Rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta

Esitys aiheesta: "Rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta"— Esityksen transkriptio:

1 Rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta
Sampo Alhonsuo / Finanssivalvonta 19. – Oulun Yliopisto Esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia, eivätkä välttämättä vastaa Fivan kantaa Sampo Alhonsuo

2 Sisältö Tunti: Johdanto ja määrittelyjä, sääntelyn ”taloustiede”
Tunti: Finanssisäätelyn kansainvälinen ulottuvuus Tunti: Pankkien muuttunut (=tiukentunut) vakavaraisuus- ja likviditeettisääntely ja MREL Tunti: Vaikutusarvioita sääntelyn muuttamisesta Tunti: Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä, Pankkiunioni ja Eurooppalainen pankkivalvonta Tunti: Keskustelua, esimerkkejä, kertausta Sampo Alhonsuo

3 1. Tunti: Johdanto ja määrittelyjä, sääntelyn ”taloustiede”
Sampo Alhonsuo

4 Miksi Fiva on olemassa? Fiva työskentelee sen puolesta, että asiakkaat voisivat Suomessa asioida finanssialan palveluntarjoajien kanssa luottavaisin mielin. Sampo Alhonsuo

5 Mitkä toimijat ovat Fivan valvottavia?
pankit ja muut luottolaitokset vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöt työeläkevakuutusyhtiöt eläkesäätiöt eläke-, sairaus- ja muut vakuutuskassat vakuutusyhdistykset työttömyyskassat vakuutusedustajat muut vakuutusalan toimijat sijoituspalveluyritykset rahastoyhtiöt arvopaperikeskus pörssi maksulaitokset Valvottavaluettelot kaikista Fivan valvottavista Sampo Alhonsuo

6 Sääntely Finanssivalvonnan näkökulmasta
”Sääntely on valvontatoiminnan ohella toinen ydintoiminnoistamme. Se käsittää oman sääntelymme lisäksi osallistumisen finanssimarkkinoiden lainsäädännön valmisteluun kotimaassa ja EU:ssa. Myös lausuntojen antaminen lainsäädäntöhankkeissa on osa sääntelytoimintaa. Korostamme omassa sääntelyssämme sääntelyn selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Sääntelymme välineenä on määräys- ja ohjekokoelma, jossa on julkaistu Finanssivalvonnan oikeudellisesti velvoittavat määräykset ja suositusluonteiset ohjeet. Otamme kokoelmassa myös huomioon Euroopan pankkiviranomaisen (EBA), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) antamat ohjeet ja suositukset. Annamme lisäksi tarvittaessa suositusluonteisia kannanottoja yksittäisistä kysymyksistä. Tässä osiossa on esillä oman sääntelymme lisäksi finanssimarkkinoita koskevaa kansallista ja EU-lainsäädäntöä, EBAn, EIOPAn ja ESMAn antamia ohjeita ja suosituksia sekä muita kansainvälisiä suosituksia. Kuvaamme myös keskeisiä sääntelyn valmisteluhankkeita.” Sampo Alhonsuo

7 Miten riskejä valvotaan?
”Yksi keskeisimmistä valvontatehtävistämme on varmistaa, etteivät valvottavat ota niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista vaaraa vakavaraisuudelle. Tehtävä on kaksijakoinen: toisaalta on arvioitava valvottavien ottamat riskit ja toisaalta mitattava sen vakavaraisuutta eli riskinkantokykyä.” ”Valvottavien riskinottoa valvotaan kolmella eri tavalla: Määrällisiä eli mitattavia riskejä seurataan säännöllisesti tapahtuvalla raportoinnilla sekä valvottavien omilla riskiraporteilla. Näillä seurataan mm. luotto- ja markkinariskiä. Laadullisia riskejä valvotaan tarkastuksilla. Laadullisia riskejä ovat mm. operatiivinen riski ja hallinnon luotettavuus. Valvonta kohdistuu johdon toimintaan, riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan riittävyyteen sekä operatiivisten järjestelmien ja toimintaprosessia tasoon. Yksittäiset instituutiot kohtaavat myös riskejä, joita ympäristön muutokset synnyttävät. Näiden muutosten vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden vakauteen seuraamme ja arvioimme yhteistyössä Suomen Pankin kanssa.” ”Riskinotto suhteutetaan valvottavan riskinkantokykyyn.” Sampo Alhonsuo

8 Finanssikriisin n. 2007 – n. 2012 syyt, 11 kpl
Globaalit epätasapainottomuudet velkaantumisessa ja ylijäämissä Liian löysä rahapolitiikka Sääntelyn ja valvonnan pahat puutteet monissa maissa Erityisesti Yhdysvaltain subprime - asuntomarkkinoiden nopea kasvu Luottojohdannaismarkkinoiden nopea kasvu Varjopankkitoiminta Luotonannon ja eri sektoreiden (erityisesti pankit ja kotitaloudet) velkaantumisen nopea kasvu Luottoluokittajien intressikonflikti Finanssi-instituutioiden vääristyneet kannustinjärjestelmät Puutteellinen markkinakuri Puutteelliset sisäiset valvontajärjestelmät finanssiyrityksissä -> Johtopäätös: monet kriisin syistä liittyivät sääntelyyn ja valvontaan Sampo Alhonsuo

9 Kolme asiaa, jotka oleellisia sääntelyn kannalta (ks. Esim
Kolme asiaa, jotka oleellisia sääntelyn kannalta (ks. Esim. Mishkin luku 10, 11. painos) Ei-symmetrinen informaatio (asymmetric information): finanssimarkkinoilla joku tai jompikumpi osapuoli esim. sopimuksessa ei tiedä tarpeeksi toisista / toisesta osapuolesta tehdäkseen hyviä päätöksiä sopimuksessa (esim. luototus) Epäsuotuisa valinta (adverse selection): Ne toimijat, jotka todennäköisimmin saavat aikaan epäsuotuisan lopputuloksen (eli esim. luottotappioita luototuksessa) ovat niitä, jotka aktiivisimmin etsivät luototusta (”before the transaction occurs”) Moraalikato (moral hazard, ehkä paremmin suomennettuna moraalin heikentyminen): sopimuksen jälkeen muutetaan käyttäytymistä riskillisempään suuntaan (”after the transaction occurs”) Sampo Alhonsuo

10 Tarvitaan turvaverkko pankkien kaatumisen estämiseksi ja kaatumisen vaikutusten minimoimiseksi
Pitää olla julkisen vallan turvaverkko (sääntely, valvonta, talletussuoja…) ongelmien varalle Julkinen turvaverkko pienentää pankkien ongelmien ja pankkikriisin kustannuksia, jotka kohdistuvat pääasiassa ulkopuolisiin Miten esim. pientallettaja tai –sijoittaja voisi oikeasti ”monitoroida” ison liikepankin riskejä? ”There are two principal areas of concern in relation to bank collapse” The first is the prospect of contagion – the collapse of one bank leading to the collapse of others with the possibility of damage occurring to the whole financial industry. This, in turn, might have very serious consequences for the real economy. Contagion might arise to the extent that a failure of one bank causes a loss of confidence in banking in general.” The second concern with regard to possible bank collapse relates to consumer protection. …Further, most people who take part in financial transactions have very little knowledge of either the products or the processes of the system.” (oppikirjasta Howells & Bain 4. painos 2008) Sampo Alhonsuo

11 Turvaverkolla on hintansa
Rahoitusalan turvaverkko lisää helposti haitallista valikoitumista ja moraalikatoa rahoitusalalla Pankilla on insentiivi ottaa suurempaa riskiä, kun ”tiedetään” että turvaverkko pelastaa pankin, eli veronmaksaja maksaa pelastamisen Implisiittinen julkinen tuki, ”Heads I win, tails the taxpayer loses” Tallettajilla ja luotottajilla ei insentiiviä tarkkailla pankkia tai muuta rahoitusalan yritystä, jos luotetaan siiten että julkinen valta tarvittaessa pelastaa Sääntelyllä ja sääntelyn muutoksilla on aina myös sivuvaikutuksia (unintended consequences) esim. markkinarakenteisiin, kilpailuun ja käyttäytymiseen rahoitustoiminnassa Sääntelystä ja sen muutoksista on aina kustannuksia, jotka joku maksaa. Yhteiskunnan tasolla kustannuksia pitää verrata saavutettaviin hyötyihin. Ajankohtainen asian: sääntelyarbitraasi! Sampo Alhonsuo

12 Mishkinin 10 kohdan luokitus rahoitustoimialan sääntelylle on kattava, päämies-agentti ongelma oleellinen Talletussuoja (deposit insurance) Rajoitukset joidenkin varojen hallintaan (restrictions to asset holdings) Vakavaraisuusvaatimukset (capital requirements) Aikainen ongelmiin puuttuminen eli hallittu alasajo (prompt corrective action) Toimilupien myöntäminen ja toiminnan tarkastaminen (chartering and examination) Riskienhallinnan arviointi (assessment of risk management) Ilmoitus- ja raportointivelvollisuudet (disclosure requirements) Kuluttajansuoja (consumer protection) Kilpailun rajoitukset (restrictions on competition) Makrovakausvalvonta (macroprudential supervision) Päämies-agentti ongelma (Principal-Agent problem) on myös oleellinen finanssialan sääntelyn ja valvonnan kannalta Mitkä ovat omistajien (principal) tavoitteet versus johdon (agent) tavoitteet? Ja mikä on oleellista informaatiota otettujen riskien kannalta? Tästä valvojan kannattaa olla aina selvillä, hyviä esimerkkejä paljon Sampo Alhonsuo

13 2. Tunti: Finanssisäätelyn kansainvälinen ulottuvuus
Sampo Alhonsuo

14 Globaalit sääntelyuudistukset vaikuttavat eurooppalaiseen finanssisääntelyyn ja valvontaan
G20/FSB Kv-yhteistyön lisääminen Järjestelmäriskit Vakavaraisuus Riskienhallinta Kriisinhallinta Baselin komitea Pankkien vakavaraisuus ja likviditeetti (Basel III) EU Valvontarakenteiden uudistus Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely (CRR/CRDIV, Solvenssi II) Arvopaperisääntely Kriisinhallinta (BRRD) Suomi EU-sääntelyn käyttöönotto EU:n valvonta-järjestelmään osallistuminen Sääntely on Euroopan Unionin tasoista IMF, OECD, BIS, akateeminen maailma, jne. Sampo Alhonsuo

15 Yhteensä satoja tuhansia sivuja
Finanssimarkkinasääntely on osaksi globaalia ja osaksi myös kansallista Yhteensä satoja tuhansia sivuja Jaetaan usein pankki-, arvo-paperimarkkina-, vakuutus- ja infrastruktuurisääntelyyn Vakaussääntely (prudential) eroaa menettelytapasääntelystä (conduct) Vakaussääntely jaetaan makro-vakaus- (systeeminen) ja mikro-vakaussääntelyyn Sampo Alhonsuo

16 Kv-sääntelyn ”tuotantoarkkitehtuuri” on kompleksi
Sampo Alhonsuo

17 Mittavat sääntelyuudistukset laitettiin liikkeelle finanssikriisin jälkimainingeissa
Pankki-unioni Tilinpäätös-normit (IFRS International Financial Reporting Standards) Pankkirakenteiden muuttaminen Talletussuoja MiFID 2, MiFIR (Markets in Financial Instruments) AIFM (Alternative Investment Fund Managers Directive) Kriisinhallinta Corporate governance Vakavaraisuus ja likviditeetti EMIR (European Market Infrastructure Regulation) Solvenssi II vakuutusyhtiöille Pankkivero Sampo Alhonsuo

18 Valvonnalla monta roolia ja maasta riippuen yksi tai useampi instituutio, oleellista läheinen suhde keskuspankkiin Sampo Alhonsuo

19 3. Tunti: Pankkien muuttunut (=tiukentunut) vakavaraisuus- ja likviditeettisääntely ja MREL
Sampo Alhonsuo

20 Tiukentuvat vaatimukset pankeille
Finanssikriisin opetukset Basel III / CRD IV sääntely Riittämätön tappiosietokyky Likviditeettiriskien riittämätön hallinta Liiallinen velkavivun käyttö Korkeammat pääomavaatimukset ja lisäpuskurit Uudet likviditeettivaatimukset Vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) käyttöönotto Sääntelyn myötäsyklisyys Mm. vastasykliset pääomavaatimukset Virheelliset riskinoton kannustimet, riskienhallinnan heikkoudet Palkitsemisen sääntely, riskienhallinnan ja hyvän hallinnon tiukemmat vaatimukset Vähäinen huomio systeemiriskeille Vastapuoliriskien rajoittaminen Rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittävien pankkien tehostettu valvonta (G- SII, O-SII) Sampo Alhonsuo

21 Vakavaraisuuden periaate on yksinkertainen…
Pankin riskipainotetut saamiset: eri menetelmillä lasketut riskit eri riskilajeista (luotto-, markkina-, ja operatiiviset riskit) Näitä vastaan on oltava omaa pääomaa vähintään lain määräämä minimi Omat varat Riskipainotetut saamiset Esim. asuntolainat, lainat yrityksille, julkisen sektorin joukkovelkakirjalainat, kaikissa erilainen riskipaino, Internal Ratings Based (IRB) metodi, Sampo Alhonsuo

22 …mutta käytännössä vakavaraisuusvaatimus koostuu monesta eri osasta
Pilari 2: pankkikohtaiset syyt O-SII: ”Other Systemically Important Institution, muu systeemisesti tärkeä instituutio, perusteet luottolaitoslaista (HUOM: Suomessa ei ns. G-SII vaatimuksia täyttäviä pankkeja, G-SII:lle vielä oma vakavaraisuusvaatimus) Vuoden 2018 alusta tuli näiden lisäksi Suomeen voimaan 0-5 %:n järjestelmäriskipuskuri Harkinnan varaiset erät Vähintään 10,5 % Vähimmäis- pääoma vaatimus 8 % CET 1= ydinpääoma ”Core Equity Tier 1” = parhaimmanlaatuinen pääoma AT = ”Additional Tier 1” Muu ensisijainen oma pääoma Sampo Alhonsuo

23 Sääntelymuutosten seurauksena pankkien taserakenteet muuttuvat ja taseen koko voi supistua
Pankin tase ”nyt” Pitkäaikaisen markkinarahoituksen merkitys todennäköisesti kasvaa Suhteellinen merkitys todennäköisesti pienenee Saamiset luottolaitoksilta Likvidit varat, mm. saamiset valtiolta Luottokanta Talletukset Joukko- velkakirjat ja lyhytaikainen markkinarahoitus Oma pääoma Rooli pienenee Merkitys kasvaa Rooli pienenee Aiempaa tärkeämpi erä Suhteellinen osuus ja merkitys kasvaa Sampo Alhonsuo

24 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus: tuoreimmat tiedot
!!! Sampo Alhonsuo

25 Likviditeettiriskin uudet määrälliset vaatimukset
Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR): lyhytaikainen maksuvalmiusriski Pankeilla oltava likvidejä varoja kestämään 30 päivän likviditeettistressitilanne (lyhytaikaisten velkaerien voimakas ulosvirtaus) ilman ulkoista rahoitusta Likvidien varojen joukko on suppea: oltava hyvälaatuisia ja helposti käteiseksi muutettavia varoja, kuten keskuspankkireservit, valtioiden jvk:t, korkealaatuiset katetut (covered bonds) – ja yritysjoukkovelkakirjat tietyin edellytyksin Sitovaksi 2015 (60 %:sti, täysimääräinen 2018) Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR): pidemmän tähtäimen likviditeetti ja rakenteellinen rahoitusriski Pankeilla oltava nykyistä enemmän pitkäaikaista (yli 1 v) rahoitusta Estetään liiallinen riippuvuus lyhytaikaisesta markkinarahoituksesta Sovelletaan aikaisintaan 2019 alkaen Sampo Alhonsuo

26 Pankilla oltava bail-in kelpoista tasetta
Salainen Pankilla oltava bail-in kelpoista tasetta MREL= alentamiskelpoisten omien varojen ja velkojen vähimmäismäärä ”Minimum requirement of eligible liabilities” Varmistetaan sijoittajien ja velkojien ensisijainen vastuu Pyrkimyksenä estää veronmaksajien tarvetta tukea pankkeja EUn toimeenpano FSB:n globaalista G-SIB –standardista TLAC ”Total Loss Absorbing Capacity”, koskee vain 30 globaalisti suurinta pankkia MREL-vaade perustuu pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin (BRRD) Kriisinratkaisuviranomainen määrää MREL-vaatimuksen Vaatimus kaikille EU pankeille ja suurimmille sijoituspalveluyrityksille Asetetaan yhtiökohtaisesti vuosittain Sampo Alhonsuo

27 Salainen Kriisiviranomaisen valtuudet MREL:n ja sijoittajavastuun toteuttamisen osalta Kriisiä ennakoivana toimena asetetaan MREL-vähimmäisvaatimus Arvioidaan mahdollisen kaatumisen vaikutukset rahoitusvakaudelle Huomioidaan kriisilaitoksen liiketoimintamalli, rahoitusmalli ja riskiprofiili Kriisin ratkaisussa veloista tehdään uutta pääomaa (BRRD art. 44) Jos tappiot suuria, leikataan etuoikeusjärjestyksessä aloittaen osakepääomasta Vakavaraisuus palautetaan kriisinratkaisussa velkoja pääomiksi muuntamalla ja muilla toimenpiteillä Muuntamisten jälkeen pääoma palautetaan toimiluvan edellyttämälle tasolle Yhteisen resoluutiorahaston (SFR) käytön vaatimuksena vähintään 8 % taseesta on oltava leikattuna Sampo Alhonsuo

28 Alentamiskelpoiset erät (1/2)
Salainen Alentamiskelpoiset erät (1/2) Arvon alennus ja muunnot osakepääomaksi tehdään samassa etuoikeusjärjestyksessä kuin konkurssissa: Kohta 1. Osake- ja osuuspääoma nollataan Tehtävä täysin ennen kuin uutta pääomaa muunnetaan muista eristä Kohta 2. Tämän jälkeen alennetaan pääomalainojen arvoa Voidaan muuntaa osakepääomaksi, jos tappiot katettu Kohta 3. Seuraavaksi huonomman etuoikeuden joukkovelkakirjat Esim. debentuurit, voidaan muuntaa osakepääomaksi, jos tappiot katettu Kohta 4. Valtaosa uudesta pääomasta tulee muista velkaeristä Sisältää mm. muut vakuudettomat joukkovelkakirjat, strukturoidut tuotteet, vakuudettomat johdannaisvelat ja yritys- sekä rahoituslaitostalletukset ( > 7 pv) Kotitalouksien ja pienyritysten talletussuojan ulkopuolinen (> euroa) osa talletuksista muunnetaan aivan viimeisenä Osake- ja osuuspääoma Pääomalainat Huonomman etuoikeuden joukko-velkakirjat 4. Muut alentamis-kelpoiset velat Sampo Alhonsuo

29 Alentamiskelpoiset erät (2/2)
Salainen Alentamiskelpoiset erät (2/2) Alentamiskelpoiset erät Kokonaan MREL-kelpoisia Osittain MREL-kelpoisia Ei MREL-kelpoisia Omien varojen instrumentit (CET1, AT1, T2) Vakuudettomat velkakirjat Talletussuojan ulkopuoliset talletukset Vakuudettomat johdannaisvelat Strukturoidut tuotteet OK: >1v maturiteetti OK: Vakuudettomat jvk:t, ml. sellaiset huonomman etuoikeuden jvk:t, joita ei lasketa omiin varoihin OK: > 1v maturiteetti OK: johdannaisosa ei vaikuta velkakirjaosan arvoon OK: >1v maturiteetti OK: yritykset, muut instituutiot, ryhmän sisäiset Ei: Kotitaloudet ja SME:t Alentamiskelpoisten erien ja MREL:n ulkopuolelle jäävät mm. Katetut joukkolainat ja vakuudelliset johdannaiset Asiakasvarat, palkat ym. operatiiviset erät Suojatut talletukset Sampo Alhonsuo

30 Tärkeitä näkökohtia Basel III:een
Nyt menossa siirtyvävaihe eri maissa, täysimääräisesti voimaan (joitain siirtymäaikoja jopa 2022 asti) Vakavaraisuusvaatimusten rinnalle tulossa vaatimus omavaraisuusasteelle ”leverage ratio” (alustavasti 3 %), eli omaa pääomaa oltava minimissään riskipainottamattomasta taseesta tuon verran (=Oma pääoma / taseen loppusumma) Maa- ja pankkikohtaisia eroja vakavaraisuusvaatimuksissa EU-sääntelyssä paljon maakohtaisia optioita Luottoriskin sisäisten luokitusten mallit Basel III:sta ollaan uudistamassa Baselin komitea julkaisi loppuvuodesta 2017 tarkennuksia Basel III:een, joilla pyritään vakavaraisuusvaatimusten vertailukelpoisuuden parantamiseen Eri sääntelymuutosten yhteisvaikutus? Unintended consequences? Sampo Alhonsuo

31 4. Vaikutusarvioita sääntelyn muuttamisesta
Sampo Alhonsuo

32 Valtiontuet finanssikriisissä
Parlamenttien hyväksymän valtiontuen määrä EU:ssa (10/2008–10/2011) Lähde: Euroopan komissio (2011a). Käytetyn valtiontuen määrä (10/2008–12/2010) 1 600 mrd. € (13 % EU:n BKT:stä) (409 mrd. € pääomittamiseen ja taseen tukemiseen sekä mrd. € takauksiin ja muihin maksuvalmiutta lisääviin toimiin) Keskuspankkien ylimääräiset toimet maksuvalmiuden tukemiseksi Yli mrd. euron arvosta lainoja eurojärjestelmältä euroalueen pankeille rahapoliittisin operaatioin Sampo Alhonsuo

33 Kansantalouden taso: Miten vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen vaikuttaa luotonannon marginaaleihin ja talouden kasvuun? Lähde: IMF Working Paper, WP/12/233 Elliot, Salloy & Santos: Assessing the Cost of Financial Regulation Sampo Alhonsuo

34 Yksittäisen pankin taso: Monia eri sopeutumiskeinoja sääntelyn aiheuttamiin kustannusten nousuun
IMF erottaa julkaisuissaan kahdeksan eri keinoa, joilla pankki voi vaikuttaa sääntelyn aiheuttamaan kustannusten nousuun: Absorbing the costs by lowering returns to shareholders Reducing funding costs Reducing expenses Decreasing the expected credit losses Limiting the regulatory impacts through technical means Rationing credit Raising prices for credit Restructuring businesses Lopullinen kustannusten läpimeno vaikuttaa luototuksen hintaan ja saatavuuteen, mutta ei 100 % suoraviivaisesti, kilpailutilanne vaikuttaa oleellisesti Sampo Alhonsuo

35 Pankin ”strateginen kolmio”: vakavaraisuustavoite ratkaistaan yhdessä muiden tärkeiden päätösten kanssa Vakavaraisuus & puskurit tappioiden varalle Kannattavuus Liiketoiminnan kasvu Sampo Alhonsuo

36 Kummassa parempi pitkän aikavälin kasvu?
Ennen sääntelyn kiristymistä Todellisuus Sääntelyn kiristymisen jälkeen Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden neljännesvuositilinpito Sampo Alhonsuo

37 Ohjaako konservatiivisuus ajattelua liiaksi sääntelyssä?
Edistämmekö vakautta suojelemalla olemassa olevaa? Talouden ja yhteiskunnan muutokset muokkaavat sääntelyä kriisien lisäksi Kuka jää konsensuspäätöksenteon ulkopuolelle? Miksi huonosti hoidettu pankki ei mene konkurssiin? Sääntely on politiikkaa, vaikutusvaltaa ja intressejä Mielipide ei ole sama asia kuin (empiirinen tai muu) tieto Kansainvälistymisen vaikutus ja Atlantin merkitys Vertailun ja toimivien markkinoiden tärkeys

38 Case: Kotitalouksien velkaantuneisuus Suomessa
Sampo Alhonsuo

39 5. Tunti: Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä, Pankkiunioni ja Eurooppalainen pankkivalvonta
Sampo Alhonsuo

40 Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä
Sampo Alhonsuo

41 Miksi yhteinen pankkivalvonta?
Finanssikriisi nosti esiin tarpeen yhtenäistää valvontaa eri maissa Pankkien ongelmat leviävät helposti maasta toiseen Kansallinen valvonta ei ollut riittävää monikansallisille pankeille Finanssikriisien kustannukset voivat olla kestämättömiä yksittäiselle maalle Vakautta uhkaaviin riskeihin puututtava ennakoivasti Sampo Alhonsuo 11

42 Euroalueen yhteinen pankkivalvonta pankkiunionin ensimmäinen osa
Yhteinen pankkivalvontamekanismi (Single Supervisory Mechanism, SSM) Kansalliset pankkivalvojat Euroopan keskuspankki (EKP:n pankkivalvonta) Eurooppalainen kriisinratkaisujärjestelmä (Single Resolution Mechanism, SRM) Talletussuojien yhdenmukaistaminen Sampo Alhonsuo 12

43 Euroalueen yhteisen pankkivalvonnan ja eri viranomaisten vastuut
Yhteinen pankkivalvontamekanismi (SSM) EKP:n neuvosto Päätösten vahvistaminen Valvontaneuvosto EKP Euromaiden pankkivalvojat SSM:n ei-euromaiden pankkivalvojat1 Valvonnan linjaukset ja päätökset Yhteiset valvonta-ryhmät EKP:n pankkivalvonta- organisaatio SSM-maiden pankki- valvojat Merkittävien pankkien jatkuva valvonta Päätösten valmistelu EKP:n pankkivalvontaorganisaatio Kansalliset valvontaviranomaiset: yhteistyö SSM:ssä Merkittävien pankkien valvontaan osallistuminen Tiedonkeruu ja analyysi Kansallisten valvontaviranomaisten muut, omalle vastuulle jäävät tehtävät Pääasiallinen vastuu muiden kuin merkittävien pankkien valvonnasta Vakuutussektorin valvonta Markkina- ja menettelytapavalvonta, myös kaikkien pankkien osalta 1) Jos mukana yhteisessä valvonnassa Sampo Alhonsuo 13

44 Valvontaneuvosto (Supervisory Board)
Valvonnan linjaukset ja suunnitelmat Yksittäisiä luottolaitoksia koskevien päätösten käsittely Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja (EKP:sta) Kokoonpano Kansallisten valvojien edustajat, nyt 19 henkilöä Jos keskuspankki ei ole valvoja, sen edustaja voi osallistua valvonta- neuvoston kokouksiin (ilman äänivaltaa) Lisäksi 4 edustajaa EKP:sta Ääni per jäsen -periaate valvontakysymyksissä Valvontaneuvosto valitsee keskuudestaan ohjauskomitean (Steering Committee) Sampo Alhonsuo 14

45 Yhteinen valvontaryhmä (Joint Supervisory Team, JST) toteuttaa suurten luottolaitosten jatkuvaa valvontaa Suuret luottolaitokset (SI, Significant Institution) EKP:n suorassa valvonnassa Suomesta tällä hetkellä Nordean Suomen sivuliike, OP Ryhmä, Kuntarahoitus Valvontaryhmä koostuu EKP:n ja kansallisen valvojan asiantuntijoista EKP ohjaa valvontaryhmien työtä, myös kansallisten valvojien henkilöstöä JST:n koostumukseen vaikuttaa pankin liiketoiminnan laajuus ja monimuotoisuus N. 75 % kansallisen valvojan henkilöstöä Valvontaryhmän päätehtävät: Valvontasuunnitelman laadinta vuodeksi kerrallaan Jatkuva valvonta, mm. riskien sekä pääomien / likviditeetin riittävyyden säännöllinen arviointi Toimii pankin kontaktipintana valvontaan, hakemusasioiden tms. käsittely Sampo Alhonsuo

46 Yhteisen valvontaryhmän kokoonpano
JST- koordinaattori (EKP) Kansallinen JST-koordinaattori Asiantuntijatiimit Luottoriski Markkinariski Likviditeettiriski Operatiiviset riskit Taloudellinen asema ja liiketoimintamalli Luotettava hallinto Sampo Alhonsuo

47 Merkittävien luottolaitosten tarkastukset EKP:n johdolla
Tarkastussuunnitelmat valmistellaan yhteistyössä EKP:n ja kansallisten valvojien kesken Päätökset valvontaneuvostossa Myös ad hoc –tarkastukset mahdollisia EKP nimittää tarkastusten vetäjät Voivat olla myös omasta kansallisesta valvojasta, muista kansallisista valvojista tai EKP:sta Tarkastusryhmien jäsenet kansallisista valvojista ja EKP:sta Voivat olla myös muiden maiden kansallisista valvojista Sampo Alhonsuo

48 Pienten luottolaitosten valvonta
EKP vastaa epäsuorasti pienten luottolaitosten valvonnasta (muut kuin merkittävät luottolaitokset) Yhteiset valvontaperiaatteet ja sekä arviointi- ja analyysimenetelmät Pienten luottolaitosten seuranta kansallisten valvojien raportoimien tietojen perusteella Kansallisten valvojien ohjeistaminen ja seuranta Finanssivalvonnalla keskeinen vastuu pienten luottolaitosten valvonnasta Valvonnassa käytetään yhteisiä SSM:n periaatteita ja menetelmiä Finanssivalvonta toimittaa EKP:lle tietoja vakavaraisuudesta, tuloskehityksestä ja riskeistä Finanssivalvonta raportoi EKP:lle valvontatoimenpiteistä EKP voi ottaa suoraan valvontaansa myös pienen luottolaitoksen Sampo Alhonsuo

49 EKP:n toimivalta kaikille luottolaitoksille
Toimilupien myöntäminen ja niiden peruuttaminen Sanktiovaltuudet EKP:n makrovakausvälineiden käyttö Kansallista vastuuta täydentävä rooli vakavaraisuusdirektiivin ja - asetuksen mukaisten välineiden käytössä Lausunto kansallisten viranomaisten päätöksiin, jonka kuultuaan kansallinen viranomainen tekee päätöksen Mahdollisuus kiristää makrovakausvälineen käyttöä Kansallisilla viranomaisilla ensisijainen vastuu Sampo Alhonsuo

50 Luottolaitosten kriisitilanteiden hallinta pankkiunionissa
EKP Elvytyssuunnitelmien vaatiminen ja arviointi (suuret luottolaitokset) Varhaisen vaiheen valvontatoimenpiteet (suuret luottolaitokset) Yhteinen SSM-ohjeistus kriisitilanteiden varalta Yhteistyö Euroopan yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen kanssa Kansalliset valvojat Osallistuvat EKP-yhteistyössä suurten luottolaitosten kriisivarautumiseen ja toimenpiteiden valmisteluun Elvytyssuunnitelmien vaatiminen ja arviointi (pienet luottolaitokset) Varhaisen vaiheen valvontatoimenpiteet (pienet luottolaitokset) Yhteistyö kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen kanssa Kriisinratkaisuviranomaiset Kriisinratkaisurahastot Euroopan yhteinen kriisinratkaisuviranomainen: suurten luottolaitosten kriisinratkaisu Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset: pienten luottolaitosten kriisinratkaisu Euroopan yhteinen kriisinratkaisurahasto: kriisinratkaisun kustannukset kattaminen luottolaitoksilta kerätyillä varoilla Sampo Alhonsuo 17

51 Euroalueen yhteisen valvonnan hyötyjä?
SSM on tuonut esille eroja euromaiden luottolaitosten valvonnassa ja kansallisessa sääntelyssä Kansalliset valvontakäytännöt ovat erilaisia, myös kansallinen sääntely esim. vakavaraisuussääntelyn siirtymäsäännökset eroavat toisistaan Luottolaitoksilta edellytetty ydinpääoma ei ole tasalaatuista Sisäisten mallien hyväksymiskriteerit eivät ole olleet yhtenäisiä Mitä SSM on tehnyt ja voi tehdä näille asioille? Luottolaitokset samalle viivalle pääomien määrän ja laadun suhteen Kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa Pankkivalvonta tasalaatuiseksi: sekä EKP:n suorassa valvonnassa olevat merkittävät luottolaitokset (SI) että kansallisen valvontavastuun piirissä olevat luottolaitokset (LSI) Luottolaitosten tasavertainen kohtelu: sama prosessi, samat selvitykset, samat vaatimukset Kilpailuetu vakavaraisille, hyvin johdetuille ja laadukkaasti valvotuille luottolaitoksillle Sampo Alhonsuo

52 6. Tunti: Keskustelua, esimerkkejä, kertausta
Sampo Alhonsuo

53 Esimerkki 1 Sampo Alhonsuo

54 Esimerkki 2 Sampo Alhonsuo

55 Esimerkki 3 Sampo Alhonsuo

56 Esimerkki 4 Sampo Alhonsuo

57 Esimerkki 5 Sampo Alhonsuo

58 Tiivistys: kaksi näkemystä
Sääntelyä ja valvontaa muokkaavat eniten finanssikriisit. Tiukentuva sääntely ja muuttuva valvonta ovat vakuutusmaksuja kriisejä vastaan. Kustannukset tulevat nopeasti, hyödyt - jotka ovat kustannuksia suuremmat - tulevat pitkän ajan kuluessa. Sampo Alhonsuo

59 Tiivistys: kertausta Asymmetric information, adverse selection, moral hazard ja principal-agent problem sääntelyn & valvonnan yhteydessä Yhteiskunnan turvaverkko, Mishkinin 10 kohdan lista Prudential, conduct, mikro- ja makrotaso säätelyssä & valvonnassa Vakavaraisuus, likviditeetti ja MREL: mitä ne ovat, miten muuttunut Sääntelyn / valvonnan konservatiivisuus Pankin ja markkinoiden taso vaikutusarvioissa , BKT… Miksi yhteinen pankkivalvonta EU:hun? SSM, JST Sampo Alhonsuo

60 Linkkejä 6 kpl http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Pages/default.aspx
Sampo Alhonsuo

61 Kiitos! Sampo Alhonsuo