Opetusala humanitaarisessa työssä

Esitys aiheesta: "Opetusala humanitaarisessa työssä"— Esityksen transkriptio:

1 Opetusala humanitaarisessa työssä
Kuvat: Johanna Kurki ja Tuomas Väisänen, Kirkon Ulkomaanapu. Kartat: Map Action Johanna Kurki Kirkon Ulkomaanapu

2 Miksi koulutusta pitäisi tukea katastrofeissa?

3 →Koska jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen.
Yleissopimus lapsen oikeuksista, 28 artikla: ”Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta” Tämä oikeus pätee myös konflikti- ja katastrofitilanteissa. →Koska yhteisöt priorisoivat koulutuksen katastrofitilanteissa.

4 →Ilman koulutusta lapsilta ja nuorilta itseltään puuttuu mielekäs toiminta ja oppimis-mahdollisuudet. →Katastrofitilanteessa yhteisöjen toiminnat ja palvelut usein keskeytyvät ja normaalit suojaverkot saattavat hajota.

5 →Ilman koulutoimintaa toimeentulo-mahdollisuudet heikkenevät.

6 →Mitä pidemmän ajan lapset ja nuoret ovat poissa koulusta sitä todennäköisempää on, etteivät he enää koskaan palaa kouluun. →Tästä seuraa riskejä koko yhteiskunnan kehitykselle pitkällä tähtäimellä.

7 → Lastensuojelulliset riskit lisääntyvät:
Lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta lisääntyy. Lapsiavioliitot yleistyvät. Riski lapsikaupan uhriksi joutumisesta kasvaa. Laiton lapsityövoiman käyttö lisääntyy.

8 →Psykososiaalinen kuormitus kasvaa.

9 Tästä kaikesta huolimatta…
Opetussektorin saama tuki oli vain 1.4% kaikesta humanitaarisesta rahoituksesta vuonna 2012 Vuonna 2014 vain 1 % Vain yksi neljäsosa koulutoiminnan tarvitsemasta rahoituksesta saatiin kokoon Koulutus on vähiten rahoitettu sektori 5 päärahoittajamaata ovat Japani, USA, Hollanti, Ruotsi, Norja

10 Harjoitus: Case Nepal

11 Tuhoisat maanjäristykset 25.4. ja 12.5.2015

12 Lähes 9000 ihmistä kuollut. Yli puoli miljoonaa rakennusta tuhoutunut ja 260000 vaurioitunut.

13 Yli 36000 luokkahuonetta täysin tuhoutunut
Yli luokkahuonetta täysin tuhoutunut. Yli miljoonalla lapsella ei ole luokkahuonetta, jossa jatkaa koulutyötä.

14 Ryhmätyö: Ryhmä 1: Opettaja Thula Durlungissa maaseutukoulussa. Kotoisin kahden päivän matkan päästä Pokharasta. Asuu Thula Durlungissa hostellissa. Ryhmä 2: Kathmandulainen 9-vuotias koulupoika, joka asuu äitinsä, isänsä ja 4-vuotiaan veljensä kanssa. Vanhemmilla on pieni kauppa, jonka avulla he takaavat toimeentulon ja pystyvät tukemaan lasten koulutusta. Ryhmä 3: Maaseudulla Gimdin kylässä asuva 11-vuotias koulutyttö, joka asuu vanhempiensa ja 2-vuotiaan pikkusiskon kanssa. Ryhmä 4: Bhaktapurissa juuri ammattikoulussa putkimiehen opinnot aloittanut 18-vuotias poika, joka on kotoisin parin päivän matkan päästä Länsi-Nepalista. Kotikylässä asuu isä, äiti ja neljä nuorempaa sisarusta.

15 Eläytykää henkilön elämäntilanteeseen ja piirtäkää aikajana henkilön tavallisesta arkipäivästä ennen maanjäristystä. Mitä tapahtuu aamulla, päivällä, iltapäivällä, illalla, yöllä jne. Aikaa 10 minuuttia.

16 Maanjäristys iskee 25. huhtikuuta
Maanjäristys iskee 25. huhtikuuta. Yksi viikko maanjäristyksestä on kulunut. Tilanne: Ryhmä 1: Thula Durlungissa työskentelevän opettaja on hengissä. Koulurakennus on osittain romahtanut. Majoituspaikkana toimiva hostelli on täysin romahtanut. Opettaja ei ole saanut yhteyttä Pokharassa asuvaan perheeseensä. Ryhmä 2: Kathmandussa asuvan koulupojan koti ja sen yhteydessä oleva kauppa on romahtanut. Perheenjäsenet ovat hengissä, mutta kotia ei enää ole. He asuvat isolla jalkapallokentällä telttaleirissä. Yhdessä teltassa majoittuu 20 ihmistä. Pojan koulurakennus on romahtanut. Ryhmä 3: Gimdissä asuvan koulutytön koti on romahtanut. Karjasuoja on säilynyt pystyssä. Vanhemmat yrittävät kunnostaa karjasuojasta asuinkelpoista rakennusta. Kaikki aika menee rakennusmateriaalien hankintaan ja vanhemmat ovat paljon poissa kotoa. Ryhmä 4: Bhaktapurissa juuri ammattikoulun aloittanut poika asuu koulun hostellissa, joka selvisi maanjäristyksestä. Hostellista on tullut myös hätämajoituskeskus. Poika ei ole saanut yhteyttä kotikylässä olevaan perheeseen.

17 Eläytykää henkilön elämäntilanteeseen ja piirtäkää aikajana henkilön päivänkulusta maanjäristyksen jälkeen (maanjäristyksestä kulunut noin yksi viikko). Mitä tapahtuu aamulla, päivällä, iltapäivällä, illalla, yöllä jne. Aikaa 10 minuuttia.

18 Kirkon Ulkomaanavun työ Nepalissa maanjäristysten jälkeen
1) UM:n rahoituksella tarvikejakelu paikallisten yhteistyö-kumppaneiden kautta: pressuja, ruokatarvikkeita, hygienia-pakkauksia.

19 Viisi lapsiystävällistä tilaa perustettiin Bhaktapuriin ja Lalitpuriin.

20 Tarvekartoitus ja koordinointi opetussektorilla
Osallistuminen kansalliseen opetusalan klusteriin; Osallistuminen piirikuntatason opetusalan klustereihin.

21 Rahoitushakemuksen tekeminen opetusalan hanketta varten.
Neuvotteleminen rahoituksesta yhteistyökumppaneiden kanssa.

22 Tavoitteena rakentaa 250 väliaikaista koulua Kathmandun, Bhaktapurin ja Lalitpurin piirikuntiin.

23 Työvoiman hankkiminen: Koulurakennuskoordinaattori ja opetusalan asiantuntija Suomesta, paikalliset insinöörit Nepalista. Toimiston johtajana nepalilainen Lila Bashyal. Asiantuntija-apua KUA:n suomalaisilta osaajilta (mm. Minna Peltola).

24 Materiaalihankinnat: bambua, pressuja, aaltopeltiä, bambumattoja.

25 Bambumaton käyttökelpoisuuden testaamista paikallisella ammattikoululla.

26 Paikallisten yhteisötyöntekijöiden kontaktointi ja rekrytointi rakennusalueilla. Rakennustöiden aloittaminen.

27 Työvoiman palkkaaminen yhteisöistä päiväpalkalla.

28 Takaisin kouluun -kampanjasta tiedottaminen

29 Tiedottamisen ohella tiedon kerääminen kyläyhteisöistä (mm
Tiedottamisen ohella tiedon kerääminen kyläyhteisöistä (mm. vessojen tilanne).

30 Unicefilta saatujen koulutarvikkeiden varastointi ja jakelun logistinen suunnittelu.
Materiaalit: - Early Childhood Development kit (ECD kit) - School in a box kit - Recreational kit

31 Oppimateriaalien jakelu väliaikaisiin kouluihin.

32 Opettajien ja kouluyhteisöjen kouluttaminen materiaalien käyttöön.

33 Tiedonkeruu kouluilta kyselylomakkeiden avulla.

34 Nauttiminen työn tuloksista
Nauttiminen työn tuloksista! Kuva-aineistojen ja haastattelumateriaalien kerääminen tiedotusta varten.

35 Opetusvirastojen henkilökunnan kouluttaminen: valmiussuunnittelu mahdollisten tulevien katastrofien varalle, psykososiaalinen tuki, oppijakeskeiset opetusmenetelmät.

36 Saamansa koulutuksen avulla opetusvirastojen henkilökunta kouluttaa yli 500 opettajaa kouluissa. Kirkon Ulkomaanapu monitoroi työtä.

37 Lisätietoja http://www.ineesite.org/en/
Inter-Agency Network for Education in Emergencies (INEE) YK:n koulutuksen globaaliklusteri