At 1 Tietotekniikan perusteet

At 1 Tietotekniikan perusteet
Iitin lukio

At 1 Tietotekniikan perusteet
Tietotekniikan kehitys on tehnyt siitä yhä olennaisemman osan yhteiskuntamme toimintaa. Siksi kaikkien olisi hyvä oppia tietotekniikan perusteet. Kurssin tavoitteena on antaa perustietoja ja -taitoja tietotekniikasta. Opetus lähtee kaikissa asioissa aivan perusteista, aikaisempaa kokemusta tietokoneen käyttämisestä ei vaadita. Kurssi on suunniteltu opiskelijoiden hyödyksi. Olkaa aktiivisia, kyselkää, esittäkää mielipiteitä siitä mitä itse haluatte kurssilla oppia. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Iitin lukio At1 ©Antti Halme
Työskentelytavat Opettajan opetus/näyttäminen Tietokonekieli saattaa olla vaikeaselkoista  kysykää jos ette ymmärrä! Tällä kurssilla ei ole tyhmiä kysymyksiä! Tietokonelaitteistot aiheuttavat luokkaan taustahälyn, joten opettajan opetuksen aikana on oltava hiljaa, jotta opetus kuuluisi kaikille. Harjoitustyöt Opittujen asioiden harjoittelu tietokoneella Ryhmätyöt Tiedon etsiminen ja käsittely pienryhmissä Koe Kirjallinen koe koeviikolla Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Kurssin aihepiirit Tietokoneen toiminta ja keskeiset osat Käyttöjärjestelmä Paikallisverkko Keskeiset oheislaitteet Internet Koulun verkko-opiskeluvälineet verkkoveräjä verkkolehti oppimappi Tekstinkäsittelyn perusteet Taulukkolaskennan perusteet Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Tietokonemainos Tietokonemainos Verkkokaupan kotisivuilta. Mitä mainoksessa kerrotaan koneesta? Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Tietokonelaitteisto Tulostin Näyttö Keskus-yksikkö Skanneri Kaiutin Hiiri Näppäimistö Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Tietokoneen keskusyksikön keskeiset osat
Emolevy Prosessori Keskusmuisti Kiintolevy Ohjaimet Väylät Virtalähde Levykeasema CD-rom asema Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Emolevy Kaikki keskusyksikön osat kiinnittyvät emolevylle Prosessorikanta jollekin tai joillekin prosessoreille Väyläpaikkoja ohjainkorteille (PCI, PCI-express, AGP ja vanhoissa ISA) Osa ohjaimista saattaa sijaita emolevyllä (esim. näytönohjain tai äänipiiri) muistipaikkoja keskusmuistipiireille Näppäimistö-, hiiri-, sarja-, rinnakkais-, USB- portit PCI ISA Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Prosessori eli suoritin
Suorittaa ohjelmien käskyt. Ohjaa signaaleilla koko koneen toimintaa. Prosessorilla on käskykanta, joukko hyvin yksinkertaisia operaatioita jotka se osaa suorittaa. Kellotaajuus kertoo, kuinka nopeasti prosessori suorittaa käskyjä. Tämänhetkiset uudet prosessorit toimivat noin 2-4 GHz taajuudella, mikä tarkoittaa 2-4 miljardia käskyä sekunnissa. PC- tietokoneiden tämän hetken yleisimmät prosessorit Intel Pentium 4 Intel Celeron AMD Athlon AMD Duron PROSESSORIN TUULETIN PROSESSORI Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Keskusmuisti dimm- piiri simm- piiri Suoritettava ohjelma ja käsiteltävä tieto sijaitsevat käsittelyn ajan keskusmuistissa. Tiedot keskusmuistista häviävät kun tietokoneesta katkaistaan virta. Kaikki tieto esitetään tietokoneen sisällä bitteinä. Bitit ovat numeroita 0 ja 1. Niitä vastaa erilaiset sähköiset tilat keskusmuistin virtapiireissä. 8 bitin joukko muodostaa tavun (engl. byte). Yksi tavu voi merkitä esimerkiksi yhtä lukua, merkkiä tai käskyä. Nykyisten uusien tietokoneiden keskusmuistin koko on noin 1-2 Gb. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Kiintolevy Kiintolevy on tiedon pysyvä tallennuspaikka, tiedot säilyvät, vaikka virta katkaistaan. Kiintolevyn sisällä on koko ajan pyöriviä metallikiekkoja, joiden pinnalla on magneettitäpliä, jotka kuvaavat bittejä. Magneettitäpliä luodaan ja tutkitaan luku/kirjoituspäällä. Kiintolevyltä on paljon hitaampaa hakea tietoa kuin keskusmuistista. Kiintolevyjen koko uusissa tietokoneissa on noin Gb (miljardia tavua). Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Ohjaimet Tietokoneen oheislaitteita ohjataan laiteohjaimien avulla. Ohjaimia: Näytönohjain Verkkosovitin Äänikortti Levyohjain …. Ohjaimet ovat usein emolevyn PCI-, PCI-express tai AGP-väylään liitettäviä kortteja. Osa ohjaimista on liitetty suoraan emolevylle. Ohjaimet tarvitsevat toimiakseen kättöjärjestelmään asennetun ajuriohjelman. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Väylät Keskusyksikön osat on liitetty toisiinsa väylien avulla. Väyliä pitkin liikkuu sähköisessä muodossa tietoa, ohjaussignaaleja ja osoitteita (keskusmuistiosoitteet, kiintolevyosoitteet yms.) Väylillä on leveys, joka kertoo, montako bittiä kerralla voi siirtyä väylää pitkin. Väylät voivat kulkea piirilevyjen pinnalla tai erillisinä kaapeleina. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Virtalähde Virtalähteestä tulee kaikille tietokoneen laitteille virta. Virtalähde muuntaa verkkovirran sopivaan jännitteeseen kullekin laitteelle. verkkovirtaliitin päävirtakytkin virtajohtoja eri laitteille Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Levykeasema Levykeasemalla tallennetaan tietoa 3,5 tuuman levykkeille. Levykkeelle mahtuu 1,4 Mb (miljoonaa tavua) tietoa. Tieto tallennetaan levykkeellä yhdelle magnetoituvalle metalli- levylle samalla periaatteella kuin kiintolevyissäkin. Huom! Levyke rikkoutuu helposti. Levykettä tulee käyttää vain viimeisessä hädässä tiedon siirtoon tms. Levyke ei koskaan ole tärkeän tiedon ainut tallennuspaikka. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Optiset asemat Tietokoneissa on CD- ja/tai DVD- asema/asemia. Niissä tieto tallennetaan CD- tai DVD-levylle optisesti. Levyn lasipinnan alla on ohut filmi, jolle tehdään lasersäteellä pieniä nystyjä. Lukemiseen käytetään pienempitehoista lasersädettä, joka heijastuu eri tavalla nystyn kohdalta. Tavallisilla CD- tai DVD- asemilla voi vain lukea levyillä olevia tietoja, mutta CD-RW ja DVD-RW asemilla voi lisäksi tallentaa tietoja levylle. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Käyttäjä tallentaa kirjoittamansa kirjeen. Kirjeen teksti tallennetaan väyliä pitkin kiintolevylle. Tekstin luominen Käyttäjä kirjoittaa kirjeen tekstinkäsittelyohjelmalla. Kirjoitettu teksti menee keskusmuistiin. Käyttäjä avaa Word 97 tekstinkäsittelyohjelman. Kun kone käynnistetään, niin prosessori alkaa ohjata koneen toimintaa. Se lähettää ohjaussignaaleja väyliä pitkin, ja käskee lataamaan käyttöjärjestelmän keskusmuistiin. Prosessori Keskusmuisti Kiintolevy Windows 95 Word 97 Word 97 – ohjelma ladataan keskusmuistiin. Samalla varataan keskusmuistia kirjoitettavia tekstejä varten. Kun käyttöjärjestelmä on ladattu keskusmuistiin, alkaa prosessori suorittaa sen ohjelmaa. Ennen koneen käynnistämistä kaikki tieto sijaitsee kiintolevyllä. Windows 95 Word 97 kirje kirje.doc väylät Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Tiedon määrän yksiköt tietokoneessa
bitti - 0 tai 1 tavu b – 8 bittiä kilotavu kb – tavua megatavu Mb – kilotavua, tavua gigatavu Gb – megatavua, tavua teratavu Tb – 1024 gigatavua, esimerkkejä: parin sivun teksti: 20 kb tämä Power Ponint – esitys: 4 Mb tietokoneen keskusmuisti: 2 Gb tietokoneen kiintolevy: 250 Gb Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Ryhmätyö Tutustukaa ryhmissä tarkemmin johonkin edempänä mainittavaan tietokonelaitteiston osa-alueeseen. Kirjoittakaa MegaBittiin artikkeli valitsemastanne aiheesta. aiheita prosessorit keskusmuistipiirit emolevyt kiintolevyt CD ja DVD –asemat Linux tulostimet skannerit ja digitaalikamerat näytöt Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Windowsin käyttöliittymä
Sivupalkki Roskakori Työpöytä Ikkuna Pika- kuvakkeita Pienois- ohjelmia Käynnistä- valikko Tehtäväpalkki Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Tiedostot Tiedot sijaitsevat kiintolevyllä tiedostoissa. Tiedostoilla on nimi ja tyyppi, jonka ilmaisee nimen lopussa kolmikirjaiminen täsmenne. Eri tyyppiset tiedostot näytetään myös erinäköisellä kuvakkeella. Esimerkkejä tiedostotyypeistä ja niiden täsmenteistä: .docx  Word – tekstitiedostot .xlsx  Excel – taulukot .htm  www-sivut .exe  ohjelmatiedostot Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Hakemistot Tiedostot sijoitetaan hakemistoihin eli kansioihin. Hakemistot voivat sisältää tiedostojen lisäksi uusia hakemistoja, alihakemistoja. Hakemistoa merkitään tällä kuvakkeella: Jokaisella tiedostolla on hakemistopolku, joka kertoo mistä levyasemalta ja mistä hakemistosta+alihakemistoista se löytyy. Esim: d:\tekstit\esitelmät\kirjallisuus.doc Levyasema Hakemisto Alihakemisto Tiedosto Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Resurssien- hallinta Resurssienhallinnan kautta hallitaan oman tietokoneen tiedostoja. Etsitään ja käynnistetään tiedostoja ja ohjelmia. Luodaan ja muokataan hakemistorakennetta. Kopioidaan, siirretään ja poistetaan tiedostoja. Osoite/Address – kentässä lukee näytettävän hakemiston sijainti. Edellinen- ja Seuraava- painikkeilla pääsee edelliseen tai seuraavaan näytettyyn hakemistoon. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Uuden hakemiston luominen
Avataan Resurssienhallinta. Siirrytään siihen levyasemaan ja hakemistoon + alihakemistoon, johon uusi hakemisto halutaan luoda. Klikkaa taustaa hiirenkakkos- näppäimellä ja valitse Uusi  Kansio Kansioon ilmestyy uusi hakemisto, jonka nimi on Uusi kansio. Nimi on yliviivattu sinisellä, mikä tarkoittaa, että sen tilalle voi kirjoittaa haluamansa nimen. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Tiedoston kopioiminen
Avaa Resurssienhallinta (Käynnistä  Tietokone). Etsi tiedosto, jonka haluat kopioida toiseen paikkaan. Klikkaa hiiren oikealla painikkeella kopioitavan tiedoston kuvakkeen päällä. Valitse aukeavasta ponnahdusvalikosta kopioi (copy). Jos haluat siirtää tiedoston ts. alkuperäiseen paikkaan ei jätetä tiedostoa, niin valitse leikkaa (cut). Siirry hakemistoon, johon haluat tuoda tiedoston. Klikkaa hiiren oikealla painikkeella kansion ikkunan taustaa, ja valitse aukeavasta ponnahdusvalikosta liitä (paste). Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Tiedoston poistaminen
Etsi Resurssienhallintaa käyttäen se tiedosto, jonka haluat poistaa. Klikkaa hiiren oikealla painikkeella poistettavan tiedoston kuvakkeen päällä. Valitse poista. Kone varmistaa poistamisen. Jos meni oikein, valitse Kyllä. Paikallisilta kiintolevyiltä (C: ja D:) tiedostoja poistettaessa tiedostot menevät roskakoriin, joka on erillinen kansio poistettaville tiedostoille. HUOM! Verkkoasemilta poistettaessa tiedostot eivät mene roskakoriin, vaan poistuvat lopullisesti. Roskakorista tiedosto voidaan vielä palauttaa käyttöön, ellei roskakoria ole sitä enne tyhjennetty. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Pikku oikoreittejä Voit valita (tummentaa) useamman tiedoston kerrallaan esim. kopioimista, siirtämistä tai poistamista varten pitämällä Ctrl-painiketta pohjassa ja valitsemalla tiedostoja yksi kerrallaan. Valitulle tiedostolle: kopioi  Ctrl+c, leikkaa  Ctrl+x, liitä  Ctrl+v, poista  Delete. Tiedoston voi siirtää seuraavan tason hakemistoon raahaamalla sen kuvakkeen hakemiston kuvakkeen päälle. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Käynnistä-valikko Käynnistä-valikko löytyy työpöydän vasemmasta alareunasta. Sen saa myös auki Windows- näppäimellä. Kaikki ohjelmat- kohdasta löytyvät koneelle asennetut ohjelmat. Käynnistä ohjelma klikkaamalla sen kuvaketta. Viimeisimmät tiedostot- kohdasta näkyvät viimeksi käytetyt tiedostot. Avaa tiedosto klikkaamalla sen kuvaketta. Ohje ja tuki-kohdasta löytyy ohjeita lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen. Käyttöjärjestelmässä ja lähes kaikissa ohjelmissa/toiminnoissa saa ohjeen painamalla painiketta F1. Käynnistä-valikon kautta pääsee myös sammuttamaan koneen ja kirjautumaan ulos. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Haku käynnistä- valikosta
Käynnistä-valikon hakukentän avulla voi nopeasti avata ohjelmia ja tiedostoja. Painetaan Windows-näppäintä  Kirjoitetaan muutama kirjain halutun ohjelman tai tiedoston nimestä  Kone ehdottaa yläpuolella ohjelmia ja tiedostoja, joissa haluttu merkkijono esiintyy. Esim. PowerPointin käynnistäminen Painetaan Windows-näppäintä Kirjoitetaan pow Painetaan Enter. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Sivupalkki ja pienoisohjelmat
Työpöydän vasemmassa tai oikeassa reunassa voidaan näyttää sivupalkki. Sivupalkissa voidaan näyttää erilaisia pienoisohjelmia, esim. kello, kalenteri, säätila … Sivupalkin ominaisuuksia pääsee muuttamaan klikkaamalla sivupalkin taustalla hiiren kakkospainikkeella ja valitsemalla Ominaisuudet. Sivupalkkiin voi lisätä pienoisohjelmia sivupalkin yläreunassa olevasta + merkistä. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Siirtyminen ohjelmasta toiseen
Tehtäväpalkista halutun tehtävän kuvaketta klikkaamalla Alt + sarkain näppäinyhdistelmällä Windows-näppäin + sarkain yhdistelmällä Alt+sarkain Win+sarkain Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Tiedoston etsiminen Tiedostoja voi etsiä suoraan Käynnistä-valikon hakukentällä. Monipuolisemman haun saa Resurssienhallinnan haulla. Haun lisäasetukset saa näkyviin valitsemalla Järjestä  Asettelu  Hakukenttä. Haun voi tallentaa uudelleen käytettäväksi. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Pikakuvakkeen merkki Pikakuvakkeet Työpöydälle ja kansioihin voi tehdä pikakuvakkeita. Ne viittaavat johonkin tiedostoon jossakin muussa paikassa. Pikakuvaketta klikkaamalla käynnistetään/avataan tiedosto, johon kuvake viittaa. Pikakuvakkeen luominen: Etsitään Omalla tietokoneella tiedosto tai valitaan käynnistä-valikosta ohjelma, johon halutaan tehdä pikakuvake. Klikataan hiiren oikealla painikkeella tiedoston/ohjelman kuvakkeen päällä, ja valitaan kopioi. Siirrytään kansioon, johon pikakuvake halutaan luoda. Klikataan hiiren oikealla painikkeella kansion ikkunan taustaa tai työpöydän taustaa, ja valitaan Liitä pikakuvake. Pikakuvakkeen poistaminen ei poista tiedostoa, johon pikakuvake viittaa. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Pikanäppäimet Monia käyttöjärjestelmän ja ohjelmien toimintoja voidaan suorittaa pikanäppäimillä. Pikanäppäimiä käyttäen monet toiminnot on nopeampi suorittaa, varsinkin jos hallitsee kymmensormijärjestelmän. Tärkeimmät pikanäppäimet Harjoitus pikanäppäimistä Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Paikallisverkko Paikallisverkko liittää tietyn organisaation tai alueen tietokoneet toimimaan yhdessä. Jokaisessa verkkoon liitettävässä koneessa täytyy olla verkko-ohjain (verkkokortti), johon tulee verkon kaapeli. Kaapelit liittävät koneet toisiinsa toistimien ja kytkimien välityksellä. Paikallisverkossa on yleensä palvelin/palvelimia. Sisältävät tiedot käyttäjätunnuksista ja salasanoista. Keskitettyjä tietovarastoja. Yhteiskäytössä olevia ohjelmia, tietokantoja yms. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Paikallisverkon hyödyt
Käyttäjätunnuksien ja niiden oikeuksien hallinta keskitetysti (ei tarvitse luoda joka koneelle erikseen) Tulostaminen onnistuu miltä tahansa tietokoneelta mille tahansa verkon tulostimista Yksi Internetyhteys voidaan jakaa kaikille verkon tietokoneille Verkon käyttäjät voivat käyttää omia tiedostojaan miltä tahansa verkon tietokoneelta Tiedostojen varmuuskopiointi helpompaa (varmuuskopioimalla tietyn palvelimen hakemiston saa kaikkien käyttäjien tiedostot varmistettua). Tämä toimii automaattisesti ennalta määrätyllä aikataululla. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Paikallisverkon hyödyt (jatkuu)
Virustorjunta voidaan hoitaa keskitetysti. Palvelin hakee päivitykset ja jakaa ne automaattisesti toisille tietokoneille. Virustapauksista tulee raportit verkon pääkäyttäjälle. Koneiden asennus, korjaus ja päivitykset onnistuvat helpommin. Etähallinnan avulla voi käyttää toista verkon konetta niin kuin istuisi sen ääressä. Mahdollistaa monien ohjelmien ja tietokantojen yhteiskäytön Mahdollistaa verkon käyttäjien valvonnan ja käyttöoikeuksien rajaamisen. (Gestapo rulez) Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Iitin kouluverkko Iitin koulut on kytketty verkkoon toimialueeksi, jonka nimi on IITTIKOULU. Toimialueella on kaksi palvelinta, Sokrates ja Platon. Kouluverkko on liitetty Internetiin kiinteällä yhteydellä kunnan verkon välityksellä. Kurssilaiset saavat omat tunnukset verkkoon. Käyttäjänimi: oma nimi pienellä kirjoitettuna. Välilyönti etunimen ja sukunimen välissä. Esim. matti möttönen. Salasana: salasana (muutetaan ensimmäisellä kirjautumisella) Jokaisella oma kotihakemisto asemalla R:. Tähän hakemistoon pääsee vain käyttäjä itse + atkope. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Opiskelijoiden verkkoasemat
Verkkoon kirjautuessa opiskelijatunnuksilla ajetaan palvelimella komentosarja ”logon script”, joka ottaa käyttöön seuraavat verkkoasemat R: Oma kotihakemisto, jonne pääsee vain omilla tunnuksilla. 100 Mt tilarajoitus. K: Yhteinen asema, jonne kaikki voivat tallentaa. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Tulostimet Lukiolla on viisi verkkotulostinta: Lukioatkluokkam atk-luokassa (musta-valkoinen) Lukiofykevarastom fysiikka-kemian varastossa (musta-valkoinen) Lukiokirjastom kirjastossa (musta-valkoinen) Lukiokoktilaxv neuvottelutilassa (värilaser) Lukioopehuonem opettajien huoneessa (musta-valkoinen) Oletustulostimena on kullakin koneella fyysisesti lähin tulostin. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Verkkoympäristö Käynnistä-valikon Verkko-kuvaketta klikkaamalla pääsee tutkimaan verkkoon jaettuja kansioita ja tulostimia. Verkkoympäristössä näkyy koneiden nimiä, joilla koneet yksilöidään, esim. Lukio-atk-1. Koneet kuuluvat verkossa työryhmiin tai toimialueisiin. Verkon koneilla on verkkopolku, joka kertoo työryhmän/ toimialueen sekä koneen nimen, esim. \\iittikoulu\Lukio-atk-1. Verkkopolkuun voidaan suoraan yhdistää myös jonkin tiedoston hakemistopolku, esim. \\iittikoulu\platon\oppi_lukio\yhteinen\esitelmä.doc. Toimialue Koneen nimi Jaettu kansio Alikansio Tiedosto Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Kansion jakaminen Jaettu kansio Kansion jakaminen: Avataan Oma tietokone. Etsitään se asema tai kansio joka halutaan jakaa verkkoon, ja klikataan sitä hiiren oikealla painikkeella. Valitaan Jakaminen. Valitaan Jaettu nimellä. Annetaan jakonimi, jolla jaettu resurssi näkyy verkkoympäristössä. Käyttöoikeuden määritys: Vain luku: Kansiossa olevat tiedostot voidaan avata, lukea ja suorittaa, mutta niitä ei voi muuttaa eikä poistaa. Kansioon ei voi lisätä uusia tiedostoja verkkoympäristöstä. Täysi: Kansiossa oleville tiedostoille voi tehdä mitä tahansa verkkoympäritössä aivan kuin ne olisivat oman koneen tiedostoja. Kansioon voi lisätä uusia tiedostoja verkon kautta. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Kirjoittimen jakaminen
Valitaan Käynnistä  Asetukset  Kirjoittimet. Klikataan hiiren oikealla painikkeella sen kirjoittimen kuvaketta, joka halutaan jakaa verkkoon. Valitaan Jaettu, ja annetaan kirjoittimelle jakonimi. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Tiedostojen pakkaaminen
Tiedostoja voidaan pakata erityisillä pakkausohjelmilla. Yhteen pakattuun tiedostoon kootaan monta erillistä tiedostoa. Pakattu tiedosto voidaan taas purkaa alkuperäisiksi tiedostoiksi. Pakatun tiedoston koko on pienempi kuin alkuperäisten tiedostojen yhteenlaskettu koko. Pakkaamisesta on erityisesti hyötyä tiedonsiirrossa. Täytyy siirtää vain yksi pakattu tiedosto monen sijaan. Vähemmän siirrettävää  vähemmän verkon kuormitusta/ puhelinlaskuja modeemin käytöstä/ levykkeiden raahaamista. Jos kiintolevyn koko on pieni, kannattaa ehkä pakata myös harvemmin tarvittavat ”arkistotiedot” (vanhat koulutyöt tms.) 1 tiedosto 1,3 Mt 6 tiedostoa, 2Mt Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Pakkaaminen Windowsilla
Windows XP ja Vista – käyttöjärjestelmillä voi pakata ja purkaa tiedostoja. Windows nimittää näitä pakatuiksi kansioiksi, ja käyttää niille oheista kuvaketta. Pakkaaminen onnistuu seuraavasti: Mene hakemistoon, johon haluat luoda pakatun kansion. Klikkaa tyhjää kohtaa hiiren kakkospainikkeella Valitse Uusi  Pakattu kansio Nimeä hakemistoon ilmestynyt (tyhjä) pakattu kansio haluamallasi nimellä Mene hakemistoon, jossa pakattavaksi halutut tiedostot sijaitsevat Valitse haluamasi tiedostot, ja paina yhden valitun tiedoston päällä hiiren kakkosta, ja valitse kopioi. Siirry hakemistoon, jonne loit pakatun kansion Avaa pakattu kansio, ja valitse tyhjässä kohdassa Liitä. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Pakatun kansion purkaminen
Klikkaa pakattua kansiota hiiren kakkosella ja valitse Pura kaikki. Valitse kansio, johon purettavat tiedostot sijoitetaan. Paina lopuksi Pura. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Internet Internet on maailmanlaajuinen tietoverkko. Internet koostuu Palvelinkoneista, ja niitä yhdistävistä kaapeleista ja verkkolaitteista. Tietokoneet kommunikoivat Internetissä keskenään käyttäen TCP/IP protokollaa. Internetin palveluita WWW Sähköposti Uutisryhmät Keskusteluryhmät Tiedonsiirto Pankkipalvelut Tiedonhaku ja paljon muuta… Iitin lukio At1 ©Antti Halme

TCP/IP Internetissä käytettävä yhteyskäytäntö (Transmission Control Protocol/Internet Protocol) Siirrettävä tieto jaetaan tietopaketeiksi. Tietopaketti voi olla esim. sähköpostiviesti, tiedosto, pankin maksutapahtuma tms. Pakettiin liitetään tieto vastaanottajasta, lähettäjästä sekä tietopaketin koosta. Jokaisella koneella Internetissä on oma, yksilöllinen osoitteensa, nk. IP-osoite. Osoite on neliosainen lukusarja, esim Palvelinkoneiden IP-osoitetta vastaa selväkielinen nimi, muotoa kone.organisaatio.maa, esim. kruuna.helsinki.fi. Win95-koneiden TCP/IP-asetusten tarkastaminen: Klikkaa hiiren oikealla painikkeella Verkkoympäristö- kuvaketta työpöydällä. Valitse Ominaisuudet  Kokoonpano  TCP/IP. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

WWW World Wide Web koostuu Internetin palvelinkoneille kootuista hypertekstidokumenteista eli WWW-sivuista. Sivujen sisältö kerrotaan HTML-kielellä. WWW-sivuilla on URL-osoite, joka on muotoa protokolla://palvelin.organisaatio.maa/tiedostopolku. Sivut voivat sisältää tekstejä, kuvia, linkkejä muihin Internetin resursseihin, videoita, ääniä yms. Sivuja katsotaan selainohjelmalla, esim. Internet Explorer, Netscape Navigator tai Opera. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Hakukoneet WWW-sivuilta on helpointa hakea tietoa hakukoneiden avulla. Joitakin hakukoneita: (suomalainen) Hakukoneiden hakurobotit kiertelevät ympäriinsä WWW:ssä ja kirjaavat ylös tietokantaan tiedot eri sivujen sisällöistä (=sisältämistä otsikoista, linkeistä, sanoista yms.) Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Yksinkertainen haku Siirrytään johonkin hakupalveluun (ks. edellinen dia) Määritä, minkä kielisiä sivuja haetaan. Kirjataan haettuun asiaan oleellisesti liittyviä sanoja lomakkeen tekstikenttään, ja painetaan Enter. Hakukone tuottaa tulossivun, johon on listattu linkkejä haettuja sanoja sisältävistä WWW-sivuista. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Monimutkaisemmat haut
Useita hakusanoja välilyönneillä eroteltuna, esim. ohjelmointi c opas hakee kaikki sivut, joilla on yksikin hakusanoista. Sanojen järjestyksellä ei ole väliä. Hakusanat liitettynä + merkillä, esim. +ohjelmointi +c hakee ne sivut, joilla on kaikki + merkkiä seuraavat sanat samalla sivulla. Hakusana ja – merkki, esim. +ice –hockey jättää hausta pois ne sivut, joilla on – merkkiä seuraava sana. Sanan osan voi korvata * merkillä. Se korvaa minkä tahansa merkkijonon. Esim. tietokone* hakee kaikki sivut, joilla on tietokone- alkuisia sanoja. ”Lainausmerkeillä” voi hakea sanayhdistelmiä. Esim. ”ice hockey”. Isojen ja pienten kirjainten ero: pienellä kirjoitetulla hakusanalla haetaan sekä isolla että pienellä kirjoitettavat sanat, isolla kirjoitettu hakusana täsmää vain isolla kirjoitettuun. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Ryhmätyö Internetistä
Kirjoitetaan ryhmissä artikkeli MegaBittiin yhdestä aiheesta. Aiheet: Virukset ja virustorjunta Hakkerit ja suojautuminen hakkereita vastaan Internetliittymät Internetin hyödyt Tiedon hakeminen ja arvioiminen Internetissä Internet ja tekijänoikeudet Internetin haitat ja vaarat Internetin historia Www-sivujen tuottaminen Oman www-/sähköpostipalvelimen perustaminen Iitin lukio At1 ©Antti Halme

WWW-sivujen tekeminen
WWW-sivujen sisältö kerrotaan HTML-kielellä HTML-tiedostossa. HTML-tiedoston voi kirjoittaa itse tekstieditorilla, esim. muistiolla. WWW-sivuja voi tehdä myös monilla ohjelmilla, esim. Frontpage Expressillä, Netscape Composerilla tai jopa Wordilla tai PowerPointilla. Nämä ohjelmat tuottavat itse HTML-kieliset tiedostot. HTML-tiedoston katsominen WWW-selaimesta: Näytä  Lähdekoodi. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

HTML-kieli HTML-tiedosto alkaa tagilla <HTML> ja päättyy tagiin </HTML> Head-osassa kerrotaan yleistietoa sivusta, esim. sivun otsikko, sekä sivun sisältöön liittyviä liittyviä avainsanoja. Body-osassa kerrotaan varsinaisen sivun sisältö. Esimerkki yksinkertaisesta HTML-tiedostosta: <HTML> <HEAD> <TITLE>Tämä on otsikko</TITLE> </HEAD> <BODY> <H1>Esimerkkisivu</H1> Tässä on tekstiä sivulle… </BODY> </HTML> Tiedoston täsmenteeksi täytyy valita .htm tai .html Iitin lukio At1 ©Antti Halme

HTML-kielen oppaita HTML-kielestä löytyy valtavasti ohjeita WWW:stä. Niitä löytää hakukoneilla helposti, ja tässä on joitakin valmiiksi etsittyjä: Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Sähköposti Sähköpostin avulla lähetetään tekstiä ja tiedostoja Internetin välityksellä. Sähköpostin etuja: Nopeus Edullisuus Lukeminen ja vastaanottaminen ei sidottu aikaan eikä paikkaan. Haittoja Ei kaikkien käytössä Sähköpostiosoitteet joskus vaikeasti löydettävissä Tieturvallisuusongelmat Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Sähköpostiohjelmat Sähköpostia lähetetään yleensä jollakin sähköpostiohjelmalla, kuten Outlook/Outlook Express Netscape Messenger Eudora Lotus Notes On myös WWW:ssä toimivia sivuostoja, joista voi käyttää sähköpostia, esim. Sähköpostia voi käyttää myös pääteyhteyden avulla sähköpostipalvelimeen. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Sähköpostiohjelmien toimintoja
Viestien lajittelu kansioihin: Eri aihepiirejä/ihmisiä varten sähköpostiohjelmilla voi tehdä useita eri kansioita, joihin saapuneet viestit säilötään. Viestit saapuvat yleensä Saapuneet tai Inbox –nimiseen kansioon. Tästä kansiosta viestit kannattaa heti lukemisen jälkeen siirtää oman aihepiirinsä kansioon. Osoitekirja: Sähköpostiohjelmat tarjoavat mahdollisuuden kirjata usein käytettävät sähköpostiosoitteet osoitekirjaan, joka muistaa sähköpostiosoitteet puolestasi. Osoitteet voi jaotella ryhmiin tai listoihin, joiden avulla voi yhden ryhmän nimen avulla lähettää postia vaikka kuinka monelle henkilölle kerralla. Kalenteri: Useimmissa sähköpostiohjelmissa on mukana kalenteri, johon voi kirjata tapahtumia ja ajanvarauksia. Ohjelma muistuttaa automaattisesti kalenteriin merkityistä tapahtumista. Liitetiedostot: Sähköpostin mukana voi lähettää liitetiedostoja, esim. kuvia, musiikkia, tekstejä tai taulukoita. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Uutisryhmät Uutisryhmä on kokoelma samasta asiasta kiinnostuneiden ihmisten viestejä Internetissä. Viestit ovat kaikkien luettavissa uutistenlukuohjelman (esim. Netscape News tai Outlook Newsreader) avulla. Uutisryhmiin kirjoittelu vastaa luonteeltaan yleisönosastokirjoittelua. Älä kirjoita uutisryhmiin henkilökohtaisia viestejä, hoida ne mieluummin sähköpostin välityksellä. Kirjoita uutisryhmiin tiiviisti ja asiallisesti. Pysy kyseisen ryhmän aiheessa. Iitin kouluverkosta ei ainakaan tällä hetkellä pääse käyttämään keskusteluryhmiä. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Kuvan kopioiminen internetistä tai näytöltä
Kuvan kopioiminen internetistä x:n tekemä ohje Tietokoneen näytöltä voi "kaapata" kuvan Print Scrn-painikkeen avulla. Print Scrn-painikkeen painaminen vie näytön sen hetkisen kuvan leikepöydälle samoin kuin ohjelmissa Muokkaa - Kopioi (CTRL+C) toiminto. Tämä kuva voidaan liittää esim. kuvankäsittelyohjelmaan tai tekstinkäsittelyohjelmaan valitsemalla Muokkaa - Liitä (CTRL+V). Jos painaa samanaikaisesti painikkeet Alt ja Print Scrn, saa kaapattua sillä hetkellä aktiivisen ikkunan (otsikkopalkki sininen). Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Internetistä ladattavia ohjelmia
Internetissä on runsaasti erilaisia ohjelmia ladattavina. Ladattavissa olevat ohjelmat voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: Freeware: Täysin vapaasti kopioitavissa, asennettavissa ja levitettävissä. Kaupallinen hyödyntäminen kuitenkin yleensä kiellettyä. Shareware: Jonkin kaupallisen ohjelman esittelyversio. Ohjelmasta puuttuu mahdollisesti joitakin kaupallisen ohjelman ominaisuuksia. Ohjelmaa saa yleensä käyttää jonkin määrätyn ajan esim. yhden kuukauden ilmaiseksi, minkä jälkeen ohjelma on ostettava tai poistettava koneelta. Maksulliset: Ohjelman asentamisesta koneelle on maksettava ohjelman valmistajalle tietty hinta. Ohjelmia saa ladata ja asentaa vain annettuja ehtoja noudattaen. Ehtojen rikkominen on rikos. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Ohjelmien lataaminen Etsitään haluttu ohjelma joltakin palvelimelta (hakukoneet ovat tässä yleensä hyödyllisiä). Klikataan linkkiä, joka aloittaa lataamisen (esim. download winzip 8.0) Kone kysyy, suoritetaanko ohjelma alkuperäisestä sijainnista, vai tallennetaanko ohjelma levylle. Valitaan Tallenna ohjelma levylle. Valitaan sijainti, jonne asennusohjelma ladataan. Lataamisen ajan kone näyttää lataamisen edistymisen, ja ilmoittaa kun ohjelma on ladattu kokonaan. Suorita aina Internetistä ladatuille tiedostoille virustarkistus, ennen kuin avaat niitä! Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Ohjelmien asentaminen
Ennen uuden ohjelman asennusta kannattaa sulkea kaikki muut ohjelmat. Internetistä ladattavat ohjelmat ovat yleensä pakattuna asennusohjelmaan, joka käynnistyy ohjelmatiedoston kuvaketta klikkaamalla. Asennuksessa on yleensä ainakin seuraavat vaiheet: Asennusohjelma tarjoaa nähtäväksi käyttöehtoja, jotka täytyy hyväksyä ennen kuin asennus voi jatkua. Asennusohjelma kysyy, mihin kansioon tulevat ohjelmatiedostot. Asennusohjelma saattaa kysyä, mitä ohjelman osia asennetaan, sekä joitakin ohjelman asetuksia. Joidenkin ohjelmien asentamisen jälkeen kone täytyy käynnistää uudelleen, ennen kuin ohjelmaa voidaan käyttää. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Asennetun ohjelman poistaminen koneelta
Ohjelmaa asennettaessa lisätään tiedostoja paitsi ohjelman omaan kansioon, myös joihinkin käyttöjärjestelmän kansioihin. Samalla tehdään myös merkintöjä käyttöjärjestelmän rekisteriin ja käynnistystiedostoihin. Siksi ei tule poistaa suoraan ohjelman kansiota tiedostoineen. Tämä saattaa aiheuttaa kiusallisia virheilmoituksia tai jopa koneen täydellisen sekoamisen. Tarpeettomat ohjelmat poistetaan kyseisen ohjelman omalla asennuksenpurkuohjelmalla (uninstaller). Valitaan Käynnistä  Asetukset  Lisää/Poista sovellus. Valitaan poistettava sovellus ja klikataan Lisää/Poista. Poistaminen täytyy yleensä vielä tämän jälkeen varmistaa Kyllä-painikkeella. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Tulostimen asentaminen
Tulostimen asentaminen työasemaan alkaa siitä, että työasema sammutetaan, ja tulostimen johdot kiinnitetään. Tulostimeen tulee virtajohto, ja tulostimelta tulee kaapeli tietokoneen LPT-porttiin. Kone käynnistetään, ja asennetaan tulostimen laiteajuri (ohjelma). Laiteajuri toimitetaan yleensä tulostimen mukana levykkeellä tai CD-rom levyllä. Ajurin voi myös hakea Internetistä. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Ryhmätyö Jaetaan luokka kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmä saa yhden tulostimen, tarvittavat johdot, kaapelit, väripatruunat ja paperit. Kunkin ryhmän tarkoituksena on asentaa tulostin yhdelle luokan koneista. Asentakaa tulostin, ja tulostakaa sillä ainakin yksi sivu. Jakakaa tulostin verkkoon. Asentakaa tulostimen ajurit myös toiselle koneelle, niin että siltäkin koneelta voi tulostaa käsittelemällenne tulostimelle. (Portiksi valitaan kyseisen tulostimen verkkopolku, esim. \\atk6\canon4300.) Testatkaa tulostusta myös tältä koneelta. Poistakaa lopuksi asennetut kirjoitinajurit koneilta, ja irrottakaa tulostimien johdot. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

Taulukkolaskenta Taulukkolaskentaohjelmista hyötyä taulukkomuotoisten tekstien ja lomakkeiden laatimisessa, tiedon tallentamisessa taulukkomuodossa, sen muokkaamisessa ja järjestämisessä, laskentapohjien luomisessa. Harjoitus 1: Tee näyttävä lukujärjestys Excelillä. Mallina Erkin lukujärjestys. Harjoitus 2: Tiedon muokkaaminen ja järjestäminen taulukossa, suodattimet. Harjoituksessa käytettävä tiedosto. Iitin lukio At1 ©Antti Halme

At 1 Tietotekniikan perusteet

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "At 1 Tietotekniikan perusteet"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

At 1 Tietotekniikan perusteet

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "At 1 Tietotekniikan perusteet"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute