IV ITÄ-AASIAN KULTTUURIT

Esitys aiheesta: "IV ITÄ-AASIAN KULTTUURIT"— Esityksen transkriptio:

1 IV ITÄ-AASIAN KULTTUURIT
SISÄLLYSLUETTELOON IV ITÄ-AASIAN KULTTUURIT Tehtävien vastaukset Kiina  filosofioiden maa Keisarinajoista kansantasavaltaan Japani  nousevan auringon maa Korea Kokoavat tehtävät

2 Kiina – filosofioiden maa
SISÄLLYSLUETTELOON Kiina – filosofioiden maa Luku IV, s. 98

3 1. Miten taolaisuus ja kungfutselaisuus eroavat toisistaan?
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Miten taolaisuus ja kungfutselaisuus eroavat toisistaan? Taolaisuus Kungfutselaisuus luonnonfilosofia kaiken olevaisuuden ykseys pako yhteiskunnallisista velvollisuuksista harmonia huolettomuus Taolainen elämänfilosofia on olennainen osa Itä-Aasian kulttuuria (yksilöllisyys). yhteiskuntafilosofia hierarkia yhteiskunnallinen vastuu moraaliset hyveet päämäärätietoisuus Kungfutselaisuus on edelleen kiinalaisen, japanilaisen ja korealaisen yhteiskuntajärjestelmän perusta (velvollisuudentunto).

4 Keisariajoista kansantasavaltaan
SISÄLLYSLUETTELOON Keisariajoista kansantasavaltaan Luku IV, s. 107

5 1. Miten kiinalaiset ovat suhtautuneet muihin kulttuureihin?
SISÄLLYSLUETTELOON 1. Miten kiinalaiset ovat suhtautuneet muihin kulttuureihin? Kauppayhteydet naapurimaihin ja Eurooppaan ovat olleet tiiviit. ”Keskustan valtakunnassa” vallitsee kulttuurinen itsetietoisuus (sinosentrismi). Valloittajat ovat sulautuneet kiinalaisen valtakulttuuriin. Eurooppalaiseen kulttuuriin suhtauduttiin halveksivasti ja heidän menestystään (imperialismia) pidettiin vain osoituksena teknisestä etevämmyydestä, josta voitiin ottaa oppia. Nyky-Kiinan talous kasvaa länsimaisin opein.

6 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Tee lyhyt vertailu kiinalaisen ja eurooppalaisen tieteellisen ajattelun eroista ja yhtäläisyyksistä. Eroja: Yhtäläisyyksiä: Kiinalaisten mielestä kaikkia tieteen salaisuuksia ei ole mahdollista eikä tarpeellista selvittää. Kiinalaiset korostavat enemmän tieteenharjoituksen käytännön sovelluksia kuin abstraktia ajattelua. Tiedon luokittelutavat poikkeavat suuresti toisistaan. Osa kiinalaisen tieteen saavutuksista eurooppalaisten näkökulmasta epäpäteviä. Molemmissa tärkeää on tiedonhalu empirismi (kokeellisuus, havainnot) pyrkimys konkreettiseen hyötyyn. Molemmat osapuolet ovat olleet avoimia toistensa ajattelulle ja tieteellisille saavutuksille. Tieteenharjoituksen varhaisvaiheissa ”keksijäkäsityöläisten” rooli oli merkittävä. Vallitsee yksimielisyys siitä, että kiinalaiset olivat pitkään eurooppalaisia edellä.

7 riippuvaisuus ulkomaisista raaka-ainelähteistä ja vientimarkkinoista
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Kiina on vaurastunut nopeasti 1980-luvulta lähtien. Millaisia haasteita ripeä talouskasvu on luonut? väestönkasvu ympäristöongelmat riippuvaisuus ulkomaisista raaka-ainelähteistä ja vientimarkkinoista yhteiskunnan epävakaus (eriarvoisuus, korruptio, suuret tuloerot) lisääntyvä arvostelu kommunistisen puolueen yksinvaltaa vastaan (demokratia, sananvapaus)

8 Japani – nousevan auringon maa
SISÄLLYSLUETTELOON Japani – nousevan auringon maa Luku IV, s. 119

9 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Japanin kulttuurin on sanottu olevan avoin ulkopuolisille vaikutteille. a) Miten japanilaisten suhtautuminen länsimaiseen kulttuuriin on ajan kuluessa muuttunut? b) Miten eurooppalaiset ovat eri aikoina suhtautuneet Japanin kulttuuriin? Aluksi kiinnostus oli pääosin kaupallista, mutta ”pakanat” yritettiin myös käännyttää kristinuskoon. 1800-luvulla läntiset imperialistit pitivät omaa sivilisaatiotaan ylivoimaisena kaikkiin muihin verrattuna. Japanin avauduttua ulkomaailmalle eurooppalaiset kiinnostuivat maan henkisestä perinteestä (esim. samurai-etiikka, zen-buddhalaisuus ja kuvataiteet). Nykypäivän japanilainen populaarikulttuuri käy hyvin kaupaksi länsimaissa. 1500-luvulla saapuneita eurooppalaisia pidettiin barbaareina, mutta tekniset saavutukset herättivät ihailua. Länsimaiset aatteet (mm. kristinusko) torjuttiin vuosisadoiksi. Kauppa ja tieteellinen ajattelu kiinnostivat edelleen. 1800-luvulta lähtien Japanilla on ollut pyrkimys voittaa länsi näiden omin asein (avautuminen). Ennen toista maailmansotaa maassa oli nationalismin kausi. Nykyjapanilaisuus on sekoitus itää ja länttä.

10 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Miten nationalismi ja militarismi ilmenivät Japanin 1800–1900-lukujen historiassa? Nationalismi Militarismi Nationalismi juontaa japanilaisten käsityksestä oman kulttuurinsa ylivertaisuudesta. Länsimaiden mahti oli heille järkytys. Nationalismi valjastettiin militaristisen laajentumispolitiikan välineeksi. Länsimaiset vaikutteet torjuttiin kokonaan 1930-luvulla ja korvattiin äärikansallisella propagandalla (esim. keisarikultti). Japanin talousihme toisen maailmansodan jälkeen on ruokkinut japanilaisten kansallistunnetta. 1800-luvun lopulla Japani alkoi kehittää asevoimiaan pärjätäkseen kilpailussa Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen kanssa. Japani hyökkäsi Kiinan ja Venäjän kimppuun hankkiakseen siirtomaita ja teollisuudelleen raaka-aineita. Japani liittyi 1941 toiseen maailmansotaan ja pyrki luomaan oman siirtomaaimperiumin Itä-Aasiaan ja Tyynellemerelle.

11 SISÄLLYSLUETTELOON Korea Luku IV, s. 122

12 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Miten Korean kehitys on ollut sidoksissa sen naapurimaiden Kiinan ja Japanin kehitykseen? Korean alue on ollut moneen otteeseen vasallisuhteessa Kiinaan. Korealainen kulttuuri on saanut paljon vaikutteita kiinalaisilta: elinkeinot hallinto ja yhteiskuntajärjestelmä kirjallinen kulttuuri. Kiina tukee nykyään Pohjois-Korean kommunistista diktatuuria. Japanilaiset miehittivät Koreaa 1900-luvun alkupuoliskolla: Miehittäjät ottivat käyttöönsä niemimaan luonnonvarat. Korealaiset yritettiin japanilaistaa. Japanilaiset sijoitukset ovat edesauttaneet Etelä-Korean taloudellista nousua.

13 Kokoavien tehtävien vastausohjeet
SISÄLLYSLUETTELOON Kokoavien tehtävien vastausohjeet Luku IV, s. 124125

14 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Ylioppilaskoetehtävä 1600-luvun alussa Kiinan rannikolle saapuneita hollantilaisia kauppiaita luonnehditaan kiinalaisessa aikalaislähteessä seuraavasti: ”He ovat ahneita ja viekkaita, tuntevat hyvin tavaroiden arvon ja osaavat näppärästi hankkia taloudellista hyötyä. He vaarantavat jopa henkensä tehdäkseen voittoa, ja he matkustavat kaukaisimpiinkin maailman kolkkiin käymään kauppaa. (– –) Lisäksi he ovat hyvin kekseliästä väkeä; heidän laivojensa purjeet ovat kuin hämähäkin verkot, niin että ne voidaan kääntää ottamaan tuulta mistä päin tahansa, ja he purjehtivat mihin suuntaan vain haluavat. Jos heidät avomerellä tapaa, joutuu usein heidän ryöstämäkseen.” Kevät 2005

15 Kaupankäynti kiinnosti molempia osapuolia.
SISÄLLYSLUETTELOON 1. a) Millaisia päätelmiä voidaan tehdä 1600-luvun eurooppalaisesta ja kiinalaisesta kulttuurista tämän kuvauksen valossa? Kaupankäynti kiinnosti molempia osapuolia. Eurooppalaisilla oli suurempi kiinnostus muita maita ja kulttuureja kohtaan (riskinotto). Tekstistä käy ilmi myös kiinalaisten ylemmyydentunto eurooppalaisia kohtaan (ahneus, ryöstäminen). Kiinalainen aikalaislähde antaa tunnustusta eurooppalaisten paremmille purjehdustaidoille.

16 Eurooppalaiset saapuivat Itä-Aasiaan 1500-luvulla (kauppa, uskonto):
SISÄLLYSLUETTELOON 1. b) Millaista eurooppalaisten ja kiinalaisten kanssakäyminen oli 1600-luvulta alkaen ensimmäiseen maailmansotaan saakka? Eurooppalaiset saapuivat Itä-Aasiaan 1500-luvulla (kauppa, uskonto): He olivat hyvin kiinnostuneita kiinalaisista tuotteista (esim. silkki, posliini). Euroopassa ihailtiin Kiinan vaurautta ja sivistystä (valistusaika). Kiina oli sulkeutunut länsimailta 1800-luvulle saakka (ylemmyydentunto ”barbaareja” kohtaan). Kiina pakotettiin avautumaan, ja se päätyi imperialismin uhriksi (teollistuvan Euroopan taloudellinen ja tekninen etumatka) Kiinalaisten ja eurooppalaisten välillä oli useita konflikteja, esimerkiksi oopiumisota ja boksarikapina.

17 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Tehtävä Kungfutsen mukaan: Jos ruhtinas hallitsee kansaa mahtikäskyin ja pitää järjestystä yllä rangaistuksin, kansa välttää ruhtinasta ja paatuu. Jos ruhtinas hallitsee kansaa hyveensä voimalla ja pitää järjestystä yllä rituaalien avulla, kansa seuraa ruhtinastaan ja sen omatunto säilyy.

18 SISÄLLYSLUETTELOON 2. a) 1700-luvun eurooppalaiset valistusfilosofit ylistivät Kungfutsen viisautta ja pitivät Kiinaa esimerkkinä ”valistuneesta itsevaltiudesta”. Selvitä miksi. Kungfutsen ruhtinasta koskevissa ajatuksissa on yhtymäkohtia 1700-luvun valistusajattelijoiden (esim. Voltaire) näkemyksiin niin sanotusta valistuneesta itsevaltiudesta. Valistunut itsevaltias ei hallitse mielivaltaisesti, vaan hänen ohjenuoranaan on kansan paras. Kungfutsen mainitseman ”hyveen voiman” ja ”rituaalien” voi tulkita kuvaavan valistuneen eli hyvin kasvatetun ja koulutetun hallitsijan asemaa kansan moraalisena esikuvana.

19 SISÄLLYSLUETTELOON 2. b) Miten kungfutselaisuus on vaikuttanut kiinalaiseen yhteiskuntaan? Kungfutselaisuus on liki 2000 vuoden ajan määritellyt kiinalaisen yhteiskunnan sosiaalisten suhteiden eettisen perustan. Nykypäivän Kiina on edelleen hyvin hierarkkinen yhteiskunta, jossa jokaisen yhteiskunnan jäsenen velvollisuudet ovat tarkasti määritellyt. Yksilöllisten tavoitteiden asemesta jokaisen odotetaan ensisijaisesti täyttävän velvollisuutensa sukuaan, työyhteisöään ja valtiota kohtaan. Kiinalaiset arvostavat koulutusta, joka on hyväksytty tapa kohentaa yksilön (ja suvun) yhteiskunnallista asemaa.

20 Toisinajattelijat joutuvat telkien taakse.
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Tehtävä Väitetään, että nykypäivän kiinalaisella ei juuri ole poliittisia oikeuksia, mutta hänellä on vapaus olla välittämättä politiikasta. a) Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Nykypäivän Kiina on kommunistisen puolueen diktatuuri, jossa länsimaiset käsitykset poliittisista oikeuksista eivät toteudu. Toisaalta Kiinan taloutta on voimakkaasti liberalisoitu 1970-luvun lopulta lähtien. Jokainen kiinalainen voi hyötyä markkinataloudesta, kunhan he eivät sekaannu politiikkaan. Toisinajattelijat joutuvat telkien taakse.

21 Talouskasvu on johtanut tuloerojen voimakkaaseen kasvuun.
SISÄLLYSLUETTELOON 3. b) Miten kiinalainen yhteiskunta on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana? Mikä taas on pysynyt entisellään? On luovuttu sosialistisesta talousjärjestelmästä ja siirrytty markkinatalouteen. Talouskasvu on johtanut tuloerojen voimakkaaseen kasvuun. Kaupunkien keskiluokka on omaksunut länsimaiset kulutustottumukset. Kommunistisen puolueen valta näyttää muuttumattomalta, mutta arvostelu järjestelmän korruptoituneisuutta kohtaan kasvaa.

22 SISÄLLYSLUETTELOON 4. Tehtävä Kiinalainen oppinut Li Hongzhang kirjoitti 1870-luvulla eräälle ystävälleen: ”Minulla oli kunnia tavata prinssi Gong, ja selitin hänelle perusteellisesti rautateiden edut (– –). Ylhäisö kieltää paikallisia ihmisiä käyttämästä länsimaisia menetelmiä ja koneita (– –). Tiedemiehet ja oppineet arvostelevat minua aina siitä, että arvostan outoa tietoa ja olen epätavallinen. On todella vaikea ymmärtää joidenkin kiinalaisten ajattelua.” Nuori japanilainen älykkö kirjoitti 1880-luvun sanomalehdessä: ”Tunnustamme kyllä länsimaisen sivistyksen tason (– –) ja kunnioitamme länsimaista moraalia ja filosofiaa. (– –) Erityisesti arvostamme länsimaista tiedettä, taloutta ja teollisuutta. Niitä ei kuitenkaan tulisi jäljitellä vain siksi, että ne ovat länsimaisia. Ne tulisi omaksua vain silloin, kun ne edistävät Japanin hyvinvointia.”

23 4. a) Vertaa kirjoittajien käsityksiä.
SISÄLLYSLUETTELOON 4. a) Vertaa kirjoittajien käsityksiä. Li Hongzhang on pettynyt kiinalaisten kulttuuriseen itsetyytyväisyyteen. Hän ei voi itse ymmärtää varauksellista suhtautumista länsimaiden saavutuksiin. Myös japanilainen älykkö arvostaa länsimaiden saavutuksia, mutta hänen mukaansa länsimaista pitäisi ottaa oppia vain, jos niistä on hyötyä Japanille.

24 SISÄLLYSLUETTELOON 4. b) Miten japanilaisten suhtautuminen eurooppalaisiin poikkesi kiinalaisten suhtautumisesta ja 1900-luvuilla? Japanilaiset päättivät suhtautua 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa huomattavasti kiinalaisia avoimemmin länsimaiseen vaikutukseen (länsimaista imperialismia kohtaan tunnettu pelko). Ennen toista maailmansotaa vanhoilliset saivat vallan. Läntinen liberalismi ja demokratia tuomittiin, ja ne korvattiin kansallisilla (nationalistisilla) opeilla. Hävityn sodan jälkeen maa uudistettiin amerikkalaisin opein, mutta talousihme rakennettiin osin perinteisten japanilaisten arvojen varaan.