Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry

Esitys aiheesta: "Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry"— Esityksen transkriptio:

1 Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry
Riittävän hyvä palveluohjaus Palveluohjauskäsitteen ja sen muuntuvan sisällön avaamista Turku Sauli Suominen, VTL, perheterapeutti Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry

2 SISÄLTÖ Palveluohjaus yksilökohtaisena työotteena
Palveluohjaus ja rakenteellinen työ Dialogisuus palveluohjauksen orientaationa Kohti palveluohjauksen määrittelyä Miten eteenpäin tilanteissa joissa tarvitaan palvelutuottajien yhteistoimintaa Palveluohjaus ja hyvät käytännöt

3 Palveluohjauksen kaksi ulottuvuutta
Yksilökohtaisuus Rakenteellinen työ Tukeminen Teknisyys Asiakkaan häiriöt Palvelutuottajien yhteistyövaikeudet

4 Yksilökohtainen ja rakenteellinen työ
Palveluohjaus voi painottua jompaankumpaan suuntaan, mutta: Yksilökohtainen työ ilman yhteistyötä palvelutuottajien kanssa tarkoittaa että vain asiakas ymmärretään toimintahäiriöiden aiheuttajaksi Ilman toimivaa suhdetta asiakkaaseen ei ole voimavaroja tai tavoitteita jota palvelutuottajat voisivat tukea

5 Yksilökohtainen työ Asiakkaan ja palveluohjaajan suhteessa

6 PO:n ydin piilee ”kohtaamisessa”
Luottamuksellisuus Tasa-arvoisuus Henkilökohtaisuus Joustavuus Vastavuoroisuus Jatkuvuus Ei käsikirjoitusta Epävarmuuden sieto Tukeminen Voimavarat löytyvät suhteesta

7 Kohtaamisen kaksi muotoa (A. Topor)
Ammatillisuus Ammatillisuus etäisyytenä läheisyytenä Aika Annettu Neuvoteltavissa Paikka Määrätty Avoin Minä Neutraalisuus Näkyvyys Suhde Monologisuus Vastavuoroisuus

8 Vastavuoroisuuden merkityksestä
Köyhtyneet ihmissuhteet: Harvat ja yksisuuntaiset suhteet (J. Seikkula) Antaminen on oman paremmuuden osoittamista (M. Mauss) Vastaanottaminen ilman vastalahjaa on oman alemmuuden osoittamista (M. Mauss)

9 Asiakkaiden kokemuksia
Vihdoin joku todella näkee minut Vihdoin joku kysyy minulta mitä haluan/mitä tahdon Vihdoin joku, johon voin luottaa/on puolellani

10 Yksilökohtaisesta rakenteelliseen työhön
Toimintamallien yhteensovittamisesta

11 Palveluohjaajan toimintamallit
Hoidollinen ja yksilökohtainen tavoite Kuntoutus ja hoitotyö, interventiot asiakkaan elämismaailmassa A B Asiakas määrittää etenemisen nopeuden. PO:lla oma käsitys mutta ei toimi ilman asiakasta Motivointityö Kuntoutus Asiakkaan näkemykset ja tehtäväksi anto taka-alalla Ohjaaja toimii oman arvion mukaan Subjekti Objekti C Asiakas määrittää tehtävän. Ohjaaja hyväksyy asiakkaan määritelmän ja toimii tehtäväksiannon mukaisesti.. Yhteistyö ja viranomaisten tukitoimet D PO toimii oman harkintansa mukaan asiakkaan edustajana Tavoitteena uusien tarpeenmukaisten tukimuotojen kehittäminen PO toimii neuvottelijana Rakenteellinen sosiaalinen työ Oikeus hyvinvointiin ja kansalaisoikeudet, Interventiot systeemimaailmassa Personligt ombud - På klientens uppdrag, Svenska socialstyrelsen 2005

12 Taso A - B Yksilökohtainen työ
Motivointityö tärkeällä sijalla Asiakkaan häiriöiden ja oireiden kuvauksilla keskeinen sija Ongelmien syitä etsitään yksilöstä Pitkäaikaiset asiakassuhteet Lähellä tavanomaista asiakastyötä

13 Taso C - D Rakenteellinen työ
Asiakkaan määritys ja tehtäväväksianto hyväksytään sellaisenaan, motivointityö asiakkaan loukkaamista Asiakkaan häiriöt ja oireet taka-alalla. Palveluohjausta asiakkaan toivomuksesta, ei diagnoosista johtuen Häiriöt rakenteellisella tasolla, esim. palvelutuottajien yhteistyövaikeudet Asiakassuhteet suhteellisen lyhyitä Suhteellisen uusi, kehittymässä olevan palveluohjauksen asiakastyön muoto

14 Toimintamalli A Asiakas keskipisteenä ja palvelu-ohjauksen tavoitteena asiakkaan kuntoutus Tehtäväksianto ei aina selvästi määritelty tai yleinen, esim. asiakkaan itsenäisen elämän tukeminen Tavoitteista voidaan neuvotella motivointi Auttaa asiakasta löytämään omat voimavaransa ja opettaa käyttämään ja kehittämään niitä opettaja Muistihäiriöissä PO on muisti, kriiseissä tukija ja pelastusrengas

15 Toimintamalli B Asiakas on kohde ja ohjaaja toimii asiakkaan elämismaailmassa Asiakkaan määritys sivuutetaan Toimitaan palveluohjaajan ammatillisen määrityksen mukaisesti Voimakas puuttuminen asiakkaan elämismaailmaan Tilanteita: Asiakas vaaraksi itselleen, päihteiden väärinkäyttö, lasten hyvinvointi vaarassa Toimenpiteitä: Toimittaminen hoitoon, lastensuojeluilmoitus, holhoojan asettaminen Rooli hoitajan (behandlare)

16 Toimintamalli C Asiakas keskipisteessä ja interventiot systeemimaailmassa Asiakkaan tehtäväksiantoa ei kyseenalaisteta Asiakassuhteet suhteellisen lyhyitä, asiakkaan selvän tehtäväksiannon toteuttamista Ongelmana voi olla asiakkaan saama huono kohtelu Asiakkaan oikeuksien puolustaminen ja edunvalvonta Asiakkaan omatoimisuuden vahvistamista, ohjaaja tukena/takapäivystäjänä Ohjaaja keskustelukumppani, eri vaihtoehtojen punnitsemista, argumenttien miettimistä tavoitteena asiakkaan voimaannuttaminen Ohjaaja toimii todistajana (esim. neuvottelut), opettajana (asiakkaan oikeudet), peilinä (keskusteluissa)

17 Toimintamalli D Asiakas on passiivinen kohde ja ohjaaja toimii systeemimaailmassa Asiakas on liian huonossa kunnossa, ei jaksa tai uskalla toimia yksin Ohjaaja määrittää ongelman, asiakas hyväksyy sen Ohjaaja toimii asiakkaan toimeksiannosta Palveluvaje ja asiakkaan oikeudet Uusien palvelumuotojen tarpeellisuuden osoittaminen ja niiden kehittäminen Palveluohjaaja toimii asiakkaan edustajana ja neuvottelijana

18 Lisähavaintoja Palveluohjauksen tavoitteena on asiakkaan oman sosiaalisen verkoston vahvistaminen Palveluohjaus tarkoittaa myös asiakasryhmän tilanteen parantamiseksi tapahtuvaa edunvalvontatyötä, jota tehdään niin paikallisesti, alueellisesti kuin koko maata kattavasti

19 Rakenteellinen ja yksilökohtainen työ
Termit ovat lähellä Giddensin (1991) emansipatorisen ja elämänpolitiikan käsitteitä

20 Emansipatorinen politiikka ja elämänpolitiikka (Giddens 1991)
Yksilöiden ja ryhmien vapauttaminen rajoitteista Hierarkkinen käsitys vallasta: riisto, eriarvoisuus ja alistaminen Tavoite: Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo osallistuminen Päämääränä riippumaton mutta vastuullinen yksilö Politiikan osittainen toteutuminen on johtanut elämänpolitiikan ajankohtaistumiseen

21 Elämänpolitiikka Elämää koskevien valintojen tai elämää koskevien mahdollisuuksien politiikkaa Valta ei ole hierarkkista vaan generatiivista (yksilön kyky aikaansaada muutoksia) Valta ilmenee yksilöiden kykyinä toimia Politiikka kuitenkin huono sana koska se tuo mieleen yhtenäisen linjan Korostaa moraalisia ja eksistentiaalisia ongelmia Keskeisenä refleksiivisyys ja yksilöllistyminen, itsensä toteuttaminen, valinnat, riskit Epätasa-arvo näkyy yksilöiden erilaisina mahdollisuuksina tehdä valintoja Ilmaantuu jälkitraditionaalisessa yhteiskunnassa

22 DIALOGISUUS Tulee palveluohjauksessa ymmärtää asiakkaan, palveluohjaajan ja ao. palvelutuottajien välisen yhteistyön orientaatioksi Vastuu sen toteutumisesta ei kuitenkaan kuulu asiakkaalle

23 Dialogisuus Dialogisuus on yhdessä ajattelemista, toteutuu ihmisten sisimmässä ja heidän välillään. Dialogissa ei ole väärää tai oikeaa Dialogin kolme kieltä ovat (1) merkityksen tai sisällön kieli (2) tunteiden kieli ja (3) toiminnan kieli W. Isaacs 2001

24 Dialogisuus Dialogisuus jättää aina oven auki vastaukselle (E. Eriksson) Dialogisuus on kykyä keskustelun aikaansaamiseen, uusi asiantuntijuus (J. Seikkula) Kaikkien äänien tasapuolista huomioimista - > uuden merkityksen muotoutuminen (Arnkil ja Seikkula 2005) Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena (K. Mönkkönen 2002)

25 Erilaiset vuorovaikutusorientaatiot (K. Mönkkönen 2002)
Asiantuntijakeskeisyys Asiakaskeskeisyys Dialoginen orientaatio

26 Uuteen yhteistyöhön ”Se vanha, jota ilmeisesti ollaan ylittämässä, on sektorijakoinen, ongelma- ja oirekeskeinen, tietynlaiseen ”yläpuoliseen” asiantuntemukseen perustuva palvelujärjestelmä. Tämä fordististayloristinen ositetun työn järjestelmä on tehokas palveluiden massatuotannon mekanismi. Se uusi, jonka mahdollisuudet ovat kypsyneet, on verkostomainen, sektorirajoja ylittävä, vuoropuhelukäytäntöjen asiantuntemukseen pohjaava, osapuolten voimavarojen joustavaan yhdistämiseen pyrkivä palveluiden yhteispeli ja sen ohjausjärjestelmä” Arnkil, T. ja Eriksson E.

27 Palveluohjaajan näkymä

28 Palveluohjaajan näkymä Dialoginen orientaatio
Muut palveluntuottajat B D C Asiakas Palveluohjaaja A Asiakkaan oma verkosto

29 Palveluohjauksen määrittelyä:
”Palveluohjaus perustuu asiakkaan ja tämän palveluohjaajan luottamukselliseen suhteeseen. Tavoitteena on asiakkaan itsenäisen elämän tukeminen. Tuki rakentuu asiakkaan, hänen sosiaalisen verkostonsa, palveluohjaajan ja muiden palvelutuottajien yhdistettyjen voimavarojen varaan”

30 PALVELUOHJAUS Vaikeat elämäntilanteet ja monitoimistoasiakkaat
Tarvitaan uudenlaisia työmuotoja Hyvien käytäntöjen löytämistä Palvelutuottajien yhteistoimintaa

31 Vaikeiden elämäntilanteiden selvittämisessä tarvitaan:
Periaatteita: Ei toimi: Toimii: (Karjalainen ja Lahti 2001: (Raunio 2004) Yksilöllisyys vuotta vanha klisee Henkilökohtaisuus, palvelut joka ei toteutunut ja niiden toimintatapa mukau- tuvat asiakkaan näköisiksi Verkostoituneisuus Verk.kok. käytetään kun as. ei Harkittu työtapa, tavoitteet selvillä muuten saada yhteyttä, tavoit- teet epäselviä, muoti-ilmiö Monitoimijaisuus Taistelu määrittämisen Moniammatillinen asiantunti- oikeudesta, vastuun puutum. juus Paikallisuus Alueellinen epätasa-arvo, pal- Toimintaympäristön ja alueellisen velut puuttuvat asiakasryhm. palvelutarjonnan tunteminen Asiakkaan osallis- Ammatillisen vastuun puuttum. Todellinen vastavuoroisuus taminen Asiakas määrittyy negatiivi- Asiakas muodostaa merkityksen sesti (esim lastensuojelutapaus.) työntekijän mielessä Prosessinomaisuus Edetään työntekijän nopeuden Asiakas määrittää nopeuden, tavoitteet tavoitteen ja prosessin määri- ja prosessin tyksen mukaan Dialogisuus Erotettava asiakaskeskeisyyd. Ammarttilaisen vastuu asiakkaasta ”asiakas paras asiantuntija” (vastuu dialogisesta suhteesta)

32 Hyvät käytännöt … (I. Julkunen, Stakes)
Hyvän käytännön kuvausmalli: Välttämättömät toimijat Rakenteelliset tekijät Prosessit käytännössä Arvioinnin tulokset

33 Välttämättömät toimijat
Asiakas, palveluohjaaja ja ao. palvelutuottajat sekä asiakkaan oma sosiaalinen verkosto

34 Palveluohjaaja toimijana
Palveluohjauksellisen työotteen hallitseminen Pikaratkaisut eivät toiminnan ydin Voimavarojen löytyminen Ensin luottamus, sitten tavoitteet Suuret tavoitteet pilkotaan pieniksi Palveluohjaaja ei korvaa palveluita Suorat ja epäsuorat tehtävät erottuvat Kyky palveluiden priorisointiin

35 Palveluohjaaja toimijana
Itsenäinen asema suhteessa palvelutuottajiin Asiakkaan ensisijaisuus varmistettu (suunnitelma asiakkaan näköinen) Toimivat henkilökohtaiset suhteet muihin palvelutuottajiin Palveluohjaajan tuki (työryhmä, työnohjaus) Asiakas ja palveluohjaaja ovat sitoutuneet palveluohjaukselliseen työhön (Sopimus palveluohjauksesta) Etsivä työote Seuraa suunnitelmien toteutumista Motivoi ja tukee asiakasta Palveluohjaus tapahtuu rajasysteemeissä (se tarpeellinen lisä)

36 Muut palvelutuottajat
Pääasiallinen ongelma ei ole yhteistyövaikeus Hyväksytään palveluohjauksellinen asiakastyö myös oman yksikön toiminnassa On jotain annettavaa ja jotain saatavaa yhteiseltä pöydältä

37 Rakenteelliset tekijät
Palveluohjaajalla on oma toimintaympäristö Toimintaympäristö tukee palveluohjauksellista työotetta Toimintaympäristöstä löytyy asiakasta tukevia palveluita Palveluohjaaja hyväksytään asiakkaan äänitorveksi, eikä palvelutuottajien äänitorveksi asiakkaan suuntaan Palveluohjauksellisen työotteen hyväksyminen omassa organisaatiossa Johtoryhmä (tukee, priorisoi, suhteet palvelutuottajiin)

38 Prosessit käytännössä
Palveluohjaaja tutustuu toimintaympäristöön Luo henkilökohtaiset suhteet ao. palvelutuottajiin Tiedottaa palveluohjauksesta Työ asiakkaiden kanssa jakaantuu alkuvaiheeseen, työvaiheeseen ja lopetusvaiheeseen Palveluohjaajalla on eri vaiheessa olevia asiakkaita Vain rajallinen määrä (5-15) asiakasta, työ aloitetaan 2-3 asiakkaan kanssa

39 Arvioinnista Palveluohjauksesta puuttuu yhtenäinen määritys, sen takia tuloksia vaikeaa mitata Palveluohjauksen ideaaliasiakas ? Arvioinnin näkökulma määritettävä (taloudellinen-sosiaalinen, yksilö-ryhmätaso, pitkä-lyhyt aikaväli, jne.) Tulokset ristiriitaisia, intensiiviset mallit vaikuttavampia Ruotsissa tulokset hyvin optimistisia Ingvar Nilsson Suomeen 3. helmikuuta 2006

40 PALVELUOHJAUS Tuottaa sekä rakenteellisella että yksilötasolla hyviä tuloksia