Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen

Esitys aiheesta: "Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen"— Esityksen transkriptio:

1 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen
Suhdanne 1/2018 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA

2 Vuosien 2018-2020 näkymät: tiivistelmä
• Euroalueen ja Kiinan talouskasvu on vahvistunut; finanssipolitiikka nopeuttaa USA:n kasvua. Suurimmat riskit ovat rahoitusmarkkinoilla ja politiikassa. • Suomen bkt kasvaa 2,8 % v. 2018, 2,4 % v ja 1,9 % v • Viennin määrä kasvaa kilpailukykysopimuksen ja investointien tukemana 4 prosenttia Kasvu hidastuu 3,5 prosenttiin 2019 ja 2,5 prosenttiin 2020 • Yksityinen kulutus kasvaa 2 prosenttia v ja 1,6-1,7 prosenttia vuosina työllisyyden kohenemisen ja ansiotason nousun myötä. • Investoinnit lisääntyvät 3 prosenttia 2018 ja 4,5 prosenttia 2019. • Työttömyysaste alenee asteittain 6,9 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. • Inflaatio kohoaa 1,2 prosenttiin v ja 1,5 prosenttiin v • Julkinen talous suunnilleen tasapainottuu v ehkä jo v

3 Lähivuosia koskevan ennusteen lähtökohdat
Protektionismin pahin uhka (kauppasota) torjutaan; Britannian eroprosessi EU:sta jatkuu riittävän hallittuna; euroalueella eikä rahoitusmarkkinoilla synny merkittäviä uusia kriisejä; rahapolitiikan tiukentaminen toteutuu ilman häiriöitä; Kiinan talous sopeutuu hitaampaan kasvuun hallitusti; Ukrainan ja Syyrian kriisit jatkuvat, mutta eivät kärjisty. Kilpailukykysopimus tukee Suomen vientiä ja vuosina 2019/2020 päättyvien sopimusten jälkeen tehdään maltilliset palkkasopimukset. Julkisen talouden meno- ja tulokuri jatkuu vuoden 2019 budjetissa ja myöhemminkin. Tuloveron kevennyksiä ei ole oletettu (esim. työntekijän sova-maksujen nousun kompensoimiseksi). Kansantalouden tilinpidon luvut vuodelle 2017 ovat ennusteessa ensimmäisen julkistuksen mukaiset.

4

5 Ennusteen lähtökohdat ja oletukset
Euro/dollari-kurssi 2015: 1,11 2016: 1,11 2017: 1,13 2018: 1,20 2019: 1,20 2020: 1,20 Raakaöljyn hinta, Brent dollaria/barreli: 2015: 53,7 2016: 45,0 2017: 52,3 2018: 64,0 2019: 66,0 2020: 66,0

6

7

8 Euroalueen talouspoliittinen tilanne
EKP ostaa jälkimarkkinoilta valtioiden arvopapereita vähintään 30 miljardia euroa kuukaudessa vuoden 2018 syyskuun loppuun asti. Sen jälkeen ostot vähenevät tai loppuvat kokonaan. EKP:n ohjauskorkoa nostetaan vasta vuoden 2019 toisella puoliskolla nykyisestä 0,00 prosentista. EKP:n kevyen rahapolitiikan konkreettisin vaikutus on se, että korot säilyvät matalina ja euron kurssi on heikompi kuin se muuten olisi. Kevyt rahapolitiikka tukee myös osakekursseja.

9

10 Euroalueen talouspoliittinen tilanne (jatkuu)
Euroalueen jäsenvaltioiden finanssipolitiikka on suunnilleen neutraalia (tai lievästi elvyttävää) vuonna Moni maa kuitenkin sopeuttaa julkisia talouksiaan suurien alijäämien ja velkojen vuoksi. Saksan talouspolitiikka kevenee hallituksen vaihdoksen myötä. Nopeutunut taloudellinen kasvu helpottaa vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerien noudattamista. Kasvua tuetaan EU:n 630 mrd. euron investointiohjelmalla. Ohjelman onnistuminen edellyttää, että myös kysyntä vahvistuu.

11

12

13 USA: 2017: 2,3 % 2018: 2,6 % 2019: 2,1 % 2020: 1,9 % Euroalue: 2018: 2,4 % 2019: 1,9 % 2020: 1,5 % Kiina: 2017: 6,9 % 2018: 6,6 % 2019: 6,3 % 2020: 6,0 %

14 Investoinnit Suomen vientipainoil- la: 2017: 4,9 % 2018: 3,9 % 2019: 2,4 % 2020: 2,1 %

15

16

17 Muutos: 2015: 2,0 % 2016: 1,2 % 2017: 2,7 % 2018: 0,4 % 2019: 1,2 % Yht.: 7,5 %

18

19 Koko vienti (ml. palvelut):
2017: 7,8 % 2018: 4,0 % 2019: 3,7 % 2020: 2,5 %

20 Laivojen viennin arvo:
2017: 1050 milj. e 2018: 750 milj. e 2019: 1250 milj. e

21

22

23

24 Kokonais-investoinnit:
2017: 6,3 % 2018: 3,0 % 2019: 4,4 % 2020: 3,4 %

25 Vuoden 2008 taso ylitetään vuonna 2018

26 Inflaatio: 2017: 0,8 % 2018: 1,2 % 2019: 1,5 % 2020: 1,9 %

27 Työllisyys kohenee lähes hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti, mutta työttömyysaste alenee hitaahkosti - Hallituksen tavoite oli uutta työpaikkaa ja 72 %:n työllisyysaste hallituskauden lopussa. Työllisyys kohenee ennusteemme mukaan noin henkilöllä vuodesta 2015 vuoteen Työllisyysaste on vuonna 2019 keskimäärin 71,7 %. Tavoitteen saavuttaminen on siten lähellä. - Työttömyysaste alenee suhteellisen hitaasti työvoiman tarjonnan lisääntyessä ripeästi.

28 Julkinen talous tasapainottuu arvioitua nopeammin ripeän talouskasvun ansiosta: julkinen talous on tasapainossa v tai 2019 ja valtiontalous v tai 2021 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä/BKT,% -2,8 -1,8 -0,9 -0,6 -0,1 0,4 0,6 0,8 (-0,4) Rakenteellinen julkisen sektorin rahoitusjäämä/BKT, % -0,3 -0,8 Valtion rahoitusjäämä/BKT,% -3,0 -2,7 -1,5 0,0 EMU-velka /BKT,% 63,6 63,1 62,4 60,8 59,4 57,7 55,9 53,8 Valtion velka/BKT, % 47,6 47,4 47,2 46,2 45,3 43,9 42,4 40,6 Veroaste, % 43,8 44 43,3 42,6 42,5

29

30 (2.4 % / v) (2.1 % / v) (1.8 % / v)

31 Keskeiset riskit Protektionismi (pahimmillaan kauppasota); rahapolitiikan kiristämisen riskit; Brexitin hallinta; euroalueen ongelmamaiden julkinen velka ja rahoitusmarkkinariskit (Italia, Kreikka, Portugali) + euroalueen poliittiset riskit (Italian poliittinen hajanaisuus, Kreikan hallituspolitiikka jne). Kiinan yksityisen sektorin velka ja talouden rakennemuutoksen hallinta sekä niiden vaikutukset rahoitusmarkkinoille. Kehitysmaiden ja kehittyvien talouksien velanhoito korkojen noustessa ja dollarin vahvistuessa. Ukrainan ja Syyrian kriisien kärjistyminen ja uudet talouspakotteet. Öljyn hinta (tuottajamaiden ongelmat vs. ylituotanto). Onko Suomen kilpailukyky riittävä? Kotitalouksien velkaantuneisuus.

32 Talouspolitiikan painopisteet lähivuosina
Protektionismin torjuminen ja kv. kaupan vapauttamisen jatkaminen; hallittu EKP:n rahapolitiikan normalisointi; EMUn uudistaminen tasapainoisella tavalla; hallittu Brexit Suomessa julkisen talouden tasapainottamisen jatkaminen Pitkän aikavälin ns. kestävyysvajeen (n. 1,5 % bkt:sta = n. 3,5 mrd. euroa) pienentäminen työuria pidentämällä ja julkisen sektorin tehokkuutta parantamalla (mm. ICT:n parempi käyttö) Ongelma: sote-ratkaisun yksityiskohdat auki Kustannuskilpailukyvyn kohentaminen ja tuotannollisen perustan vahvistaminen Maltillisen palkkaratkaisun jatko Työvoiman kohtaanto-ongelman hoito (työmarkkinauudistukset) Tuotannon laadullista kilpailukykyä kohennettava tutkimusta, tuotekehitystä, innovointia ja koulutusta edistämällä.

33 Kiitos huomiostanne!

34 Metsäteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Met.teoll. pl. sähkö- ja ele. Kemianteollisuus Muu teollisuus + maa- & metsätalous Palveluvienti Eri toimialojen kontribuutio viennin muutokseen vuosina , %-yks. Lähteet: Tulli, Tilastokeskus, Etlan laskelmat. ETLA S18.1/b276