Kokemusasian-tuntijuuden monet merkitykset ja yleisimmät sudenkuopat

Esitys aiheesta: "Kokemusasian-tuntijuuden monet merkitykset ja yleisimmät sudenkuopat"— Esityksen transkriptio:

1 Kokemusasian-tuntijuuden monet merkitykset ja yleisimmät sudenkuopat
Arvokas-ohjelma: Kokemusasiantuntijuus, vertais- ja vapaaehtoistoiminta YTT Taina Meriluoto @MeriTaina

2 Aiheita tänään: Kokemusasiantuntijuuden eri merkitykset ja kokemusasiantuntijoiden erilaiset tehtävät Yleisimmät sudenkuopat Onnistumisen avaimia

3 Millä taustalla puhun tänään?
YTT (politiikan tutkimus) Väitöskirja: ’Making experts-by-experience – Governmental ethnography of participatory initiatives in Finnish social welfare organisations’ Tutkijatohtori (sosiologia, Tampereen yliopisto) Imagi(ni)ng Democracy. European youth becoming citizens by visual participation Tausta sosiaalialan kansalaisjärjestöissä, joissa mm. kehittänyt kokemusasiantuntijuutta ja muita osallistavia toimintatapoja

4 Mistä puhumme, kun puhumme kokemus-asiantuntijuudesta
Mistä puhumme, kun puhumme kokemus-asiantuntijuudesta? – Ja miksi puhumme eri asioista?

5

6 Mitä kokemusasiantuntijuus on?
”elämäntapa” ”tunne” ”missio” ”työskentelytapa” ”resurssi” ”väline vaikuttaa yhteiskunnassa” ”työ” ”identiteetin rakentamis- prosessi” ”tehtävä” ”ammatti” ”toipuminen” ”kutsumus” ”osa minua” ”kansalaisoikeus” ”yhteisö”

7 Mitä kokemusasiantuntijat tekevät?
Luennot, ’oman tarinan kertominen’ Osallistuminen kehittämistyöryhmiin, ohjaus- ja johtoryhmiin jne. Palveluiden yhteiskehittäminen ja yhteistuotanto Asiakasraadit Palvelujen arviointi Lakialoitteet Suora vaikuttaminen päättäjiin (taide, kirjeet, ’luokkaretki’) Kokemusasiantuntijoiden vastaanotot Palveluohjaus, ’Kela-keiju’ Haastattelut medialle

8 Kokemus-asiantuntijuudelle ei ole ”virallista” tai yhtä oikeaa määritelmää. Kukaan ei ”omista” käsitettä.

9 Kokemus-asiantuntijuuden moninaiset tavoitteet
Asiakkaiden aseman parantaminen Ymmärryksen lisääminen Stigman hälventäminen Päättäjien ravistelu Osallisuuden tunne Samaa kokeneiden auttaminen Aktiivisten kansa- laisten tuottaminen Kokemus-asiantuntijuuden moninaiset tavoitteet Aito kohtaaminen Päätöksenteon legitimiteetin vahvistaminen Asiakkaiden voimaantuminen Tehokkaammat palvelut Työntekijöiden asenteiden muokkaaminen

10 Kokemusasiantuntijuuden tavoitteiden jaottelua
UUSIEN VAIKUTUS-MAHDOLLISUUKSIEN AVAAMINEN VAIKUTTAMINEN yhteiskunnalliseen keskusteluun (stigman hälventäminen, palveluiden rakenteelliset ongelmat) PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN kokemustiedon pohjalta VERTAISTUKI ja muiden samaa kokeneiden auttaminen Kokemusasiantuntijoiden VOIMAANTUMINEN Toimija Kohde

11 Kokemusasiantuntijuudelle – avoimesti tai tiedostamatta – asetetut tavoitteet määrittelevät, mikä on toivotunlaista asiantuntijuutta ja millainen osallistuminen on ”sopivaa”.

12 Onko kokemusasian-tuntijuudella ja vertaisuudella eroa?

13 Onko kokemusasian-tuntijuudella ja asiakas-palautteella eroa?

14 Kokemusasian-tuntijuuden yleisimmät ongelmat

15 1. Epäsuorat (ja epäreilut) tavoitteet
Jo tehtyjen päätösten legitimointi Raportointi rahoittajille, ”koristelu” ”Osallisuuden tunne” ja näennäisvaikuttaminen

16 2. Osallistumisen tavoitteena osallistuminen
Istockphoto.com

17 Osallistumisen tavoitteena osallistuminen
TM: Tarkennan vielä sitä, ett kun teillä oli alusta lähtien se, että haluatte ottaa asiakkaita mukaan kehittämään, nii mistä se tuli? Miksi? ”No varmaan tosissaan tässä […]-hankkeessa se kantava linja on ollu, ett niinku osallisuus ja sit erityisesti tässä meijän hankkeessa oli se niinku osallisuus sitte yks isoin teema nii sitähän se sitte tarkottaa, että otetaan asiakkaita mukaan ja sitte ehkä… tää on monitahoinen juttu se osallisuus, mutta hankkeessa jotenki ehkä aattelen, ett se ehkä helpoin tapa jotenki saada nyt sit osallistettua asiakkaita on tämäntyyppinen toiminta […]”

18 Seuraus kokemusasiantuntijoille: tokenismi
”Mut tavallaan se on niin muotisana se kokemusasiantuntija, ett sitä halutaan viljellä joka paikkaan. Mä tiedän että RAY edellyttää usein, että siellä näkyy jollakin tavalla se kokemusasiantuntijuus, nii sitte ja se johtaa siihen, ett meitä pyydetään palavereihin ja meidät unohetaan sinne nurkkaan, eikä meitä oteta oikeesti mukaan, mut saadaanpahan kirjotettua ett olipahan käytettynä tämmöstä.”

19 3: Ristiriitaiset, ääneenlausumattomat tavoitteet
Osallistuminen kuntoutuksena Se on varmaan myös semmonen… yks semmonen tapa, jolla ihmine jotenkin kuntoutuu tai kokee itsensä tärkeäksi. Ja sehän on ihan kokonaisvaltasen hyvinvoinnin kannalta hirveen tärkeetä, ett kokee olevansa osallinen johonkin yhteisöön tai yhteiskuntaan, semmosta aktiivista toimijuutta.  Osallistuminen kontribuutiona palveluiden yhteistuotantoon No mä uskoisin niin että tämmönen käyttäjälähtöinen, palvelumuotoilu ja käyttäjälähtöisyys. Kyl mä uskoisin että tässä tuottavuuden ja tehokkuuden aikakausina niin jotta me saadaan nää hoitoketjut toimimaan, niin kyllähän se käyttäjän ääni, se asiakas joka sitä palvelua käyttää, niin onhan se ihan päivänselvää että häntä kannattaa kuunnella, ja ottaa mukaan. Osallistuminen oikeutena / poliittisena vaikuttamisena mun mielestä, voisko sen sanoo jopa ett se on kansalaisoikeus niin sanotusti. Semmonen, ett ihmisiä pitäs kuunnella enemmän

20 Seuraukset kokemusasiantuntijoille: odotusten kohtaamattomuus
”mul oli tosi pitkään semmonen fiilis, ett mä oon ihan väärässä paikassa. Ett siellä oli sillon ihan toinen työntekijä, se ei oo siellä enää töissä. Mut sit tää toinen työntekijä sano mulle jotenki, että kuule, ett tämä on kuntoutusta, että tämä on tarkoitettu ihmisille, jotka vasta kuntoutuu, ett se jotenki vähän niinku mulle tuli semmonen fiilis, ett se yritti niinku mua vähän asettaa kuntoutujan rooliin, mitä mä en kyllä kokenu olevani enää . Ett enhän mä ollu kuntoutuja, jos mä olin jo käyny terapiat läpi ja mä olin jo työelämässä, kun mä opiskelin täyspäiväsesti ja näin, että mä en kokenu olevani kuntoutuja. Ja mua niinku lytättiin, että hei sä oot kuntoutuja, ett vähän tuli sellanen fiilis, ett me yritetään sua nyt täällä hoivata ja voimaannuttaa, että äläs nyt yritä yhtään siinä liikaa olla aktiivinen vielä. Että [lässyttäen] ihan rauhassa nyt vaan.”

21 Kohtaamattomat tavoitteet
”Mä erosin itte asiakasraadista. Mä ajattelin, etten mä siitä, tuli vaan semmonen tilanne, että mä koin että vaikutusmahdollisuudet on niin olemattomat, kun puhutaan kuitenkin, saa olla eri mieltä ammattilaisten kanssa, mut se pitää olla tietyissä raameissa. […] Saa olla pikkusen eri mieltä. Mut jos on paljon eri mieltä, niin sit se on väärä mielipide.”

22 Miten tässä voi onnistua?

23 Onnistumisen avaimia Tavoitteet ja odotukset selvästi ja avoimesti yhdessä pohdittavaksi: Miksi meillä on kokemusasiantuntijoita? Missä tehtävissä? Miksi juuri niissä? Huom! Myös reunaehdoista tulee olla rehellinen. Toimintamuotojen suunnittelu suhteessa tavoitteisiin Aito valmius muuttua. Kokemusasiantuntijuus ei ole ”kiva lisä”, vaan uusi tapa toimia, joka (kuuluu) muuttaa koko organisaatiota.  Kokemusasiantuntijuuden kehittäminen osana organisaation muuta toimintaa. Yhdessä tekemisen näkökulma kaikessa: Miten kokemusasiantuntijat voivat itse vaikuttaa näihin kysymyksiin? ”Tietämisestä” yhdessä tutkimiseen. Yhteinen prosessi = yhteinen koulutus / valmennus?