisyyteen ja neuvontatyöhön. Mahdollisia yhteistyökumppaneita:Kehypajat, Kuusakoski, EKOKEM, maatalouskonevalmistajat, maatalousmuseot ym. Hankkeessa ympäristönäkökulma, kansainvälisyys ja liiketalous; tavoitteena, että projektin jälkeen toimintaa voidaan jatkaa ilman hankkeen tukea (ansaintalogiikka). Samalla voidaan selvittää kohdemaissa muuta verkostoitumisen tarvetta. OIS-hanke /mgr

15 217:OIS-pilvi Sosiaalisen median periaatteisiin perustuva pilviyhteisö, jossa Savonialaiset "tarinoivat", siis kertovat tarinoita onnistuneista ja vähemmän onnistuneista OIS-kokemuksista (kirjoitus, piirros, valokuva, video...) ja miten niitä on hyödynnetty oppimisessa. OIS-hanke /mgr

16 210:Yritys OIS Tehdään yritykselle ehdotus, että se voi tulla esittelemään toimintaansa ja antamaan ehdotuksen Yritys OIS kehittämiseksi. Tämä voisi olla joko niin, että Savonia kutsuu yritys kerrallaan tai sitten tietyn alueen yrityksiä. Tällöin menetelmänä olisi Pecha Kucha, jonka avulla esitellään omaa työtä helposti ja epämuodollisesti. Tämän voisi myös yhdistää opinnäytetyöseminaarien yhteyteen. -- Yamk opinnäytetyöseminaarit voisi järjestää myös samalla formaatilla ja palkittaisiin paras työ / koulutusala OIS-hanke /mgr

17 211:Projektikurssit Konealalla on ollut käytössä projektikurssit ja kurssien kehitystä tulisi tehdä. Tämä kannattaisi toteuttaa katsomalla konealaa kokonaisuutena (kaikki kurssit) ja erotella projektikurssit sisällöltään paremmin esim. mitä projektinhallintaan liittyvään painotetaan missäkin projektissa (projektit 1-4) ettei kaikki samat raportit ja palaverit tule joka kurssissa eteen vaan opiskelijat oppisivat joka projektissa itse käytännön työn lisäksi jotain uutta. Tämän päivän palaverikäytännötkin kun ovat monipuolistuneet paljon. Lähes kaikki projektit tehdään yrityksiin. Tätä projektikurssitoimintaa tulisi linkittää kaikkiin Savonian koulutusaloihin siten, että projektit olisivat ainakin joillakin koulutusaloilla samaan aikaan, jolloin niitä voidaan toteuttaa monialaisesti. Tämä täytyisi suunnitella huolella kaikkiin opseihin ja määrittää myös sisältö hyvin, että opiskelijoiden yhteistyö onnistuisi. Opettajalla on suuri rooli tällaisessa, miten paljon kurssia ohjataan ja ollaan opiskelijoiden tukena viemässä projektia eteenpäin. Tämä korostuu, kun mukana on monen alan opiskelijoita, jotka eivät ole edes välttämättä tuttuja millään tavalla. Tällaisessa opetusmallissa myös opettajien ja TKI-henkilöiden resursseja voidaan jakaa ja hyödyntää monipuolisesti. OIS-hanke /mgr

18 207:OIS kengät jalkaan! Tarvitaan innostuneita ja innostavia välikäsiä, projektisuunnittelijoita, jotka solmivat langan päät yhteen = liittävät tahdonilmaisun ja tekijän. OIS-hanke /mgr

19 213:OPISKELIJAT / OPPILAITOS ”SUUNNITTELUTOIMISTONA”
Opiskelijat ovat yhteistyössä yrityksen oikean projektin / tekemisen kanssa. Toimisto sijaitsee fyysisesti koulun tiloissa tai yrityksen tiloissa. Opiskelijoiden tehtävänä on tukea esim. yrityksen tarjouksen tekoa, projektin toteutusvaihetta tai markkinointia. Nythän voidaan yleisesti sanoa että iso osa insinööreistä valmistuu ”dokumentointi-insinööreiksi” ensimmäisiksi työvuosiksi (puhtaaksi piirtäminen, suunnittelu kokeneemman suunnittelijan kanssa jne.) Tämä suunnittelutoimistoharjoitus lähentää opiskeluvaihetta yrityselämään siirtymisen kanssa. Opiskelijoiden työtehtäviä voisi olla esimerkiksi: • Dokumentointijärjestelmän käyttö; esim. tiedon tallennus laitetoimittajien toimittamista aineistoista • Dokumenttien tulostus kansioihin / kopiointi. Esimerkiksi suunnittelu- tai loppudokumentoinnin luovutus asiakkaille. • Kirjeenvaihdon tallennus / arkistointimenetelmän kehittäminen. Ongelmana tietysti kirjeenvaihdon luottamuksellisuusasiat. • Käännöstyöt / tulkkaustyö. Yritykset tekevät paljon projekteja eri maihin, jotka vaativat dokumentteja omalla kielellään. Meidän tulisi hyödyntää Savonian monikulttuurisuutta esimerkiksi venäjän ja kiinan- kielitaidon osalta. Käännöstyö on kallista ostettuna ulkopuolisena palveluna, ja tällaisessa toiminnossa opiskelijat saavat tuntumaa yrityselämän toimintaan ja tekniseen sanastoon. • Yksinkertaiset puhtaaksi piirtotehtävät suunnitteluohjelmilla (Autocad, Comos, PDMS, Excel-taulukot) • Markkinointimateriaalin tekeminen / päivittäminen ajan tasalle, lähinnä pienissä yrityksissä. Mahdollisesti myös markkinointimateriaalin kääntäminen eri kielille kohdealueiden mukaan. Taustatietona sen verran että allekirjoittanut tietää esimerkkejä työelämästä : Kahta ensin mainittua tekevät esim. tradenomit täällä Varkautelaisissa yrityksissä ensimmäisinä työtehtävinään, samoin jotkin konepuolen insinöörit myös. Työn valvonta pitää olla ohjaavan opettajan ja yrityksen yhteyshenkilön kautta aktiivista. Luulen, että näihin yksinkertaisiin toimenpiteisiin yrityksen puolelta on tukea, koska he saavat tällä ilmaista työvoimaa, ja ennen kaikkea heillä on mahdollisuus poimia osaavia kykyjä töihin omiin yrityksiinsä! Isoimpana ongelmana on luottamus työntekijöiden ja yrityksen välillä sekä mahdolliset yritysten ennakkoluulot. Loppujen lopuksi tilanne ei kuitenkaan paljonkaan poikkea työharjoittelijoista/kesätyöntekijöistä tässä luottamuksellisuuden osalta. OIS-hanke /mgr