Rautatiealan sääntelyelin ja sen rooli markkinoilla

Esitys aiheesta: "Rautatiealan sääntelyelin ja sen rooli markkinoilla"— Esityksen transkriptio:

1 Rautatiealan sääntelyelin ja sen rooli markkinoilla
Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Mervi Kaikkonen, sääntelyelimen päällikkö

2 EU:n rautatiemarkkinoita koskevan sääntelyn kehitys
EU-sääntely on avannut asteittain markkinoita kilpailulle vuodesta 1991 lähtien, jolloin annettiin neuvoston direktiivi yhteisön rautateiden kehittämisestä. Markkinoita koskevaa sääntelyä on laajennettu ja syvennetty asteittain EU:n ns. rautatiepaketeilla Kansainvälinen tavaraliikenne avattiin kilpailulle TEN- verkolla ensimmäisellä rautatiepaketilla vuonna 2001. Tavaraliikenne avattiin kokonaisuudessaan kilpailulle toisella rautatiepaketilla vuonna 2007. EU:n sisäisen kansainvälisen henkilöliikenteen avattiin kilpailulle kolmannella rautatiepaketilla vuonna 2010. Ensimmäisen rautatiepaketin uudelleenlaadinnan myötä annettiin Euroopan neuvoston ja parlamentin yhtenäistä eurooppalaista rautatiealuetta koskeva direktiivi /34/EU.

3 EU:n rautatiemarkkinoita koskevan sääntelyn tavoitteet
Keskeistä rautateitä koskevassa EU-sääntelyssä on ollut rataverkon hallinnoinnin ja liikenteen operatiivisten toimintojen erottaminen toisistaan. Rataverkon hallinnoinnin tasapuolisuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyvä sääntely on syventynyt jatkuvasti, mikä on vahvistanut yhdenmukaisia toimintaedellytyksiä rautatieliikenteen operaattoreille. Kapasiteetin jako, rataverkon käytön hinnoittelu, verkkoselostus, erilaiset palvelut jne. Yleisesti yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen kehittäminen markkinanäkökulmasta tavoittelee kilpailun lisäämistä, sääntelyelinten markkinavalvontaroolin tehostamista sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen lisäämistä rautatiesektorille. Markkinoita koskeva sääntely tulee syvenemään entisestään neljännen rautatiepaketin myötä. Siinä tavoitellaan myös matkustajaliikenteen avaamista kilpailulle kokonaisuudessaan.

4 Yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta annettu direktiivi: suurimmat muutokset sääntelyelimen näkökulmasta Uusia toimijoita. Markkinasääntelyn (erit. kapasiteetinjako, rautatiepalvelut ja hinnoittelu) laajeneminen uusiin toimijoihin (vähintään satamat) Hinnoittelujärjestelmää uudistetaan. Kansallisen infrastruktuurimaksujärjestelmän (ratamaksu ja –vero) muutostarpeet Markkinaviranomaisen rooli vahvistuu. Sääntelyelimen toimivaltuuksien laajentaminen ja riippumattomuuden ja resursoinnin vahvistaminen

5 Miltä uudistus näyttäytyy sääntelyn kokonaisuuden näkökulmasta?
Turvallisuus Kelpoisuus Markkinoita koskeva normisto laajenee ja syvenee Tulossa noin 20 täytäntöönpanosäädöstä. Keskeisimmät aiheet: Toimiluvan kriteeristö Suorat kustannukset Melumaksut Palveluihin pääsy Kapasiteetin hakijoita koskevat vaatimukset Puitesopimukset Suorituskannustinjärjestelmä Sääntelyelinten päätöksenteko Yhteen- toimivuus Rautatie-markkinat

6 Sääntelyelintoiminnan ydinalueet

7 Sääntelyelimen prosessit
Oikaisuvaatimusmenettely Liikenneviraston ratakapasiteetin jakoa sekä ratamaksua koskevat päätökset. Myös yksityisraiteen käytöstä perityt maksut ja niiden perusteet. Erimielisyysasioiden menettely Muut kuin oikaisuvaatimusmenettelyn piiriin kuuluvat rautatielaissa säädetyt asiat, esim. rautatiepalvelut. Ex officio -menettely Kaikissa sääntelyelimen toimivaltaan kuuluvissa asioissa voidaan käynnistää menettely omasta aloitteesta.

8 Mitä verkolle pääsyn ja verkon käyttämisen valvonta on?
Verkkoselostus Kapasiteetinjaon päätökset ja – prosessit Suorituskannustinjärjestelmä ja verkon käytön tehokkuus Puitesopimukset Rataverkon käyttösopimukset Ratamaksut

9 Tämän hetkinen tilanne ja tulevaisuus
Sääntelyelin on vuonna auditoinut Liikenneviraston ratakapasiteetin jakoa koskevat menettelyt ja todennut ne vaatimustenmukaisiksi. Verkolle pääsyyn ja verkon käyttämiseen liittyvät menettelyt tarkastelun alla myös jatkossa. Haaste: uudet toimijat ja vaatimusten laajentaminen koskemaan vähintään TEN-satamia.

10 Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavat palvelut: vähimmäiskäyttömahdollisuuksiin kuuluvat palvelut Vähimmäiskäyttömahdollisuuksiin kuuluvien palvelujen tulee sisältyä ratamaksuun: rautateiden ratakapasiteettia koskevien hakemusten käsittely oikeus käyttää myönnettyä kapasiteettia rautatieinfrastruktuurin käyttö, mukaan lukien verkon risteysasemat ja vaihteet junaliikenteen ohjaus, mukaan lukien merkinanto, liikenteen ohjaus, lähettäminen ja viestinanto sekä tietojen antaminen junien liikkumisesta; sähkönsiirtolaitteiden käyttö kuljetusvirran saamiseksi kaikki muut tiedot, jotka tarvitaan sellaisen liikenteen harjoittamiseen, jota varten kapasiteetti on myönnetty.

11 Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavat palvelut: palveluntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluvat palvelut Palveluntarjoamisvelvoitteen piirissä oleviin palveluihin on annettava tasapuolinen ja syrjimätön pääsy (käyttöoikeus, radan käyttöoikeus ja palvelupaikoissa tarjottavat palvelut) matkustaja-asemat, niihin kuuluvat rakennukset ja muut tilat, mukaan lukien matkatietopalvelut ja soveltuvat tilat lipunmyyntipalveluille tavaraliikenneterminaalit järjestelyratapihat ja junanmuodostuslaitteet, mukaan lukien vaihtotyölaitteet varikkosivuraiteet huoltotilat, lukuun ottamatta perusteellisen huoltopalvelun tiloja, jotka on tarkoitettu suurnopeusjunien tai muuntyyppisen erityisiä tiloja edellyttävän liikkuvan kaluston huoltoon

12 Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavat palvelut: palveluntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluvat palvelut (jatkuu) muut tekniset laitteet, mukaan lukien puhdistus- ja pesulaitteet rautatietoimintaan liittyvät meri- ja sisävesisatamien varusteet taukotilat tankkauspalvelut ja polttoaineen toimittaminen näihin palveluihin, josta perittävät maksut on erotettava laskuissa polttoaineen tankkauksesta perittävistä maksuista. Lisäksi palveluntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluvat rautatie- järjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain 23 §:n mukaisen oppilaitoksen antamat koulutuspalvelut tulee tarjota tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla kaikille rautatielaissa tarkoitetuille toiminnanharjoittajille, jos koulutus on tarpeellinen turvallisuustodistuksen tai toimiluvan myöntämistä koskevien edellytysten täyttämiseksi. Korvauksen oltava tasapuolinen ja kohtuullinen.

13 Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavat palvelut: lisä- ja oheispalvelut
Lisä- ja oheispalveluihin ei kohdistu palveluntarjoamisvelvoitetta, mutta jos palvelupaikan ylläpitäjä tarjoaa ao. palvelua jollekin toiminnanharjoittajalle, sen on tarjottava sitä myös muille syrjimättömästi. Lisäpalveluja ovat mm: kuljetussähkövirta, josta perittävät maksut on erotettava laskuissa sähkönsiirtolaitteiden käytöstä perittävistä maksuista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2009/72/EY soveltamista; matkustajavaunujen esilämmitys; yksilölliset sopimukset, jotka koskevat: vaarallisten aineiden kuljetusten valvontaa tai erikoiskuljetusten avustamista liikenteessä. Oheispalveluja ovat mm: televiestintäverkkojen käyttömahdollisuus; liikkuvan kaluston tekninen tarkastus; lipunmyyntipalvelut matkustaja- asemilla; perusteelliset huoltopalvelut, joita tarjotaan huoltotiloissa, jotka on tarkoitettu suurnopeusjunien tai muuntyyppisen erityisiä tiloja edellyttävän liikkuvan kaluston huoltoon.

14 Mitä palveluvelvoitteen ja siihen liittyvän hinnoittelun valvonta on?
Palveluvelvoitteessa arvioidaan a) sitä, onko palveluihin pääsyssä (palvelujen tarjonnassa) syrjiviä ehtoja tai käytäntöjä ja b) noudatetaanko hinnoittelussa sitä koskevia sääntöjä. Hinnoittelusäännöt ja kustannusvastaavuus Hinnoittelun peruste: tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset + kohtuullinen voitto Palvelun tarjoamiseen (palveluihin pääsyyn) liittyvät käytännöt ja ehdot Syrjimätön ja hinnoittelusääntöjen mukaisesti tarjottu palvelu

15 Sääntelyelimen päätöksenteko
Sääntelyelimen päätöksentekoon kohdistuu määräaikoja. Sääntelyelimellä laaja tiedonsaantioikeus (oikeus varmistaa pyyntöihin vastaaminen rautatielain mukaisilla seuraamuksilla). Erimielisyysasioissa ensisijaisena ratkaisukeinona sovittelu. Sääntelyelimen päätös sitoo kaikkia asianosaisia ja sääntelyelin voi varmistaa päätöstensä noudattamisen rautatielain mukaisilla seuraamuksilla. Oikaisuvaatimusasioissa muutosta haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen, muissa asioissa saa hakea muutosta valittamalla markkinatuomioistuimeen.

16 Sääntelyelimen EU-yhteistyö
IRG – Independent Rail Regulators’ Group – Rail Rail Market Monitoring Scheme (RMMS) – työryhmä Seuraa unionin rautatiemarkkinoiden kehitystä Direktiivin 57 artiklassa tarkoitettu yhteistyöverkosto ENRRB Vetovastuu komissiolla (komissio on verkoston jäsen) Itsenäinen, oikeudellisesti tunnustettu asema Päätöksenteon yhteensovittaminen ja yhtenäinen EU-lainsäädännön tulkinta, raportointi komissiolle SERAC Komitologiakomitea Täytäntöönpanosäädökset

17 Kiitos!