NUORten hyvinvointi on YHTEINEN asia – espoon kouluyhteistyön TOIMINTAMALLI Kouluyhteistyön mallien kehittäminen –projektin loppuseminaari osana Nuorisotyö.

Esitys aiheesta: "NUORten hyvinvointi on YHTEINEN asia – espoon kouluyhteistyön TOIMINTAMALLI Kouluyhteistyön mallien kehittäminen –projektin loppuseminaari osana Nuorisotyö."— Esityksen transkriptio:

1 NUORten hyvinvointi on YHTEINEN asia – espoon kouluyhteistyön TOIMINTAMALLI
Kouluyhteistyön mallien kehittäminen –projektin loppuseminaari osana Nuorisotyö koulussa –seminaaria

2 TOIMINTAMALLIN SISÄLTÖ
5 YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 5.1 Nuorisopalveluissa 5.2 Peruskouluissa 5.3 Toisen asteen oppilaitoksissa 6 TOIMINTA 6.1 Kouluyhteistyön vuosikello 6.2 Yhteistyön erityispiirteet alakoulussa 6.3 Yhteistyön erityispiirteet yläkoulussa 6.4 Yhteistyön erityispiirteet toisen asteen oppilaitoksissa 6.5 Yksilön tuki osana yhteisöä 6.6 Kasvatuksellisesti tavoitteellinen teemaan sidottu toiminta 6.7 Koko ikäryhmälle suunnattu nuorisotyöllinen toiminta 6.8 Harrastustoiminnan tukeminen 7 ARVIOINTI JA SEURANTA 8 LIITTEET SISÄLLYSLUETTELO 1 KOULUN JA NUORISOTYÖN YHTEISTYÖ ESPOOSSA 2 YHTEISTYÖN TAVOITTEET 2.1 Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen 2.2 Kumppanuuden rakentaminen 3 KOHDERYHMÄT 3.1 Sosiaalinen passiivisuus ja syrjään vetäytyminen 3.2 Kuohuntavaihe ja rajojen kokeileminen 3.3 Taustatekijät 3.4 Siirtymävaiheet 4 NUORISONOHJAAJA KOULUSSA 4.1 Nuorisonohjaajan rooli koululla 4.2 Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun – Kivasti ja Arvokkaasti 4.3 Yhteisöllinen oppilas- ja opiskeluhuolto

3 TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT
Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen  kouluviihtyvyys, osallisuus ja yhteisöllisyys, sosiaaliset taidot, minäkuva ja itsetunto, aikuisen läsnäolo ja yksilöllinen kohtaaminen Kumppanuuden rakentaminen  Pitkällä tähtäimellä nuorisonohjaajan osallistuminen koulun arkeen ja toimintaan suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin, pois ”ohjelmatoimisto-” ja ”tulipalojen sammutus” –ajattelusta Kaikki oppilaat (peruskoulut) Erityisesti lk  Siirtymä- ja kuohuntavaiheet, murrosikä Kiinnitetään huomiota passiivisiin, syrjäänvetäytyviin nuoriin, voimakkaasti oireileviin nuoriin, vähemmistöryhmiin kuuluviin ja maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Lisäksi esim. perhesuhteiden tai kotiolojen takia huolta herättäviin nuoriin. (Kohdennetut pienryhmät, luokkatyöskentely, yhteistyö kuraattorien kanssa, ennaltaehkäisevä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävä toiminta)

4 NUORISONOHJAAJAN ROOLI KOULULLA
Oppilaiden keskinäinen kanssakäyminen, ryhmädynamiikka, yhteisöllisyys ja osallisuus Kohtaaminen ja läsnäolo Ennaltaehkäisevä menetelmäosaaminen esim. päihdekasvatus, seksuaalikasvatus, minäkuva ja itsetunto Nuorten maailman ja ajankohtaisten ilmiöiden asiantuntijuus Mukaan koulun olemassa olevaan toimintaan ja rakenteisiin, toiminnan suunnittelu ja toteutus yhteistyössä koulun aikuisten kanssa (Yhteisöllinen OHR, Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun, KiVa, VerSo ym.) Koulun toimintakulttuurin kehittämiseen osallistuminen yhdessä oppilaiden ja koulun aikuisten kanssa

5 YHTEIStyön organisointi nuorisopalveluissa (peruskoulut)
Kaikille nuorisonohjaajille nimetään omat kummikoulut oman työpisteen lähialueelta  Kaikilla peruskouluilla on oma kummi nuorisopalveluissa. Jokainen nuorisonohjaaja käyttää viikkotyöajastaan sovitun määrän kouluyhteistyön tekemiseen vastuukouluillaan. Alueellisesti sovitaan kouluyhteistyön toteuttamisesta niin, että avoin toiminta toteutuu sovitusti.

6 YHTEIStyön organisointi KOULUSSA (peruskoulut)
Koululle vastuuhenkilö, joka organisoi toimintaa yhdessä nuorisonohjaajan kanssa, delegoi tarvittaessa tehtäviä eteenpäin ja tiedottaa muuta henkilökuntaa toiminnasta. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksista valitaan vähintään kolme, joihin nuorisonohjaaja tulee mukaan. Rehtori pitää huolta, että yhteisesti sovitun toiminnan toteuttaminen kouluaikana (esim. teematunnit) on mahdollista ja siihen varataan aikaa koulun työjärjestyksestä.

7 YHTEISTYÖN TEEMOJA VUOSILUOKITTAIN
Itsenäinen asuminen ja talous Aktiivinen kansalaisuus Terveet elämäntavat Osallisuus ja vaikuttaminen Yhteisöllisyys Omnia ja lukio Tulevaisuus Läsnäolo välitunnilla Yhteisöstä irtoaminen 9. LK Päihdekasvatus Seksuaalikasvatus 8.LK Siirtyminen yläkouluun Ryhmäytykset Jatko/lisä- ryhmäytykset Ryhmätoiminta Sosiaaliset taidot Läsnäolo välitunnilla 7.LK Välitunti- toiminta 6.LK Suvaitsevaisuus Murrosikä 5.LK Nuorisotilan ja toiminnan esittely Tuki tarvittaessa 3-4.LK NUORISONOHJAAJA VOI OLLA TYÖPARINA KOULUSSA JO KÄYTETTÄVISSÄ MENETELMISSÄ kuten Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun -tunnit ja vanhempainillat  ArvoKas -tunnit  KiVa -tunnit  Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta

8 TOIMINTA Välituntitoiminta  Läsnäolo, aktivoiva toiminta
Teematunnit  esim. päihdekasvatus, seksuaalikasvatus, tulevaisuustyöpajat Yhteisöllisyyttä tukeva toiminta  Ryhmäytykset ja jatkoryhmäytykset, koko koulun tapahtumat, tukioppilastoiminta, KiVa -toiminta Osallisuutta tukeva toiminta  esim. oppilaskuntatoiminta, ManiMiitti, muu vaikuttamistoiminta ja vaikuttamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvät teematunnit Luokkatyöskentely  esim. Friends –ohjelma, ryhmädynamiikkaa tukeva toiminta, kiusaamisen käsittely, ”kohdennettu” työ luokan tarpeista käsin Kohdennettu pienryhmätyö  Ryhmien kokoaminen yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa Vanhempainillat  Vanhemmuuden tukeminen yhteistyössä, nuorisopalveluiden toiminnan tunnetuksi tekeminen, nuorisonohjaajan asiantuntijuuden hyödyntäminen

9 YHTEISTYÖ TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN KANSSA
KOORDINOI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPISTE yESBOx TOTEUTTAA: NUORISONOHJAAJISTA KOOTTU TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖVERKOSTO (YLI ALUERAJOJEN) TYÖPAJAT  TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖSTÄ KIINNOSTUNEET NUORISONOHJAAJAT KOULUTETAAN VETÄMÄÄN TYÖPAJOJA ITSENÄISEN ASUMISEN TYÖPAJA  yESBOx VASTAA NUORISONOHJAAJIEN KOULUTTAMISESTA JA TYÖPAJOJEN ORGANISOIMISESTA  yESBOx JA MUUT VERKOSTON NUORISONOHJAAJAT VASTAAVAT TYÖPAJOJEN TOTEUTTAMISESTA MUUT TEEMATYÖPAJAT MUU TOIMINTA  TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA OLEVAT NUORISONOHAAJAT SUUNNITTELEVAT JA TOTEUTTAVAT TOTEUTETAAN TARPEEN JA RESURSSIEN MUKAAN NIISSÄ OPPILAITOKSISSA, TOIMIPISTEISSÄ TAI OPISKELURYHMISSÄ, JOISSA ON TARVE (EI SYSTEMAATTISESTI KAIKILLE IKÄLUOKILLE)

10 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu
TAVOITTEET: EDISTÄÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ EDISTÄÄ OPPILAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄÄ AITOA OSALLISUUTTA TUKEA OPPILAITA TARVITTAESSA YKSILÖINÄ JA OSANA RYHMÄÄ SYVENTÄÄ KASVATUSKUMPPANUUTTA MANIMIITTI NEUVOTTELUKUNTA MANIMIITTI IDEAT KÄYTÄNTÖÖN Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 8. LUOKKIEN TEEMATUNNIT: PÄIHDEKASVATUS 7. LUOKKIEN JATKORYHMÄYTYSPÄIVÄT Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (peruskoulut) Syksyn arviointi ja suunnitelman tarkennus: Vuosisuunnitelma (liite 1) 5. LUOKKIEN TEEMATUNNIT: MURROSIKÄ (terveydenhoitajan kanssa) MANIMIITTI ÄÄNESTYKSET KOULUILLA Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (peruskoulut) Lukuvuoden suunnitelman tarkennus: Vuosisuunnitelma (liite 1) VAIKUTTAMO 9.LK (NUVA) MANIMIITTI TYÖPAJAT Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (peruskoulut) Lukuvuoden arviointi ja seuraavan lukuvuoden suunnittelu: Vuosisuunnitelma (liite 1) JATKUVA TOIMINTA KOKO VUODEN: LÄSNÄOLO VÄLITUNNILLA (yläkoulu) (TUKIOPPILASTOIMINTA) (KOULUN OSALLISUUSTOIMINTA) VANHEMPAINILLAT: 3.LK JA 7.LK 8. LUOKKIEN TEEMATUNNIT: SEKSUAALIOIKEUDET TOISEN ASTEEN TEEMATYÖPAJAT: ITSENÄINEN ASUMINEN TALOUS (Toisen asteen yhteistyöverkosto ja yESBOx) Toteutetaan sovitusti pitkin vuotta TOIMINTA TARVITTAESSA: KOHDENNETTU PIENRYHMÄTYÖ LUOKKATYÖSKENTELYT VÄLITUNTITOIMINTA (alakoulu) 6. LUOKKIEN TEEMATUNNIT: SIIRTYMINEN YLÄKOULUUN, PÄIHDEKASVATUS 7. LUOKKIEN RYHMÄYTYSPÄIVÄT MANIMIITTI STARTTITAPAHTUMAT

11 PORINAryhmät 10 minuuttia lähellä istuvien kanssa seuraavien kysymysten parissa (yhden tai useamman)
Miten Viherkallion koulun oivalluksia/hyviä käytänteitä voitaisiin hyödyntää muissa kouluissa? Onko jotain konkreettisia vinkkejä ja tekoja, jotka olisi helppo viedä muualle sellaisenaan? Mitä Espoon toimintamallista on mahdollista ”parastaa” suoraan muualle? Mitä ja miten nuorisotyö voisi tuoda lisää koulussa jo tehtävään hyvinvointityöhön? Miten Espoon toimintamallia voisi vielä kehittää? Ideat ja ajatukset kirjataan ylös, ja esitellään lopuksi lyhyesti muulle ryhmälle. Muistiinpanot jäävät työpajan vetäjille, jotka esittelevät ajatuksia päivän yhteenvedossa.

12 KIITOS! Toimintamalli ja menetelmäpankki löytyvät täältä:
 Tietoa, neuvoa, apua  Julkaisut ja toimintamallit  Kouluyhteistyön toimintamalli/ Menetelmäpankki kouluyhteistyöhön