”The more people can see it, the more impact research can have.”

Esitys aiheesta: "”The more people can see it, the more impact research can have.”"— Esityksen transkriptio:

1 ”The more people can see it, the more impact research can have.”
ATT-osaajakoulutus , Jyväskylän yliopisto Koulutuskokonaisuus 4: Tutkimustulosten avoin julkaiseminen Työpaja 4: Rinnakkaistallentamisen edistäminen ja organisaation julkaisupolitiikka ”The more people can see it, the more impact research can have.” Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa

2 Miksi OA? Julkisin varoin tehty tutkimus ei ole julkisesti käytettävissä. Tietoa ei voida hyödyntää.
Tutkija tekee työn, antaa sen ilmaiseksi kustantajalle, ostaa takaisin (jos on varaa) – ja kustantaja tekee voitot

3 Avoimen tieteen avulla 1,9 % BKT-kasvu vuoteen 2020
EU-maiden mahdollisuudet vaurastumiseen nojaavat nimenomaan avoimen tieteen tuomiin mahdollisuuksiin. Ajatuksena on, että parempi pääsy tietoon innovoi, yritysideoita syntyy ja tuotekehittely on helpompaa (Burgelman, EC, 2015).

4 Citizen science = tieto kuuluu kaikille
Tieteen perusolemus on olla avointa ja luoda hyvinvointia. Tieto on julkinen hyödyke. Yhä suurempi osa kansalaisista korkeasti koulutettuja. Kehittyvien maiden tiedon tarve, yliopistojen ulkopuolella toimivat tutkijat, virkamiehet, jne.

5 AKATEEMINEN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS
Impact Factor Viittausmäärät H-indeksi Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sosiaalinen vaikuttavuus = Tutkimuksen ”todellinen” vaikuttavuus Paransiko palveluita tai yrityselämää? Aiheuttiko keskustelua? Vaikuttiko yhteiskunnan kehittämiseen? YHTEIS- KUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Yksilöt, yhteiskunta, päätökset, jne. UUTTA: Altmetriikka kertoo tutkimuksen herättämästä keskustelusta.

6 Avoimuus ON kilpailuetu.
Tutkija hyötyy. Yliopisto hyötyy. Suomi hyötyy. Avoimuus ON kilpailuetu. ’Helppo’ tapa nostaa ranking-sijoituksia. Miksi yleensäkään tehdä tutkimusta, jos ei halua sen näkyvän? Tutkimuksen teon lähtökohta on edistää hyvinvointia, ratkaista ongelmia. Suomessa käytetään OECD-maista eniten rahaa tutkimukseen (R&D)/BKT. Kuitenkaan panostus ei näy kansainvälisissä näkyvyysmittauksissa. Miksi? Lähde: Batelelle (2014): R & Magazine, International Monetary Fund, World Bank, CIA Fact Book, OECD

7 Avoimen julkaisemisen vaihtoehdot
Gold OA Tutkija julkaisee OA-lehdessä (lukijalle ilmainen) APC-maksu; ~ euroa (Myös 0 euron lehtiä) Artikkeli on heti avoin. Kallein mahdollinen! Huolestuttavan yleinen. Gold OA Tutkija julkaisee ns. hybridilehdessä. (Osa artikkeleista OA, muuten tilausmaksu.) APC-maksu; ~ euroa + lehden tilausmaksu = kaksoismaksu! Maksetut artikkelit avoimia heti. (Muu osa ei.) Halvin mahdollinen (maksuton). Reunaehtoja on mutta ajaa asiansa. Green OA Tutkija tallentaa artikkelin final draft –version (aka AAM) julkaisuarkistoon Artikkeli avautuu julkaisuarkistossa avoimeksi heti tai embargon jälkeen. Tutkija julkaisee tilausmaksullisessa julkaisussa

8 Rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan, että tutkijat tallentavat tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistut artikkelinsa (final draft -versiot) myös oman organisaationsa avoimeen julkaisuarkistoon. Rinnakkaistallenteet ovat verkossa maksutta kaikkien saatavilla. Tallennettava versio yleensä ns. final draft ja embargo yleinen Luvanvaraista, mutta valtaosa kustantajista suhtautuu myönteisesti

9 Rinnakkaistallentaminen halvin ja helpoin
Rinnakkaistallentaminen halvin ja helpoin. Yliopiston oma julkaisu-arkisto tai alan arkisto. Pysyvä tunniste, pitkäaikaissäilytys. Lähes 80 % kustantajista sallii. Embargo yleinen, mutta ei ollenkaan kaikissa. Embargo ei ole este, vain hidaste. Embargo kuluu nopeasti ja ns. ”tieteellinen kommunikointi” sallittua senkin aikana. Hyvä hakukoneindeksoituvuus. HUOM. Monessa mielessä parempi vaihtoehto kuin esim. Academia.edu tai ResearchGate. Julkaisuarkisto täyttää myös OKM:n rt-kriteerit.

10 Korkea Jufo-taso ei poissulje mahdollisuutta maksuttomaan avoimuuteen Embargo ei ole este, embargo on hidaste. Final draft sisällöllisesti lopullisen veroinen. Artikkelit, joissa on embargo keräävät embargo-viiveestä huolimatta paljon viittauksia (Laakso & Björk, 2013). (Yleinen harhaluulo)

11 Hybridi-julkaisemiseen ei edes saisi olla varaa.
Tutkijat etääntyneet kokonaiskustannuksista. Kustantajien unelmamalli: Lehden tilausmaksu + APC-maksut = Double-dipping Maksuja hankala seurata. Avoimuutta ei aina selvästi merkitä. Lisää epätasa-arvoa. Iso-Britanniassa yksistään Elsevierille ja Wileylle on ( ) maksettu noin 2 miljoonan edestä APC-maksuja 55 eri institutuutiosta. Briteissä tehtiin v kansallinen linjaus, ns. Finch report, missä Golden OA -vaihtoehtoa suositeltiin ensisijaisena OA-reittinä. (Source: RCUK, 2015)

12 Hallinnolliset kustannukset/artikkeli Golden/Green
Kirjoittaja: 24 £ 31 min Valmistelu: 43 min Maksut/ hallinnointi: 17 £ 30 min Loppuun saattaminen: 16 £ 81 £ 134 min Hallinnolliset kustannukset/artikkeli Golden/Green Kirjoittaja: 14 £ 16 min Kirjasto/luvat, muut tarkistaminen 12 £ 20 min Tallentaminen: 7 £ 12 min 33 £ 48 min (SPARC, 2015)

13 JY:n malli Yhdistää tutkimustiedon raportoinnin ja rinnakkaistallentamisen yhtenäiseksi prosessiksi. Julkaisutietojen keskitetty kirjaaminen Kirjasto huolehtii lupien tarkastamisesta Kirjaston ylläpitämä JYX-julkaisuarkisto Kirjasto myös aktiivisesti pyytää tiedostoja, ellei niitä ole lähetetty Rehtorin OA-linjaus: avointa julkaisemista edellytetään Tutkija ”mini-ilmoittaa” uudesta julkaisusta kirjastoon ja lähettää samalla julkaisun final draft -tiedoston.

14 Tutkijalle mahdollisimman helppo (tämän helpommaksi prosessia ei saa)
Ei maksa mitään Ei vie aikaa kuin muutaman minuutin (vrt. some-postauksiin käytetty aika) Tulokset Rinnakkaistallentamisen moninkertaistuminen. Aloitusvaiheessa JYX-tallenteita oli n. 700 (usean vuoden ajalta), nyt kpl. (Joskin kyseenalaistus: Hybridiartikkelit) Olennaista on kysyä mikä estää tutkijoita toteuttamasta linjaa vieläkin enemmän?

15 Edistäviä asioita (1/2) Tiedottaminen
Person to person Konkreettinen/kontekstiin sidottu (=artikkelikohtainen) tehokkain, joskin aikaa vievin Tallennuksen mahdollisimman helpoksi tekeminen Keskitetty kirjaaminen Lupatarkastukset kirjaston (ei tutkijan) vastuulle Kustannustietoisuuden lisääminen Julkaisuarkiston ominaisuuksien parantaminen Tutkijaprofiilit (vrt. Academia.edu) Näkyvyyden osoittaminen (viittaukset; latausmäärät; altmetriikka) Tutkimuksen ”boostaaminen”; some-tiedotus tallennetuista

16 Edistäviä asioita (2/2) Kansallinen OA-linjaus
Kansainvälisten OA-linjausten seuraaminen/tiedottaminen Esim. Britannian Research Excellence Framework (REF): vuoden 2020 arviointiin vain avoimet julkaisut; painottaa nimenomaan rinnakkaistallentamista (Green OA) Siirtyminen kansallisiin ja/tai alakohtaisiin arkistoihin? Pilottilaitokset OA-lähettiläät : tutkijapromoottorit, mielipidevaikuttajat Palkitseminen Megalehdet Muuta?

17 Kiitos! Työryhmän vetäjänä Marja-Leena Harjuniemi
Informaatikko / Jyväskylän yliopisto

18 Lähteitä The Reckoning: An Analysis of Wellcome Trust Open Access Spend 2013 – 14 (3 March 2015) Review of the implementation of the RCUK Policy on Open Access (March 2015) Publishers share £10m in APC payments’, Times Higher Education (16 April 2015) London Higher; Sparc Europe (2015). Counting the Costs of Open Access : the Estimated Cost to UK Research Organisations of Archieving Compliance with Open Access Mandates in 2013/2014. Report prepared by Research Consulting. Laakso, M. and Björk, B.-C. (2013), Delayed open access: An overlooked high-impact category of openly available scientific literature. J. Am. Soc. Inf. Sci., 64: 1323–1329. doi:  /asi.22856