Säädösseminaari Kotuksessa

Esitys aiheesta: "Säädösseminaari Kotuksessa"— Esityksen transkriptio:

1 Säädösseminaari Kotuksessa 29.2.2012
Nimet säädöksissä Säädösseminaari Kotuksessa Terhi Ainiala Helsingin yliopisto

2 Lähtökohtia Nimet/nimien kohteet keskeisiä säädöstekstien ymmärrettävyydelle Nimen kohde on voitava tunnistaa, jotta nimi voidaan ymmärtää. ”Mistä/kenestä puhutaan?” On valittava sellainen nimi/yksilöintikeino, joka voidaan olettaa tunnistettavaksi Hypoteesina ajatus siitä, että (monet) nimet eivät säädösteksteihin juuri kuulu Kuitenkin nimiä esiintyy: mitä, millaisia, missä?

3 Tutkimuskysymyksiä Millaisten kohteiden nimiä säädöstekstit sisältävät? Henkilönnimet, paikannimet, virastojen ja laitosten nimet, lakien ja muiden säädösten nimet jne. Millaisia nimet ovat: kokonaisia (virallisia) vai lyhenteitä? Miten näitä nimiä käytetään, missä kohdin tekstejä ne sijaitsevat? Nimien rajat: mitkä ilmaukset säädösteksteissä määritellään propreiksi? Iso alkukirjain ei välttämättä nimisyyden tae Nimi voi alkaa pienelläkin alkukirjaimella

4 Tutkimusesimerkkejä Lakien nimet Virastojen, laitosten ym. nimet
Henkilönnimet ja paikannimet

5 Lakien nimet Tyypillisimpiä nimiä laeissa: toisten lakien nimet
Millaisia ne ovat, ja kuinka pitkiä ne voivat olla? Lakien nimet: vakiintunut ”epävirallinen” nimi ja virallinen nimi Alkolukkolaki = Laki alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta Päivähoitolaki = Laki lasten päivähoidosta Soralaki = Maa-aineslaki nimet Millä tavoin lain nimi (”nimike”) lyhenee ja epävirallistuu? Vakiintuneen nimen läpinäkyvyys?

6 Virastojen yms. nimet Lukuisia virastoja, laitoksia, yhdistyksiä yms. mainitaan: Ajoneuvohallintokeskus, Eduskunnan kirjasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Elintarvikevirasto, Elokuvatarkastamo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, Suomen Punainen Risti, Euroopan Unioni, Yhdistyneet Kansakunnat, Yleisradio Oy Kuinka usein ja miten näihin viitataan? Nimet toisinaan pienellä alkukirjaimella: Laki ilmatieteen laitoksesta Laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (1976) Toisinaan isolla: Laki Metsäntutkimuslaitoksesta Laki Kotimaisten kielten keskuksesta (2011) Horjuntaa: Laki Kansaneläkelaitoksesta (2004) Asetus kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (1991)

7 Kuluttajavirasto: 12 osumaa
Laki Kuluttajavirastosta Asetus Kuluttajavirastosta Laki palvelujen tarjoamisesta Laki valmismatkaliikkeistä Asetus valmismatkaliikkeistä Laki kuluttajaneuvonnasta Valtioneuvoston asetus työ- ja elinkeinoministeriöstä Laki rajat ylittävästä kieltomenettelystä Asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa Rekisterihallintoasetus Valtion virkaehtosopimus Kuluttajansuojalaki

8 Paikannimet Paikannimiä Maakuntien nimiä: Ahvenanmaa, Kainuu ym.
Maiden nimiä: Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska; pohjoismaat (useimmiten pienellä), Tsekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Slovakia, Slovenia Kuntien, kylien, luonnonpaikkojen, kansallispuistojen nimiä

9 Laki Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta 30.12.2004/1430
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 § Kansallispuiston perustaminen Länsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Pallas- Yllästunturin kansallispuisto. 2 § Sijainti ja rajat Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon kuuluu noin hehtaaria valtion omistamia alueita, jotka sijaitsevat Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin kunnissa. Kansallispuiston rajat on merkitty punaisella viivalla tämän lain liitteenä olevaan karttaan.

10 Paikallisten asukkaiden oikeudet
3 § Rauhoitussäännökset Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon sovelletaan, mitä luonnonsuojelulain 13–15 §:ssä säädetään rauhoituksesta lukuun ottamatta 14 §:n 1 momentin 8 kohtaa. 4 § Paikallisten asukkaiden oikeudet Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on niillä, joiden kotipaikka on metsästyslain (615/1993) 8 §:ssä tarkoitetussa kunnassa, oikeus luonnonsuojelulain rauhoitussäännösten estämättä metsästää kotikunnassaan puiston alueella mainitun lainkohdan perusteella. Metsästys ei kuitenkaan ole sallittua tunturien paljakka-alueilla eikä puiston reittien, palvelurakenteiden eikä Ylläksen ja Pallas-tunturin matkailukeskusten läheisyydessä olevilla alueilla. Metsästykselle sallitut alueet on merkitty rasterilla tämän lain liitteenä olevassa kartassa. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on Kittilän kunnan Raattaman ja Rauhalan kylissä vakinaisesti asuvilla henkilöillä oikeus 1 momentin mukaisesti metsästää kansallispuiston siinä osassa, joka kuntajaon muuttamisesta Kittilän ja Muonion kuntien välillä annetulla valtioneuvoston päätöksellä (566/2003) on siirretty Kittilän kunnasta Muonion kuntaan. ( /431) Onkimisesta, pilkkimisestä ja muusta kalastuksesta kansallispuistossa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Pallasjärvessä, Keimiöjärvessä ja Aakenustunturin Pyhäjärvessä ovat myös kalaston hoitoon liittyvät toimenpiteet sallittuja. Kalaston hoidon järjestämisestä määrätään tarkemmin luonnonsuojelulain 19 §:n nojalla laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Kalastus ei kuitenkaan ole sallittua Pallasjärvessä esiintyvän taimenen kutuvesissä, vesissä, joissa on luontainen purotaimenkanta eikä vesissä, jotka ovat tunturinieriän esiintymisalueita. Kalastukselta kielletyistä alueista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lakiin liittyy myös kartta!

11 Henkilönnimet Henkilönnimiä säädösteksteissä ei lainkaan
(säädösten allekirjoittajien nimiä lukuun ottamatta) Tekstit suunnattu suurelle yleisölle, henkilönnimien käyttö edellyttäisi henkilöiden laajaa tunnettuutta ja pysyvyyttä (mahdotonta) / lakien nopeahkoa muuttamista Henkilöt säädösteksteissä eivät ”henkilöityjä” Henkilöt säädösteksteissä viranomaisia yms. (virka-)asemansa ja roolinsa puolesta Nimikkeitä nimien sijaan tasavallan presidentti, tasa-arvovaltuutettu

12 Annettavaa Nimistöntutkimukselle Ymmärrettävyyden tutkimukselle
Nimen määrittely, nimen ”rajat” Laitosten ja virastojen läpinäkyvät nimet eivät prototyyppisiä propreja (horjuvuus ison ja pienen alkukirjaimen välillä) Ymmärrettävyyden tutkimukselle Nimien ja muiden yksilöivien ilmausten käyttö: ymmärrettävyyttä helpottamassa vai hankaloittamassa?

13 Kiitos! Saa mielihyvin toimittaa kommentteja, kysymyksiä, ideanpoikasia myöhemminkin!