Pohjois-Savon kehittämisstrategia ja maakuntaohjelman rahoitusseuranta 2014-2016 Teemu Juntunen KEVÄT 2017.

Esitys aiheesta: "Pohjois-Savon kehittämisstrategia ja maakuntaohjelman rahoitusseuranta 2014-2016 Teemu Juntunen KEVÄT 2017."— Esityksen transkriptio:

1 Pohjois-Savon kehittämisstrategia ja maakuntaohjelman rahoitusseuranta Teemu Juntunen KEVÄT 2017

2 Pohjois-Savon maakuntastrategia – toimintalinjat

3 Pohjois-Savon elinkeinoelämään kohdistuva kehittämisstrategia 1
Pohjois-Savon elinkeinoelämään kohdistuva kehittämisstrategia Aluetalouden selkärankana kone- ja energiateollisuus, puuteollisuus ja elintarviketeollisuus tuottavuus, uusiutuminen, uudet investoinnit ja palvelut, digitaalisten menetelmien hyödyntäminen, osaaminen ja työvoiman saatavuus 2. Investoinneilla ja biojalostuksella puusta ja muista luonnonvaroista uusia tuotteita markkinoille, raaka- aineita ja lisäaineita muille aloille, luonnonvarojen arvonlisäyksen nosto, työvoiman saatavuus 3. Terveysalan tieteistä ja yritystoiminnasta teknologiaa, mittaustekniikkaa, parempia palveluja ja liiketoimintaa, henkilökohtaisia lääkkeitä ja ravitsemusta sekä yritystoimintaa vastaamaan väestö- ja palvelumurrosta 4. Vesi- ja ilmateknologia vastaamaan kaivosalan, maatalouden, teollisten prosessien ja maailman kasvualueiden tarpeisiin, Pohjois-Savoon Suomen vahvin vesiklusteri

4 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 hyv.11.11.2013
Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet ja kehittämistavoitteet

5 Pohjois-Savon työvoimaan, osaamiseen ja aluerakenteeseen kohdistuva strategia (toimintalinjat 2-4)
Yritysten toimintaedellytysten lisäksi rahoitusta ja toimenpiteitä kohdistetaan työvoiman saatavuuteen, osaamiseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen 1. Työmarkkinoita ja työllistymistä tukevan koulutuksen kehittämiseen, koulupudokkuuden ehkäisyyn ja koulutuksen puitteiden parantamiseen (koneet, laitteet, laboratoriot…) 2. Työurien pidentämiseen, työelämän laatuun ja yritysten uudistumiseen (mm. sukupolvenvaihdokset) 3. Terveys / elämäntapaongelmien varhaisen puuttumisen lisäämiseen ja terveyspalvelujen kehittämiseen 4. Matkailukeskittymien kasvuun ja yritysalueiden infran kehittämiseen 5. Pääosa liikenneinfran rahoituksesta on LVM:n kansallista rahoitusta, mikä on seurannassa mukana TL4:llä (ei innovaatiokärjissä) ja kuuluu maakunnan edunvalvonnan piiriin. Kuitenkin maakuntaohjelma suuntaa tämän rahan käyttöä vain rajallisesti.

6 Aluerahoitukset kohdentuminen 2014 - 2016

7 Seurannassa olleet rahoituslähteet
EAKR ESR Maaseudun kehittämisrahoitus (suorat maatilatuet kokonaisvolyymin osalta TEKESin kansalliset julkiset hankkeet (kans. yritystuet kokonaisvolyymin osalta) Pohjois-Savon liiton kansalliset hankkeet Energia-avustus Liikenne

8 Rahoituslähteet 2014 – 2016 ja rahoittajat -. seurannassa mukana n
Rahoituslähteet 2014 – 2016 ja rahoittajat - seurannassa mukana n. 207 M€ * Tekesin kansallista yritysrahoitusta 33,2 milj. € ei voitu kohdentaa innovaatiokärkiin tai toimintalinjoille Lisäksi maatalouden suorat tuet ja avustukset seurantakaudella ovat noin 425 milj. €

9 Rahoituslähteet 2014 – 2016 ja rahoittajat - seurannassa mukana n
Rahoituslähteet 2014 – 2016 ja rahoittajat - seurannassa mukana n. 207 M€ Suurin rahoittaja on ollut LVM, jonka rahoitusta Pohjois-Savoon vuosina on saatu 79,7 M€ (seurannasta puuttuvat sote ja koulutus) EU-rahasta EAKR:n osuus on 55 %, ESR:n 22 % ja maaseudun kehittämisen 23 %. Tierakentamisen jälkeen seuraavaksi suurin rahoituksen kohde on yritysten kehittämishankkeet ja investoinnit. Kolmanneksi suurinta on yrityksiä, tutkimusta ja kehittämistä palvelevat tutkimus- ja kehitysympäristöt. Neljäntenä on maaseudun kehittäminen. Viides osaamisen ja työllisyyden edistäminen.

10 Rahoituslähteet 2014 – 2016 ja rahoittajat - seurannassa mukana n
Rahoituslähteet 2014 – 2016 ja rahoittajat - seurannassa mukana n. 207 M€ Suurin osa aluekehittämisen rahoituksesta on kulkenut ELY-keskuksen kautta (78 %), myös ilman LVM:n rahoitusta (64 %). ELYn EAKR-rahoitus kohdentuu pääasiassa yrityksille ja ESR-rahoitus työllisyyden ja osaamisen kehittämiseen Tekes on toiseksi suurin rahoittaja (Finnvera puuttuu seurannasta), pääosa Tekesin rahoituksesta on kansallista rahoitusta, mistä yritysrahoituksen kohdentumista (*33,2 milj. €) suhteessa tavoitteisiin ei voida arvioida. Pohjois-Savon liitto on kolmas merkittävä rahoittaja. EAKR-rahoitus kohdentuu elinkeinoelämää tukeviin kehittämishankkeisiin sekä osaamista ja elinkeinoelämää tukevaan tutkimusinfraan ja yritysten toimintaympäristöön

11 POHJOIS-SAVON INNOVAATIOKÄRKIEN RAHOITUS 2014 – 2016 YHTEENSÄ 77,5 M€
Muille aloille kohdistuu 50,5 M€ 21,8 M€ (28,2 %) 16,2 M€ (21,0 %) 15,4 M€ (19,9 %) 15,9 M€ (20,6%) 8,0 M€ (10,3%)

12 Rahoituksen kohdentuminen innovaatiokärkiin
Rahoitus on kohdentunut hyvin innovaatiokärkien strategian ja toimintalinjojen mukaan. Seurannassa mukana 128 M€. Innovaatiokärkiin on kohdistunut 61 % rahoituksesta Tämä on hyvin suhteessa kehittämistavoitteisiin. Innovaatiokärjet painottuvat ensi sijassa 7 alan yrityksiin ja niiden T&K&I-resursseihin. Pääosa innovaatiokärkien rahoituksesta on TL1:n alueella (87 %). Valtaosa kehittämisrahoituksesta ja seurannassa mukana olevasta yritysten rahoituksesta kohdistuu Pohjois-Savon aluetalouden ja viennin kannalta merkittävimpiin aloihin, niiden menestystekijöiden parantamiseen ja uudistamiseen. Tämän lisäksi on rahoitettu uusina mahdollisuuksina pidettyjä aloja. Pääosa innovaatiokärkien ulkopuolisesta rahoituksesta (ensisijassa ESR) kohdentuu työvoiman, osaamisen, hyvinvoinnin sekä EAKR:ssä aluerakenteen kehittämiseen sekä useille aloille vaikuttaviin toimiin, mitä ei voi kohdentaa yhdelle alalle.

13 RAHOITUS 2014 – 2016 yhteensä 207M€, mistä ei kohdistu TL:lle 7,5 M€ (3,6 %)
Talouden uudistuminen TL1 74,9 M€ Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 21,9 M€ Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla € Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus € Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus € Vahvistuva terveysklusteri € Työurien pidentäminen € Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina € Elintarviketuotanto € Maakuntaan muuton edistäminen € Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne € Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy € Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet € Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet € Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa € Liikennejärjestelmän toimivuus € Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL ,9 M€ Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL ,3 M€

14 Toimintalinjoihin (TL 1 …TL 4) rahoituksesta on kohdentunut noin 96 %.
Maakuntaohjelma on tämän perusteella ohjannut vahvasti rahoitusta tai ainakin ohjelman kattavuus on riittävä. Tässä arviossa on mukana myös LVM:n kansallinen rahoitus Talouden uudistuminen TL M€ Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 21,9 M€ Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL3 9,3 M€ Aluerakenne ja saavutettavuus TL ,9 M€ Läpileikkaavat teemat (sis. TL 1) 9,4 M€ EAKR kohdistuu pääasiassa TL1:een ESR kohdistuu TL2:een ja TL3:een. LVM:n rahoitus kohdistuu TL4:ään. Maaseuturahoitus kohdistuu pääosin TL1:een.

15 Talouden uudistuminen TL1
RAHOITUS Talouden uudistuminen TL1 Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät ja palvelut, innovointi € Energiateknologia € Sovellukset yritys-oppilaitosverkoissa € Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus Mekaaninen puunjalostus € Biopolttoaineet € Biojalostus, t&k ja uudet tuotteet € Vahvistuva terveysklusteri Lääketutkimus, valmistus ja palveluliiketoiminta € Terveyden teknologia € Terveyden edistäminen, ravitsemus € Elintarviketuotanto Maitotalous ja kehittäminen € Elintarvikejalostus ja yritysten kasvu, terveysvaikutukset € Elinkeinoelämän kansainvälistyminen € Mittaustekniikka ja kehitysympäristöt € Vesi- ja kaivosturvallisuus sekä ilmatutkimus €

16 RAHOITUS 2014 - 2016 Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus
Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Koulutuksen kysyntälähtöisyys € Toimiva koulutusketju, estetään koulupudokkuus € Aikuiskoulutus € Työurien pidentäminen Varhainen puuttuminen kouluissa ja työpaikoilla € Työelämän laadun kehittäminen € Maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehittäminen € Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina Kuopion ulkoinen kasvu tukee koko maakuntaa ? Kasvun mahdollistaminen € Maakuntaan muuton edistäminen Kotoutumisen tukeminen € Opiskelijoiden työllistyminen alueelle € Koulutuksen vetovoiman lisääminen ?

17 RAHOITUS Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Perusterveydenhuollon vahvistaminen ? Hyvinvointiosaamisen vahvistaminen € Henkilöstön riittävyys ja hyvä organisaatiojohtaminen € Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy Varhainen puuttuminen € Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt € Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt € Palveluprosessit ja ohjaus €

18 Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Liikennejärjestelmän toimivuus
RAHOITUS Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL 4 Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet € Luonnonvara-alan liikennetarpeet Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne € Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet € Matkailukeskittymien kasvu € Liikennejärjestelmän toimivuus Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit Henkilöliikennepalvelut ja liikenneturvallisuus

19 Suurimmat Tekesin ja ELYn rahoittamat yrityshankkeet 2014-2016

20 Suurimmat tuensaajat organisaatioittain
* Kuopio Innovationin toiminta päättyi vuoden 2016 lopussa. Toiminta on hajautettu osaksi Kuopion kaupunkia ja hanketoiminta muihin organisaatioihin