RIIHIMÄEN SEURAKUNNAN ESITTELYÄ

Esitys aiheesta: "RIIHIMÄEN SEURAKUNNAN ESITTELYÄ"— Esityksen transkriptio:

1 RIIHIMÄEN SEURAKUNNAN ESITTELYÄ

2 HISTORIAA Kunnallinen jaotus rakennettiin 1860-luvulla kirkkopitäjien mukaan Janakkalaan kuulunut Hausjärven kappeli muodosti oman kunnan Riihimäen asemakylä syntyi rautatieaseman ympärille 1860-luvulta Riihimäen nopea kasvu alkoi 1900-luvun alussa Riihimäki alkoi pyrkiä omaksi seurakunnaksi ja tavoitteena oli myös kunnallinen itsenäisyys Riihimäen kauppala ja seurakunta aloittivat itsenäisen toimintansa vuoden alusta

3 SEURAKUNNALLISEN TOIMINNAN ALKU
Seurakuntatoimintaa oli asemakylässä 1860-luvulta Jumalanpalveluksia mm. rautatieasemalla ja myöhemmin VPK:n talossa Muuta toimintaa: kinkerit, pyhäkoulut, lähetystyö, evankelinen liike Oma kirkko rakennettiin osin talkoovoimin, osin Rautatiehallituksen tuella Hautausmaa käyttöön kesällä 1917 Lopulta rippikoulua alettiin pitää myös Riihimäellä

4 ITSENÄINEN SEURAKUNTA 1922-
Väkiluku vuonna 1922 noin 8000 Toiminta alkoi pienin resurssein, kirkkoherra, kanttori, suntio Seuraava työntekijä oli diakonissa 1920-luvulla kirkon laajennus ja seurakuntatalo 1930 pyhä- ja rippikoulun lisäksi tyttö- ja poikakerhot, jossa Riihimäki ensimmäisten joukossa Suomessa Jälleenrakennuskausi 1950-luvulta. Seurakunnan palvelukseen nuorisonohjaajat, toinen diakonissa, kolmas pappi Toimitilojen rakentaminen 1950-luvulla: Kirkon korjaus, Hirvijärven kesäkodin hankinta, Kappelikirkko 1956 (Lauri Heinänen). 1960-luvulla: Varuskuntakirkon korjaus 1960 osin talkootyönä (Kalevi Väyrynen), 1964 Kirkkopuiston seurakuntakoti ja Temppelikadun virastotalo (Erkko Virkkunen), 1970 Hirvijärven leirikeskus ja Sipusaaren seurakuntakoti (Urho Lehtonen) 1970-luvulla Peltosaaren seurakuntakoti, Hirvijärven leirikeskuksen laajennus 1992 (Harri Hietanen) ja peruskorjaus 2011. Kirkkoherrat: Viljo-Kustaa Kuuliala, Lauri Palva, A.V. Pekkonen, Raimo Virekunnas, Kalervo Huttunen, Sirpa Viherä Monia pitkäaikaisia työntekijöitä, työurat pisimmillään yli 40 vuotta

5 SEURAKUNTA 2010-LUVULLA 2017 väkiluku noin Määrä laskusuunnassa Työntekijämäärä: 9 pappia, 3 muusikkoa, perheneuvoja, tiedottaja, 6 diakoniatyöntekijää, 5 nuorisotyöntekijää, 10 lapsityöntekijää, 8 hallintotyöntekijää, 5 hautausmaan työntekijää, 14 kiinteistötyöntekijää Hallinto: Seurakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, vaalissa valitaan kirkkovaltuusto, joka valitsee kirkkoneuvoston. Lisäksi eri työaloja varten työryhmät. Työntekijöiden rinnalla merkittävä määrä vapaaehtoisia vastuunkantajia

6 NYKYISIÄ TYÖALOJA Musiikki, kuorot
Lapsityö, päiväkerhot viidessä paikassa, perhekerhot, muskarit Pyhäkoulu kirkkopyhäkouluna Keskuskirkossa Kouluikäiset: tyttö- ja poikakerhot Partio: seurakunta Hirviveikkojen ja Riihipääskyjen taustayhteisö Rippikoulu, pääosin leirimuotoisena Nuorisotyö, toimipaikka Narnia Kirkkopolun varrella Monimuotoinen aikuistyö Diakoniatyö, yksilötyö, leiritoiminta Hirvijärvellä, pienryhmät, määräaikaisryhmät esim. sururyhmät Kirkkonäytelmät Perheneuvonta Sairaala- ja laitostyö Lähetystyö, nimikkolähetit Ystävyysseurakunnat Viru-Jaakob Virossa ja Szolnok Unkarissa

7 KIINTEISTÖT Keskuskirkko, valmistunut vuonna 1905, laajennettu 1927, korjauksia, viimeisin 2005 (Hanna Lyytinen) Kappelikirkko 1956 (Lauri Heinänen) sekä siunauskappeli että kirkko. Antrean alttaritaulu Varuskuntakirkko, rakennettu ortodoksiseksi kirkoksi venäläistä varuskuntaa varten 1. maailmansodan aikana, toisarvoisessa varastokäytössä vuoteen 1959, korjattu kirkoksi osin talkoovoimin, työ valmistui Seurakunta vuokralaisena , vuodesta varuskunnan (Senaattikiinteistöjen) hallinnoima Kirkkopuiston seurakuntakoti 1964 Erkko Virkkunen, keskeinen toimipiste Virastotalo ja toimitiloja Temppelikatu 9, 1964, 1988 Sipusaaren seurakuntakoti 1970, Peltosaaren seurakuntakoti 1978 Hirvijärven leirikeskus, vanha rakennus 1951, leirikeskusrakennus 1970, laajennus Peruskorjaus 2011, erityishuomio esteettömyyteen erityisesti diakoniatyön leirejä ja retkiä varten Vehkaojan leiripaikka 1970, partiolaisten ja poikien telttaleirien käytössä

8 HAUTAUSMAAT Vuoteen 1917 asti riihimäkeläiset käyttivät Hausjärven hautausmaata Riihimäen hautausmaa käyttöön kesällä 1917 Hautausmaata laajennettu useaan kertaan Sankarihaudat sijoitettiin tammikuussa 1940 kauppalan keskustaan. Maa- alan omistaa kaupunki. Hoidosta vastaa seurakunta. Lepola: Alun perin tarkoitettu venäläisen varuskunnan hautausmaaksi. Lepolaan on haudattu vuosina toimineen vankileirin kuolleita. Lepolaa hoitaa kaupunki.

9