Hyvinvointikoordinaattori,

Esitys aiheesta: "Hyvinvointikoordinaattori,"— Esityksen transkriptio:

1

2 Hyvinvointikoordinaattori,
Hyvän elämän elintavat (lapset ja nuoret) – Mihin suuntaan ollaan matkalla? Säde Rytkönen Hyvinvointikoordinaattori, Kuopion kaupunki

3 YHTEENVETO ELINTAVAT Plussat Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt
Nuorten humalajuominen ja tupakointi on vähentynyt Miinukset Vähän liikkuvia nuoria on huolestuttavan paljon. Ylipainoisten nuorten määrä lisääntynyt, erityisesti poikien parissa. Koululounas ei maistu yhtä usein kuin aikaisemmin Ravitsemus- ja ruokakasvatus vaativat lisää huomiota Nuuskan käyttäjien määrä kasvanut Ammatillisen oppilaitoksen nuorten päihteiden käyttö huolestuttaa Huumeiden käyttö nuorilla Päihdepalveluiden asiakkaiden määrät ovat kasvaneet, erityisesti nuorten osuus Netin hallittu käyttö Mielenterveysongelmat ovat yhä haastavampia, yhä useammin käydään avun piirissä. Palvelut tukossa.

4 LIIKUNTA 4v lapsi liikkuu kotioloissa WHO:n liikuntasuositusten mukaisesti, %
Indikaattori perustuu kahteen kysymykseen. Kysymys 1: ”Kuinka paljon 4-v lapsi liikkuu reippaasti tai vauhdikkaasti päivän aikana kotioloissa? (esim. hippaleikit, polkupyöräily, juoksu, trampoliinihyppely, kiipeily ja hiihto)". Kysymys 2: ”Kuinka paljon 4-v lapsi liikkuu kevyesti päivän aikana kotioloissa? (esim. kävely, keinuminen ja tasapainoilu)". Molemmissa kysymyksissä vastausvaihtoehdot: 1) yli 2 tuntia päivässä, 2) yli 1-2 tuntia päivässä, 3) puoli tuntia-1 tuntia päivässä, 4) alle puoli tuntia päivässä, 5) ei lainkaan. Tarkastelussa ovat lapset, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat ilmoittaneet kysymykseen 1 vaihtoehdon 1 tai 2 ja kysymykseen 2 vaihtoehdon 1.  Laskennassa ovat mukana vain molempiin kysymyksiin vastanneet.

5 LIIKUNTA Vähintään tunnin päivässä liikkuvista nuorista kuopiolaisista pojat harrastivat useammin liikuntaa kuin tytöt ja liikunta väheni nuorten siirtyessä kouluasteelta ylemmäksi (Kouluterveyskysely 2017 (ei ole kysytty aikaisemmin). Valtakunnallisessa koululaiskyselyssä 2017 kuopiolaisia peruskoululaiset haluaisivat harrastaa koulun liikuntatuntien lisäksi liikuntalajeista eniten lumilajeja (hiihto, lumilautailu, laskettelu), ulkopalloilulajeja (jalka- ja pesäpallo) ja sisäpalloilulajeja (sähly, kori- ja lentopallo). Taiteen ja kulttuurin harrastetunneista kiinnostaisivat koulussa järjestettynä eniten elokuva ja animaatio, parkour, street ja showdance ja valokuvaus (Koululaiskysely 2017).

6 LIIKUNTA Kuopion koululaisten liikunnan harrastus on lisääntynyt. Hengästyttävää liikuntaa vähän, eli alle 1 tuntia, harrastavien osuudet ovat vähentyneet (ks kuvio). Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoissa on vähiten hengästyttävää liikuntaa harrastavia. Kaupunginosittaisia eroja on nähtävissä ks. Seur dia. Lukiolaisista 94 %, 8. ja 9. luokan oppilaista 89 % harrastaa jotain vähintään kerran viikossa. Ammatillisten oppilaisten opiskelijat harrastavat vähemmän eli heistä 79 %:lla on kerran viikossa jokin harrastus.

7 8. ja 9. luokka – harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa
Nilsiä 21,0 % Juankoski 25,2 % Maaninka 30,0% Kuopio yhteensä 21,9% Hatsalan koulu 17,6% Neulamäen koulu 17,3 % Jynkänlahden koulu 17,0 % Puijonsarvi 27,4 % Riistavesi 26,1 % Karttula Kissakuusi 38,3% Kouluterveyskyselyn 2017 koulukohtaisten tulosten mukaan 8. ja 9. luokan oppilaista vähän liikkuvien (korkeintaan 1 tunti viikossa) osuus oppilaista on suurin Karttulassa, Vehmersalmella ja Maaningalla. Kun taas Jynkälahden, Hatsalan ja Neulamäen kouluissa vähän liikkuvien oppilaiden osuus on pienin. Pyörö 22,4% Minna Canth 22,0% Vehmersalmi 32% Lähde: Kouluterveyskysely 2017 koulukohtainen tieto

8 RAVITSEMUS Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan päivittäisen koululounaan jättää väliin noin kolmannes 8. ja 9. luokan oppilaista. Sukupuolittain tuloksissa ei ole eroa. Kaupunginosittain on eroja siinä, kuinka moni jättää koululounaan syömättä (ks. seuraava dia). (Kouluterveyskysely 2017). Yleensä vertailukaupungeissa koululounaan suosio on parantunut toisin kuin Kuopiossa. (Kouluterveyskysely 2017). (Ei ole kysytty 4.lk:lta, vaan aterianosista) Lähde: kouluterveyskysely 2017

9 8. ja 9. luokka – Ei syö koululounasta päivittäin
Nilsiä 21,0 % Juankoski 33,3 % Maaninka 16,0% Hatsalan koulu 30,3% Neulamäen koulu 17,2 % Jynkänlahden koulu 23,4 % % Puijonsarvi 32,9 % Riistavesi 15,2 % Karttula Kissakuusi 42,0% Kouluterveyskyselyn 2017 koulukohtaisten tulosten mukaan 8. ja 9. luokan oppilaista päivittäisen koululounaan väliin jättävien oppilaiden osuus on suurin Pyörön ja Kissakuusen kouluilla. Pyörö 43,1% Minna Canth 21,5% Vehmersalmi? *) Vehmersalmen koulun tieto puuttuu Terveet elintavat

10 Ylipainoisia % ikäluokasta
Tiedot perustuvat lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitokäynneillä tehtyihin pituus- ja painomittauksiin. Mittaustiedot siirtyvät potilastietojärjestelmistä THL:n rekisteriin (Avohilmo). Ylipainoiseksi on määritelty ne lapset ja nuoret, joiden aikuista vastaava painoindeksi, ISO-BMI on vähintään 25 kg/m2. Pituus- ja painotietojen kattavuutta on arvioitu esittämällä niiden lasten ja nuorten osuus, joille löytyy THL:n rekisteristä sekä pituus- että painotieto kalenterivuoden (alle kouluikäiset) tai lukuvuoden (kouluikäiset) aikana. Ylipainoa koskevat tulokset esitetään, mikäli ko. kunnassa on pituus- ja painotietojen kattavuus vähintään 50 % ja ikäluokassa vähintään 15 lasta/nuorta. Lähde: FinLapset 2018 (Pituus ja painotietojen kattavuus (2-6v 94%, 7-12v 8% ja 13-16v 81%)) (Tiedot Avohilmosta)

11 YLIPAINO Ylipainoisten nuorten määrä on lisääntynyt Kuopiossa kaikissa eri ikäryhmissä. (Kouluterveyskysely 2017 (ei 4.lk kysytty). Pojat ovat huomattavasti useammin ylipainoisia kuin tytöt. (Kouluterveyskysely 2017 (ei 4.lk kysytty). Lähde: kouluterveyskysely 2017

12 4v lapset Päivittäin hedelmiä, marjoja ja kasviksia syövät lapset, % (LTH 2018)
Indikaattori perustuu kysymykseen: "Kuinka usein 4-v lapsi syö tai juo seuraavia ruokia tai juomia tavanomaisen viikon (7 pv) aikana?". Summaindikaattori muodostuu kahdesta kysymyksen osiosta: 1) hedelmiä tai marjoja (ei mehuja), 2) tuoreita tai keitettyjä kasviksia (jotain muuta kuin perunaa). Vastausvaihtoehdot: 1) joka päivä vähintään 3 kertaa, 2) joka päivä 1-2 kertaa, 3) 4-6 päivänä viikossa, 4) 1-3 päivänä viikossa, 5) harvemmin tai ei lainkaan. Tarkastelussa ovat lapset, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat ilmoittaneet molempiin kysymyksen osioihin vaihtoehdon 1 tai 2. Laskennassa ovat mukana vain molempiin kysymyksen osioihin vastanneet.

13 Aamupala ja hedelmät, raasteet, kasvikset
Aamupala ja hedelmät, raasteet, kasvikset. Kuopio, kouluterveyskysely 2017

14 Herkut päivittäin, %. Kuopio, kouluterveyskysely 2017

15 4v. Lapsi nukkuu alle 11,5 h vuorokaudessa, % (LTH, 2018)

16 Nukkuminen (ei kysytty 4lk:sta)

17 Netin käyttö – haastetta erityisesti peruskoululaisilla

18 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % (Kuopion tulokset, THL Kouluterveyskysely) (ei kysytty 4 ja 5. lk)

19 Tupakoi päivittäin, % (Kuopion tulokset, THL kouluterveyskysely)
Pojat tupakoivat enemmän kuin tytöt kaikilla kouluasteilla

20 Nuuskaa päivittäin, % (Kuopion tulokset, THL Kouluterveyskysely)

21 Nuuskaa päivittäin – pojat huomattavasti enemmän (Kuopio)

22 Käyttää alkoholia viikoittain, % (THL kouluterveyskysely, Kuopion tulokset)

23 Käyttää alkoholia viikoittain – pojat enempi paitsi lukiossa

24 Perusop. 8. ja 9. lk. 2013 2017 Tupakoi päivittäin, % 17,8 5,8 Nuuskaa päivittäin, % 2,4 5,3 Tosi humalassa väh. kerran kuukaudessa, % 10,4 8,4 Käyttää päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta, % 10,1 Lukio 7 2,5 4,4 1,6 17,2 11,9 3,8 Ammatillinen oppilaitos 37,3 23,8 3,7 7,9 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 34,4 28,3 32,6

25 Pelaa rahapelejä viikoittain, % - pojat enempi (Kuopion tulokset, THL kouluterveyskysely)

26 Huumeet – Kouluterveyskysely, Kuopio

27 Kuopio, koulutervekysely THL, 2017

28 Huumausainerikosten määrä kasvoi 34% (v.2018 890, v.2017 664).
Alaikäisten huumausainerikokset kasvoivat (v , v ). Eniten huumausainerikoksia tapahtui keskustassa, Petosella ja Neulamäessä. (PolStat)

29 Päihdeklinikan asiakkaiden suurin ikäryhmä on 25–34 – vuotiaat nuoret aikuiset. Hoitosuhteessa olevien asiakkaiden suurin ikäryhmä on 35 – 44 -vuotiaat. Asiakkaista on naisia lähes 35 %. Naisten osuus on jonkin verran kasvanut viimeisten vuosien aikana. Nuoret käyttävät alkoholia, kannabista, lääkkeitä ja myös huumeita (suoneen, pommina tai nuuskaamalla). Nuorimmat asiakkaat ovat vuotiaita. Aikuisilla pääpäihde on edelleen alkoholi. Vuoden 2018 aikana erityisesti alaikäisten käynnit ovat lisääntyneet rajusti. Nuorten käynnit päihdepalvelusäätiöllä  2018  2017  2016 alle 18 -vuotiaat 608 170 50 18-21-vuotiaat 632 299 374 22-24 vuotiaat 421 678 541

30 Mielenterveys

31 MIELENTERVEYS Vuonna 2018 lasten mielenterveyspalvelun asiakkaiden määrä väheni, mutta käyntien lukumäärä kasvoi. Uusien lähetteiden määrä kasvoi. Myös nuorten mielenterveyspalveluissa asiakkaiden määrä väheni, mutta käyntien lukumäärä kasvoi. Sihdin asiakkaiden määrä kasvoi ja myös vastaanottokäyntien määrä kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä on Kuopiossa 1,0 (v.2017) joka on sama kuin edellisenä vuonna ja sama kuin koko maassa. (Sotkanet 2017). Koulu-uupumus kokee Kuopion 8. ja 9. luokan oppilaista 15,0% (koko maa 13,8%) ja lukiolaisista 13,8% (koko maa 13,3%) eli enemmän kuin koko maassa keskimäärin (Kouluterveyskysely 2017). Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokee 8. ja 9. lk oppilaista 10.6% (koko maa 12,2,%), lukiolaisista 12,9% (koko maa 12,7%) ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 8,3% (koko maa 11%). Tuntenut toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen 8. ja 9. lk:sta 44,5% (koko maa 44.3%), lukiolaisista 52.7% ja ammatillisen nuorista 42%, saman verran kuin koko maassa (Kouluterveyskysely 2017). Terveet elintavat

32 YHTEENVETO ELINTAVAT Plussat Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt
Nuorten humalajuominen ja tupakointi on vähentynyt Miinukset Vähän liikkuvia nuoria on huolestuttavan paljon. Ylipainoisten nuorten määrä lisääntynyt, erityisesti poikien parissa. Koululounas ei maistu yhtä usein kuin aikaisemmin Ravitsemus- ja ruokakasvatus vaativat lisää huomiota Nuuskan käyttäjien määrä kasvanut Ammatillisen oppilaitoksen nuorten päihteiden käyttö huolestuttaa Huumeiden käyttö nuorilla Päihdepalveluiden asiakkaiden määrät ovat kasvaneet, erityisesti nuorten osuus Netin hallittu käyttö Mielenterveysongelmat ovat yhä haastavampia, yhä useammin käydään avun piirissä. Palvelut tukossa.