THL / Kaikkonen & Murto 12/2012

Esitys aiheesta: "THL / Kaikkonen & Murto 12/2012"— Esityksen transkriptio:

1 THL / Kaikkonen & Murto 12/2012
Turkulaisten terveyden ja hyvinvoinnin tila väestöryhmäerot ja seurantajärjestelmät Jukka Murto, tutkija THL / Kaikkonen & Murto 12/2012

2 Väestöryhmittäiset terveyserot
2

3 Lähde: Sihvonen A-P ym

4 Nykyään meillä Suomessa
Terveyden ja hyvinvoinnin alueellisia ja kunnallisia seurantatietoja tarvitaan Kunnat tarvitsevat väestöryhmittäistä tietoa vaikutettavissa olevista ilmiöistä palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat seuraamaan väestönsä terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. (Kansanterveyslaki, 2006, § 14 1a; Terveydenhuoltolaki §12, HE 90/2010, voimaan ) SHP:n rooli korostunut kuntien suuntaan (Terveydenhuoltolaki §34-36) Nykyinen tilanne on huono Väestökyselytietoihin perustuvia tietoja esimerkiksi elintavoista ja kansalaisten omista kokemuksista ei useimmiten ole saatavissa kuntatasolla tai edes aluetasolla. (myös lasten 0-13-vuotiaiden terveysseurannassa merkittäviä puutteita) Saatavilla olevat – lähinnä rekistereihin perustuvat – seurantatiedot eivät yleensä kuvaa tilannetta väestöryhmittäin. Kansallisissa terveysohjelmissa seurattaviksi esitettyjä osoittimia on runsaasti, ja samaa ilmiötä koskevat seurantasuositukset ovat keskenään osin ristiriitaisia. Seurantaosoittimien tulkinnassa tarvittava asiantuntemus on monissa kunnissa riittämätön. Näistä syistä kunnat eivät nykyisin suoriudu lakisääteisestä velvoitteestaan seurata väestönsä terveyttä. Kunnat tarvitsevatkin tukea terveys- ja hyvinvointiseurannan järjestämisessä.

5 THL: kansallinen kehittämisnäkökulma aluetasoiseen terveysEROseurantaan
Väestöön kohdistuvat kyselytiedot tulisi kerätä kansallisesti yhtenäisesti koordinoidulla tavalla Parhaat mahdolliset indikaattorit tärkeimmistä ilmiöistä, INDI Varmistetaan tietojen avoin saatavuus, niiden hyvä vertailukelpoisuus keskenään ja kartutetaan myös kansallisen tason tietoja ja alueellisia vertailuja Lisäksi samalla tutkimuslaitosyhteistyö tuo ison laitoksen asiantuntijatulkinnan lähemmäksi alueita ja mahdollistaa vuorovaikutuksen Alueellisten erojen esille tuominen palvelee myös kansallisen tason tietotarpeita ja mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymistä –esim. palvelurakenneuudistus? Näistä aluetasoisista tietotarpeita koskevista syistä THL on käynnistänyt uuden tutkimusperinteen Toiminnan tulee olla kiinteässä vuorovaikutuksessa Alueiden kehittämistyö osana kansallista kehittämistyötä (KASTE) ja toisinpäin THL:ssä meneillään olevaan indikaattoriohjelmaan ns. INDI-ohjelmaan, missä on tarkoitus esittää keskeisimmät aluetasoiset indikaattorit ja identifioida tietoaukot. Tietoaukkojen kansallinen paikkaaminen alueita palvellen Moni keskeinen seurattava INDI-ilmiö saadaan jatkossa Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH:sta

6 Näihin pitäisi vaikuttaa globaalisti ja lokaalisti päätöksenteolla
Tarvitaan globaalia ja lokaalia tietoa

7 Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa?
SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä muilta keskeisiltä aluetasoilta. -Ei sosiaaliryhmittäin +Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista  työttömyydestä, pienituloisuudesta jne. Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia +liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan) -Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne +Kattavasti tietoja eri alueilta -Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille  ATH-kytkös Muut tieto/raportointilähteet: Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO.. +Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa -Ei väestöryhmittäin THL / Kaikkonen 6/2012

8 Saappaat savessa kokemuksia kunta/alueyhteistyöstä
TEROKA, INDI, ATH, LATE jne. alueyhteistyön pohjalta tiedämme: Aluekohtainen tieto puhuttelee päätöksentekijöitä Tiedolla herättely toimii Tietojen helppo lähestyttävyys tärkeää Muodostuu laajat ja monipuoliset verkostot, yli hallintorajojen Tavoitteet viedään strategioihin, sitoutuminen

9 ATH:n motto:

10 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH
Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämis-toimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä terveyteen vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin

11 ATH lomakkeet, perusajatus
Peruslomake neljällä kielellä kolmessa ikäryhmässä Jatkossa myös muita kieliä, maamut, saamelaiset jne. Kielet Suomi Ruotsi Venäjä Englanti Ikäryhmät 20–54-vuotiaat 55–74-vuotiaat 75+ -vuotiaat Tulevaisuuden lisämoduleita Toiminta- ja työkyky Työolot Mielenterveys Tapaturmat ja väkivalta Liikunta Sosiaalinen pääoma Hoidon tarpeen ja tyydyttyminen Päihteet ja riippuvuudet Elämänlaatu Palvelut THL / Kaikkonen 6/2012

12 Tutkimuksen sisältö pääteemoittain
Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, lähi- ja asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa

13 Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli
Ilmiön merkitys ja tulkinta Määritelmä Vaikutus väestön hyvinvointiin Taloudellinen merkitys Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä Katso myös seuraavat osoittimet Asiasanat Tekninen kuvaus ja lisätiedot Laskeminen Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään Päivitystiedot Lisätiedot ja käytön rajoitukset Tietoaineisto Viitteet Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Yhteystiedot Tietoaineiston yhteystiedot Esimerkki:

14 TULOKSIA: Turkulaisten hyvinvointi
elämänkaarinäkökulma väestöryhmittäín

15 Elintavat ja riskitekijät
Väestöryhmittäin PÄIHTEET

16 Aikuisväestössä alkoholin liikakäyttö: huolestuttavan yleistä etenkin miehillä. Suurimmat sosiaaliryhmien väliset erot ovat vakavissa alkoholihaitoissa ja kuolleisuudessa

17 Alkoholihaittojen riskillä ja sosiaalisella asemalla yhteys äideillämme

18 Se että alkoholihaittojen riski on sosiaalisesti jakautunut isillämme - ei ole luonnonlaki

19 Niiden Turun ja Kainuun lasten osuudet (% ikäryhmittäin), joiden äidit tupakoivat imetysaikana

20 Vähemmän opiskelleiden äitien tupakointi merkittävästi yleisempää kuin korkeammin koulutettujen

21 Niiden Kainuun ja Turun lasten osuudet (% ikäryhmittäin), joiden äidit tupakoivat raskausaikana

22 Ero yli kolminkertainen äidin sosiaalisen aseman mukaan: terveyserot alkavat jo kohdusta

23 Tupakointi sosiaalisen aseman mukaan: yhteys on selvä

24 Turkulaisaikuisväestön toiminta- ja työkyky, arjessa selviytyminen
väestöryhmittäin

25 Heikentynyt työkyky: miehet elämänsä parhaassa kunnossa?

26 Heikentynyt työkyky ja sosiaaliryhmä

27 Jaksamisella eläkeikään asti työelämässä ja sosiaalisella asemalla on selkeä yhteys

28 Ikääntyneiden arkiaskareista selviytyminen: joka neljännellä turkulaisella ikääntyneellä suuria vaikeuksia

29 Arkiaskareet ja sosiaalinen aseman yhteys johdonmukaisen selvä

30 Turkulaisten hyvinvoinnin koonnos
Turkulaiset pärjäävät vertailuissa hyvin Haasteita Työikäisten työkykyisyys eläkkeelle asti, iäkkäiden toimintakyky, yksinäisyys, osallisuus Lasten ylipainoisuus ja lihavuus Koettu terveys Elintavat: tupakka ja alkoholin liikakäyttö Elämänlaatu SUURIMMAT HAASTEET LIITTYVÄT SOSIAALIRYHMIEN VÄLISIIN EROIHIN JA NIIDEN KAVENTAMISEEN Potentiaali on suurin, vaikutukset potentiaaliset parhaimmat ja menestys taattu kaikissa vertailuissa, mikäli alemmissa sosiaaliryhmissä tavoitettaisiin sama taso kuin ylemmissa jo on Ei siis mahdoton tavoite

31 Kun valmiit tulokset eivät riitä
Turvaudutaanko tutkimukseen?

32 Taulukkoraportti kertoo jakaumatiedot kaikista aineiston muuttujista

33 ATH-tutkimussuunnitelman, aineistopyyntölomakkeen runko, 1-2s.
Tutkimuksen otsikko Tarkoitus/tavoitteet Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus   Tekijät Aikataulu Julkaisumuoto ja- kieli Yhteistyötahot Rahoitus/resurssit Suunnitelma lähetetään sähköpostise osoitteeseen

34 Tutustukaa ihmeessä verkossa!
Esityksessä vain pieni murto-osa tiedoista, jotka ovat kiinnostuksen mukaan tarkasteltavissa interaktiivisesti ilmiö- ja aihealuekohtaisesti Lämmin kiitos yhteistyökumppaneille vuosien yhteistyöstä Jatkossa kaikki materiaali:

35 Kiitos mielenkiinnostanne!
Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH p Jukka Murto Tutkija THL/TA1 p Seppo Koskinen Tutkimusprofessori THL/TA1 p Erkki Vartiainen Ylijohtaja THL/TA2 p Marja Vaarama Ylijohtaja THL/TA1 p +muut ATH-johtoryhmäläiset: Minna-Liisa Luoma, Eila Linnanmäki, Tiina Laatikainen, Jaason Haapakoski ja Timo Koskela