Teknologiateollisuuden osaajat

Esitys aiheesta: "Teknologiateollisuuden osaajat"— Esityksen transkriptio:

1 Teknologiateollisuuden osaajat
Minna Jokinen

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala… Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB (Rautaruukki Oyj)… Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, Bilot, CGI, Codebakers, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto… Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Wärtsilä… Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP...

3 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus tietoliikennelaitteet, instrumentit, sähkökoneet liikevaihto (2014): 15,1 mrd euroa henkilöstö (2014): Metallien jalostus terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmikaivokset liikevaihto (2014): 9,2 mrd euroa henkilöstö (2014): Tietotekniikka-ala tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot liikevaihto (2014): 10,0 mrd euroa henkilöstö (2014): Kone- ja metallituoteteollisuus koneet, metallituotteet, kulkuneuvot liikevaihto (2014): 27,2 mrd euroa henkilöstö (2014): Suunnittelu ja konsultointi teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut liikevaihto (2014): 5,0 mrd euroa henkilöstö (2014):

4 Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa
50 % Suomen koko viennistä. 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on yli jäsenyritystä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus kone- ja metallituoteteollisuus metallien jalostus suunnittelu- ja konsultointiala tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 75 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 %:sta Suomen koko viennistä. Tuotteista yli 70 % menee globaaleille markkinoille. Ala työllistää suoraan henkilöä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.

5 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2013
Tavaravienti yhteensä 24,8 mrd. euroa* Länsi-Eurooppa 11,4 mrd. € 46,1 % Pohjois-Amerikka 2,2 mrd. € 8,8 % Keski- ja Itä-Eurooppa 4,9 mrd. € 19,6 % Lähi- ja Keski-Itä 0,7 mrd. € 2,8 % Afrikka 0,5 mrd. € 2,1 % Aasia 4,1 mrd. € 16,5 % Etelä- ja Väli-Amerikka 1,0 mrd. € 4,1 % *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus

6 Teknologiateollisuuden henkilöstön tutkinnot 1990-2011
Teknologiateollisuus pl. Suunnittelu- ja konsultointiala. Toimialaluokitus 2002 Jatkotutkinto eritelty vain vuonna 2007 Teknologiateollisuuden kaikki toimialat 2007- ml. suunnittelu- ja konsultointiala Toimialaluokitus 2008 Lähde: Tilastokeskus

7 Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusalat 2011
Lähde: Tilastokeskus

8 Teknologiateollisuuden osuus eräiden tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajana 2011 (osuus, %) Tutkinto (työllisiä teknologiateollisuudessa) Lähde: Tilastokeskus

9 Teknologiateollisuuden osuus eräiden tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajana 2011 (osuus, %) Tutkinto (työllisiä teknologiateollisuudessa) Lähde: Tilastokeskus

10 Eräitä teknologiateollisuudelle keskeisiä tutkintoja suorittaneiden sijoittuminen töihin vuonna 2011 Toinen aste, perustutkinnot AMK-tutkinto, insinööri, tradenomi Yliopistotutkinto: DI, FM Lähde: Tilastokeskus

11 Arvio Suomen teknologiateollisuuden henkilöstön vuotuisesta rekrytointitarpeesta 2013-2016
Rekrytointitarve yhteensä: n henkilöä, joista Elektroniikka ja sähköteollisuuteen ja tietotekniikka-alalle n. 2000 Kone- ja metallituoteteollisuuteen ja metallien jalostukseen n. 4200 Suunnittelu- ja konsultointialalle n. 3200 *) Ammatillinen toinen aste sisältää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon Teknologiateollisuus ry 2013: Henkilöstöselvitys 2016

12 Tietosuoja ja tietoturva ovat jokaisen kansalaisen ja yrityksen perusoikeus
Tietoturvayhtiö F-Securen missio on taistella digitaalisen vapauden puolesta. F-Secure on vuonna 1988 perustettu suomalainen tietoturva- ja pilvipalveluyritys. Yritys edistää aktiivisesti yleistä alan tietoisuutta ja toimii kouluttajana julkisissa tilaisuuksissa ja oppilaitoksissa. F-Secure monitoroi ja analysoi jatkuvasti verkon uhkia, ylläpitää tilannekuvaa sekä raportoi niistä. Lisäksi yritys osallistuu toimialan tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yhteiskuntavastuu näkyy vahvasti F-Securen kaikissa tuotteissa ja toiminnassa. Yksityisyydensuoja- ja tietoturva-asioissa F-Secure toimii riippumattomana asiantuntijana sekä avustaa organisaatioita ja viranomaisia verkkorikollisuuden kitkemisessä. F-SECURE

13 Outokummun Tornion tehtaalla ruostumatonta terästä tehdään kilpailijamaita energiatehokkaammin
Torniossa tuotetaan ruostumatonta terästä jopa % pienemmillä hiilidioksidipäästöillä kuin kilpailijamaissa. Energiansäästö Outokummun ainutlaatuisilla teknologioilla on merkittävä: Sulan ferrokromin käyttö teräksen valmistuksessa säästää energiaa GWh/vuosi eli yli helsinkiläisen vuosittaisen energiankulutuksen verran. Prosessissa syntyvä häkäkaasu käytetään hyväksi energiana tehtaalla, mikä vähentää ulkoisen energian tarvetta ja korvaa noin nestekaasutonnia polttoainetta. Teräsaihioiden kuumapanostus säästää vähintään tonnia nestekaasua vuodessa. Prosesseja optimoimalla saadaan huomattavat lisäsäästöt. Lämmön talteenotoilla säästetään vuodessa noin tonnia polttoöljyä vastaava energiamäärä. Tornion tehdas kuluttaa kolme prosenttia Suomen sähköstä Muun muassa kierrätysmetallin sulatus vaatii paljon sähköä Energiatehokkuus, vähähiilinen sähkö ja kierrätysmateriaalien käyttö takaavat Tornion teräkselle maailman pienimmän hiilijalanjäljen. OUTOKUMPU

14 Outotecin kierrätysteknologiat säästävät resursseja
Outotecin kehittämät metallin- ja vedenkäsittelyteknologiat ovat maailman energia- ja materiaalitehokkaimpia. Noin 70% maailman kuparista tuotetaan Outotecin teknologioilla. Outotecin tavoite on kytkeä resurssien kulutus irti hyvinvoinnin kasvusta. Yksi tapa mahdollistaa tämä on metallien talteenoton sekä vedenkäsittely- ja kierrätysteknologioiden kehittäminen. Metalli materiaalina on hyvin ympäristötehokas - olettaen, että se kierrätetään mahdollisimman monta kertaa. Outotecin tehokkaat ja monipuoliset Kaldo- ja TSL-teknologiat mahdollistavat metallien toistuvan käytön, joka pienentää ratkaisevasti materiaalin ympäristöjalanjälkeä. Muun muassa lyijyn globaalin tuotannon raaka-aineista yli 65 % tulee kierrätetyistä auton akuista. Esimerkkejä Outotecin toimittamista kierrätysteknologioista löytyy Ruotsista, Japanista, Etelä-Koreasta, Kiinasta ja Saksasta. OUTOTEC

15 Oilonin polttimet vähentävät päästöjä kymmenillä prosenteilla
Oilon on toimittanut 30 000 MW:n edestä kaasupolttimia Kiinaan. Vuonna 2012 Pekingiin toimitettiin 83 poltinta, jotka vähensivät CO2-päästöjä 40 % ja poistivat hiukkaspäästöt kokonaan. Kaasupolttimia käytetään mm. kiinteistöjen lämmityksessä, kaukolämpökattiloissa sekä teollisuuden energiantuotannossa. Oilonin tuotteet ovat maailman kärkitasoa alentaessaan jopa 60 % kaasunpoltossa syntyviä typpioksidipäästöjä. Polttimilla kasvatetaan ympäristöystävällisen energian osuutta korvaamalla hiiltä käyttävät kaukolämpölaitokset kaasua käyttäviksi. Oilonin toimittamalla tekniikalla toteutettavat kaukolämpölaitokset vähentävät vuodessa CO2-päästöjä miljoonalla tonnilla eli lähes bensiinikäyttöisen henkilöauton vuosipäästöjen verran. Hiukkaspäästöjä laitokset vähentävät tonnilla vuodessa. OILON

16 Hyvällä suunnittelulla merkittäviä säästöjä energiankulutukseen
Konsultointi- ja suunnittelukonserni Granlundin osaamisen keihäänkärkenä on energiatehokkuus Meilahden tornisairaalan peruskorjaus 2011–2014 on energiatehokkuuden pilottikohde. Lämmitysenergian kulutuksen arvioidaan pienenevän 25 % ja sähkönkulutuksen 5 % sisäolosuhteiden samalla parantuessa. Katolle tulee aurinkolämpökerääjiä. Energiatehokkuutta parannetaan kohteessa nykyaikaisella talotekniikalla, lämmön talteenotolla, kaksoisjulkisivurakenteella, seinien lämmöneristyksen uusimisella, hyvälaatuisilla ikkunoilla ja rakenteiden tiivistämisellä. Granlund vastaa kohteen LVI-, sähkö- ja rakennusautomaation suunnittelusta sekä sprinkleri-, tele- ja turvajärjestelmien suunnittelusta ja energiakonsultaatiosta. GRANLUND

17 Materiaalitehokkuudella vähennetään tuotteiden ympäristökuormitusta
Nokia vähentää ympäristön kuormitusta materiaalivalinnoilla. Flexi Base Station -tukiaseman materiaalivalinnoilla vähennetään merkittävästi valmistus-, kuljetus- ja käsittelykustannuksia. Aikaisemmin alumiinista ja ruostumattomasta teräksestä tehty levyrakenne vaihdettiin alumiinista painevalettuun runkoon. Uusi tukiasema on kooltaan entistä pienempi, kevyempi sekä ympäristötehokkaampi valmistaa. Sen jalusta esimerkiksi painaa 60% aiempaa vähemmän. NOKIA

18 Kaivoksen optimointi tehosti tuotantoa ja energian käyttöä
Perulaisen Antaminan kaivoksen tuottavuus nousi merkittävästi Metson teknologialla. Metson PIO-projektissa kehitettiin tuotantoprosessia siten, että tuottavuus ja kannattavuus paranivat sekä tuotantokustannukset ja energiankulutus pienenivät. Tuotannon merkittävän nousun ja tuotantojärjestelmän kokonaisoptimoinnin seurauksena myös energiatehokkuus parani tuntuvasti ja tuotetonnikohtainen energiankulutus pieneni. Antaminan energiankulutus väheni 25 %. METSO

19 HIGH METAL PRODUCTION OY
Valmistuksen ja suunnittelun yhdistäminen toi uutta liiketoimintaa ja puolitti materiaalimäärät High Metal Production Oy kehitti keräyspahvin hajottamiseen tarkoitetun rumpupulpperin ja saavutti huimia säästöjä valmistuskustannuksissa. Keräyspahvin käsittelylaiteen uudelleensuunnittelussa pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti kierrätysmetalleja. Laitteen rakenne yksinkertaistui ja keveni, samalla laitteesta tuli entistä kestävämpi. Uudelleensuunnittelun kustannukset olivat noin euroa. Tuotesuunnittelun ansiosta kokonaissäästöä kertyi yli euroa, kun mukaan luettiin valmistuksen eri työvaiheet sekä laitteen rahti ja asennus. Tuotteen valmistuksessa ja kuljetuksessa säästyi 14,8 tonnia hiilidioksidia. HIGH METAL PRODUCTION OY