VAIHTOEHTOISET KOMMUNIKAATIOMENETELMÄT

Esitys aiheesta: "VAIHTOEHTOISET KOMMUNIKAATIOMENETELMÄT"— Esityksen transkriptio:

1 VAIHTOEHTOISET KOMMUNIKAATIOMENETELMÄT
Mitä on AAC? tulee englanninkielisistä sanoista ”augmentative and alternative communication” = puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi on yleisnimitys kommunikointikeinoille, joita käytetään puhutun kielen täydentämiseksi, tukemiseksi tai korvaamiseksi tavallisimmat AAC:n keinot ovat viittomat, kuvat ja blisskielen käyttäminen, kirjoittaminen, piirtäminen kommunikoinnin apuvälineitä ovat laitteet / välineet, joihin kommunikoinnissa tarvittavat merkit on koottu _> esim. kommunikointitaulut/-passit, puhelaitteet/kommunikaattorit, tietokoneavusteiset kommunikointiohjelmat/kuvakepohjaiset ohjelmat, ruutunäppäimistöohjelmat, puhesynteesiohjelmat, Bliss –työkaluohjelma kommunikointiapuvälineiden hankinta kuuluu ensisijaisesti terveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutukseen -> arvioinnista ja hankinnasta vastaavat terveyskeskukset ja keskussairaalat

2 VAIHTOEHTOISET KOMMUNIKAATIOMENETELMÄT
Kenelle AAC? kun ihminen ei pysty tai opi puhumaan vaikeasti puhehäiriöinen henkilö, joka opettelee puhumaan tai tarvitsee keinoa puheen ymmärrettävyyden ja ymmärtämisen parantamiseksi tarve voi olla pysyvä tai väliaikainen moniin lääketieteellisiin diagnooseihin liittyy myös puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöitä (synnynnäiset syyt tai eri iässä saadut vauriot), toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi Puhevammaisuus Vaikeasti puhevammaisella henkilöllä tarkoitetaan kuulevaa ihmistä, joka ei arkitilanteessa tule vamman tai sairauden vuoksi puheellaan ymmärretyksi tai ei ymmärrä puhetta (Pulli, Hämäläinen, Helén 2001) Liittyy yleensä neurologiseen tai muuhun sairauteen tai vammaan, joka voi olla synnynnäinen tai aikuisiällä saatu: kehitysvammaisuus, autismi, CP-vamma, etenevä neurologien sairaus, aivotoiminnan häiriö/aivohalvaus, afasia, kielenkehityksen erityisvaikeus/dysfasia, puhe-elimistön vaurio Suomessa arvioidaan olevan vaikeasti puhevammaisia ihmisiä 0,3-0,5% väestöstä

3 KOMMUNIKOINNIN HÄIRIÖIDEN SYITÄ
kommunikointihäiriöiden diagnoosi annetaan usein puhehäiriön oireen mukaan puhe-, kieli- tai muu kommunikoinnin häiriö voi johtua erilaisista synnynnäisistä syistä tai eri iässä saaduista vaurioista -> kehitykseen vaikuttaa lukuisia sisäisiä tai ulkoisia tapahtumia ja usein vaikea/mahdoton määritellä tarkasti kehityksen myötä ilmeneviä häiriön syitä -> useimmiten vaikeat puheen ja kielen kehityksen häiriöt näyttävät liittyvän aivojen toiminnan poikkeavuuteen/häiriöön -> kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti oireen, sen aiheuttaman haitan ja kuntoutujan henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan

4 KOMMUNIKOINNIN HÄIRIÖIDEN SYITÄ
Tavallisimmat synnynnäiset puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt: puheen tai kielen viivästyminen äännevirheet puheen sujuvuuden häiriöt varhaisen kielen kehityksen erityisvaikeudet, dysfasia lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet mutismi Tavallisimmat myöhemmällä iällä saadut puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöt: äänihäiriöt afasia dysartria Tavallisimmat sairaudet ja vammat, joiden yhteydessä esiintyy puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöitä: CP-vamma, dysartria/puheen epäselvyys, syömis- ja nielemisvaikeudet/dysfagia kehitysvammat suun alueen rakenteelliset poikkeavuudet: suu- ja kitalakihalkiot, suusyöpä autismi, aspergerin oireyhtymä aistivammat, erityisesti kuulovamma, muistisairaudet, dementia

5 VUOROVAIKUTUS / KOMMUNIKAATIO
Vuorovaikutukseen tarvitaan kaksi ihmistä, jotka ovat aidosti läsnä ja kiinnostuneita toisistaan Tuottaa iloa kummallekin, kokemusten jakamista Kaikilla ihmisillä on tarve olla vuorovaikutuksessa Kaikissa arjen tilanteissa on mahdollisuus vuorovaikutukseen ja yhdessä toimimalla kontakti toiseen ihmiseen syntyy luontevasti Yhteiset elämykset ja kokemukset ovat vuorovaikutuksen perusta ja pohja toisen ymmärtämiselle Kun toisella osapuolella on vaikeuksia ilmaista itseään ja ottaa osaa vuorovaikutukseen, niin työntekijä toimii osaavana kumppanina, joka vaatii: - kykyä asettua toisen asemaan ja hänen arvostaminen vuorovaikutuskumppanina - aitoa pysähtymistä havainnoimaan toisen ilmauksia ja ajatuksia ne huomioiden - innostusta, halua ja taitoa käyttää erilaisia kommunikointimenetelmiä - kannustaa ja antaa aikaa toisen osallistua sekä ohjata omalla tavallaan kommunikaatiotilannetta sekä opettaa / ohjaa / tukee kommunikointimenetelmien käytössä - omien kommunikaatio- / vuorovaikutustaitojen kehittäminen - tärkeintä yhteyden löytäminen ja ylläpitäminen toiseen ihmiseen - tärkeä osa kommunikaatiota puheen rinnalla on olemuskieli: eleet, ilmeet, äänensävyt, asennot, liike, toiminta

6 Kommunikaatiomenetelmien käytöstä
Puhevammaisella henkilöllä on oikeus tulkkipalveluun kuten kuulovammaisella ja kuulonäkövammaisellakin henkilöllä Tulkkipalvelusta tiedottaminen ja sen saannista päättäminen; järjestäminen on siirtynyt Kelalle. Henkilöllä on oikeus saada tulkkipalvelua vähintään 180t/vuodessa.

7 Kommunikaatiomenetelmien käytöstä
Esineet asioiden ilmaiseminen toiminnan kautta -> esineen ojentaminen osoittaa mitä henkilö haluaa tai ojentamalla henkilölle esineen kerrotaan mitä tapahtuu seuraavaksi; esim. päiväjärjestys voidaan kuvata esineillä -> tilanteen hahmottaminen ja ennakointi esineet toimivat symboleina, joilla voidaan ilmaista asioita (esim. iäkkäillä ihmisillä voidaan käyttää muistelussa/lähimuistelussa) Ilmeet, eleet, kehonviesti, olemuskieli Ovat osa ihmisen luonnollista kommunikaatiota Äänellä voi tehostaa vaikutusta, vaikka puhetta ei olisikaan Eleet puheen rinnalla -> helpottaa viestin ymmärtämistä ja henkilö voi selkiinnyttää ilmaisuaan eleiden avulla Toiminnan avulla kommunikointi Asian voi kertoa tekemällä sen, yhdessä tekemällä esim. ohjata kädestä jääkaapille, kun henkilö haluaa juotavaa Ilmaisu on yhteydessä konkreettiin tilanteeseen

8 Tukiviittomat Tukiviittomien käyttöön liittyy aina puhe tai puheen tapailu ääneen Tukiviittomina käytetään kuurojen viittomakielen merkkejä tai itse luotuja merkkejä -> puhutusta viestistä viitotaan sisällön kannalta olennaisimmat sanat (ns. avainsanat) Viittomilla voidaan ilmaista myös abstrakteja asioita Tukiviittomat ovat kokonaisvaltaista viestintää, johon kuuluvat puhe, ilmeikäs olemuskieli, osoittaminen, äänensävyjen vaihtelut Voidaan käyttää muiden kommunikointikeinojen rinnalla, kuten kuvien tai kirjoituksen rinnalla Tukiviittomat lisäävät henkilön puheyrityksiä ja puheen kehitystä -> jos puhe kehittyy, se syrjäyttää viittomat; joillekin tukiviittomat ovat pysyvä kommunikointikeino -> tärkeää aloittaa tarpeeksi varhain Viitottu puhe Puhutun kielen sanatarkkaa kääntämistä viittomiksi Viittomat tuotetaan perusmuodossa, puhutun kielen mukaisessa järjestyksessä ja samanaikaisesti puheen kanssa Tarvittaessa voidaan käyttää apuna sormiaakkosia -> on huuliltaluvun tukimenetelmä, jossa käytetään viittomakielen sormiaakkosia -> jokaisen sanan alkukirjain näytetään sormiaakkosilla tai koko sana sormitetaan

9 Viittomakieli Ei ole puhetta tukeva tai korvaava kommunikointimenetelmä, vaan kuurojen ihmisten äidinkieli Viittomakielessä on oma kielioppinsa, ja sen taivutusmuodot ja sanajärjestys ovat erilaiset kuin puhutun kielen Käytöltään viittomakieli ei poikkea puhutusta kielestä -> tuotetaan käsien, suun ja vartalon liikkeillä sekä ilmeillä ja vastaanottavan näön avulla (voi tuottaa ja nähdä samanaikaisia viestejä) Viittomakieli ei ole kansainvälinen kieli, jokaisessa maassa on yleensä yksi kansallinen viittomakieli Viittomakielessä on murre-eroja, vanhat ja nuoret voivat käyttää eri viittomia, slangisanoja; pienelle lapselle viitotaan eri tavalla kuin aikuiselle

10 Kommunikaatiomenetelmien käytöstä
Kirjoittaminen ja valmiiksi kirjoitetut sanalistat Luku- ja kirjoitustaitoinen puhevammainen henkilö voi kommunikoida kirjoittamalla -> kynällä tai kirjoittamisen apuvälineellä (esim. erilaiset hiiriratkaisut, näppäimistöt tietokoneella, kommunikaattori) Jos käsien käyttö on vaikeaa, voidaan käyttää aakkostaulua -> sanat muodostetaan kirjain kirjaimelta osoittaen tai katseella Voidaan hyödyntää myös valmiita sanalistoja tai lauseita -> sanojen lukeminen tai osoittaminen Piirtäminen, Nopea piirroskuvakommunikointi (Quick Drawing Communication System) Blisskieli Graafinen symbolijärjestelmä, jolla voidaan ilmaista asioita kuten kirjoituksellakin Käyttö ei edellytä luku- tai kirjoitustaitoa Symbolin merkitys on kirjoitettu sen yhteyteen, joten vastaanottaja voi lukea viestin, vaikka ei tunne symboleja

11 Kuvat Suomessa käytössä esim. PCS-kuvat (Picture Communication Symbols) ja Pictogrammeja ja Bliss-symbolikieli. Voi käyttää mitä tahansa kuvia (valokuvat, lehdistä leikattuja tai itse piirrettyjä kuvia) Mietitään yksilöllisesti mitä ihminen tarvitsee kommunikointiinsa -> kuvakansiot, kommunikointitaulut, kommunikointipassit Kommunikointi tapahtuu kuvia osoittamalla / näyttämällä Puhe aina kuvakommunikoinnin rinnalla; kuvat toimivat myös puheen ymmärtämisen ja muistamisen tukena. Kuvat ilmaisun välineenä -> mitä haluaa, valintojen tekeminen, kuvavaraston oltava riittävän laaja; monimutkaisten käsitteellisten asioiden ilmaiseminen kuvin on hankalaa, jolloin jos mahdollista voi rinnalla käyttää kirjoittamista; toiset siirtyvät kuvakielestä Bliss-kieleen. Kuvastot suunnitellaan yksilöllisesti -> käyttäjän ikä, muisti, ymmärryskyky, tarkkavaisuus, näkö, hahmottaminen, motoriikka huomioiden Yksinkertainen kansio koostuu irrotettavista kuvista (voidaan rakentaa lauseita ) ja kansiot, joissa kiinteät kuvat, jolloin puheen rinnalla osoitetaan henkilölle kansiossa olevia kuvia Mitä paremmin ymmärtää syy-seuraussuhteita ja kuvien merkitystä kommunikoinnissa, sitä motivoituneemmin käyttää kuvia

12 Käyttäjäryhmät henkilöitä:
Selkokieli Suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä. Käyttäjäryhmät henkilöitä: 1. joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä 2. joilla on kielellisiä vaikeuksia (lukivaikeus, dysfasia) 3. Joiden kehitys on viivästynyt (kehitysvammaiset henkilöt; laaja-alaiset oppimisvaikeudet) 4. joilla on autismin kirjoon liittyviä oppimisvaikeuksia 5. joilla on aivoverenkierron häiriö (afasia) 6. joilla on muistihäiriö (dementoituneet henkilöt) ja hyvin iäkkäät henkilöt 7. joka opettelevat suomea toisena tai vieraana kielenä