Esa Österberg Vieraileva tutkija, Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö,

Esitys aiheesta: "Esa Österberg Vieraileva tutkija, Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö,"— Esityksen transkriptio:

1 Alkoholilain uudistus, prosessi sekä taustat suomalaisessa päihdekulttuurissa
Esa Österberg Vieraileva tutkija, Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö, Kansanterveyden edistämisen-osasto

2 Esityksen sisältö Suomessa ollaan uudistamassa alkoholilainsäädäntöä.
Tarkoitukseni on kertoa teille ensiksi taustat alkoholinsäädännön uudistamisesta eli tavallaan Suomen alkoholipolitiikan pitkä kaari. Monesta saattaa tuntua että aloitan kaukaa, mutta ajattelin tämän olevan tarpeellista etenkin menneisyyden painolastin ymmärtämiseksi-. Lisäksi sen mahdollistaa esitykseeni varattu puolitoista tuntia. Esityksen toisessa osassa käsittelen sitten alkoholilain suunniteltua muutosta sekä arvioita alkoholilain muutosten mahdollisia vaikutuksia. 18-Sep-18 Esa Österberg

3 Oluesta paloviinaan 1500-luvulla Suomessa juoduin alkoholijuoma oli olut.. Viina tuli Suomeen 1600-luvulla. Ennen pitkää se syrjäytti oluen. Viinan kotipolttoa säädeltiin. Ei aluksi niinkään siksi, että siitä aiheutui sosiaalisia ongelmia. Perussyy oli, että viinan valmistukseen tarvittiin viljaa, ja viljaa tarvittiin myös muihin tarkoituksiin kuten sodankäyntiin. Viinanpoltto oli talollisten verotettu etuoikeus, joka huonoina satovuosina saatettiin kokonaan kieltää. 18-Sep-18 Esa Österberg

4 1800-luvun alkupuoli 1800-luvulla rauhan vallitessa viljaa riitti entistä paremmin viinanpolttoon, ja kotipoltto vapautui entisestään. Emme tiedä tarkkaan, mitä Suomessa tapahtui alkoholin kulutukselle, mutta Tanskassa ja Ruotsissa viinan kulutus nousi luvun alkupuolella aivan uudelle tasolle, ehkä korkeammaksi kuin koskaan aiemmin ja myöhemmin. Viinan kotipoltto kiellettiin kaikkialla Pohjoismaissa luvun puolenvälin tienoissa. Suomessa kieltovuosi oli 1866. Kotipolton kielto perustui paitsi viinan aiheuttamiin sosiaalisiin haittoihin myös haluun keskittää viinanvalmistus tehtaisiin, joista veronkeruu oli helpompaa kuin maatiloilta. 18-Sep-18 Esa Österberg

5 Kohti kieltolakia Kotipolton kielto lopetti talonpoikaisen viinanvalmistuksen. Tällä on ilmeisesti suora yhteys siihen, että talonpoikaissääty oli kunnallislain ja elinkeinovapauslain säätämisen jälkeen kuivattamassa koko maaseudun 1800-luvun jälkipuoliskolla. 1880-luvun puolessavälissä kohtuuden ystävinä aloittaneen raittiusliikkeen ihanteeksi tuli täysraittius. Myös naisasialiike, työväenliike sekä nuoriseuraliike olivat täysraittiuden kannattajia. Venäjän hallitus hyväksyi lopulta keväällä 1917 suomalaisten kieltolakipyynnön ja kieltolaki tuli voimaan vuosiksi Kieltolaki kumottiin vuonna 1932 ja Suomi sai kokonaisvaltaisen alkoholimonopolin, Alkon. Motiivina oli muun muassa taistelu laitonta liikettä kohti että alkoholiverojen kerääminen. 18-Sep-18 Esa Österberg

6 Alko ja alkoholipolitiikka
Vuodesta 1932 lähtien Alkolla oli monopoli alkoholijuomien valmistukseen, maahantuontiin, vientiin sekä tukku- ja vähittäismyyntiin. Alkon hallintoneuvosto myös päätti alkoholijuomien hinnoista niin vähittäis- kuin anniskelumyynnissä. Käytännössä Alko hoiti Suomen alkoholipolitiikkaa aina vuoteen 1995 asti. Sodan viimeisinä vuosina Suomessa otettiin käyttöön Alkon henkilötodistus eli viinakortti. Sodan päättymisen jälkeen alkoholin kulutus ja siihen liittyneet häiriöt lisääntyivät, mutta vähitellen olot normalisoituivat ja vuonna 1952 Alko aloitti mietojen alkoholijuomien suosiminen. 18-Sep-18 Esa Österberg

7 Mieluummin viinejä kuin väkeviä
Italiassa alkoholin kulutusta hallitseva alkoholijuoma oli viini. Sitä juotiin aterioiden yhteydessä. Alkoholijuomien saatavuutta ei rajoitettu, mutta kaduilla ei näkynyt juopuneita. Suomessa viina hallitsi alkoholin kulutusta. Näkyviä järjestykseen liittyviä alkoholihaittoja oli paljon. Viina tuli korvata viinillä ja juopottelu ruokajuomisella. Väkevien viinien osto vapautettiin myymälätodistuksesta vuonna 1952 ja sidottiin uudelleen myymälätodistukseen vuonna 1958. Viinien hintoja alennettiin suhteessa viinojen hintoihin luvulla. Vuoden 1968 alkoholilaki ja keskiolutlaki toivat keskioluen ruokakauppoihin ja kahviloihin vuonna 1969. 18-Sep-18 Esa Österberg

8 Alkoholin kokonaiskulutuksen säätely
1950-luvulla alkoholismi hallitsi alkoholikeskustelua Maailman terveysjärjestössä (WHO:ssa). Alkoholipolitiikka - kansanterveydellinen näkökulma eli purppurakirja ilmestyi yhteistyössä Maailman terveysjärjestön, WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa vuonna 1975. Purppurakirjan keskeisin päätelmä oli: ”Alkoholin kokonaiskulutuksen muutokset vaikuttavat ihmisten terveyteen kaikissa yhteiskunnissa. Koska alkoholinkulutusta voidaan rajoittaa alkoholikontrollin keinoin, alkoholin saatavuuden kontrolli on kansanterveydellinen kysymys.” Alkoholin kokonaiskulutuksen säätely nostettiin keskiöön. Erityisesti Ruotsissa alkoholin kokonaiskulutuksen säätely nousi alkoholipolitiikan kulmakiveksi; vuosien kuluessa se nousi myös keskeiseen asemaan WHO:n alkoholinäkemyksissä. 18-Sep-18 Esa Österberg

9 Alkon kokonaisvaltainen monopoli murtuu
Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin ja sääti uuden alkoholilain, jossa Alkon asema muuttui kokonaisvaltaisesta alkoholimonopolista alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoliksi. Jo lainsäädäntöprosessin yhteydessä eri toimijoiden arviot omista vaikutusmahdollisuuksistaan ja todellisesta alkoholipoliittisesta tilanteesta poikkesivat toisistaan. Suomen alkoholipolitiikka oli jonkin aikaa tuuliajolla, kun eri toimijat hakivat paikkaansa ja roolejaan. Alko konserni pyrki tässä tilanteessa hyödyntämään jäljellejäänyttä vähittäismyyntimonopolia muilla alueilla tapahtuvien laajennusten rahoittajana. Alko konsernin laajentuminen ei kuitenkaan onnistunut kovin hyvin. Vuonna 1998 vähittäismyyntimonopoli Alko itsenäistyi ja jäi osaksi Sosiaali- ja terveysministeriön konsernia. 18-Sep-18 Esa Österberg

10 Viro liittyy Euroopan unioniin
Suomen liittyessä EU:n jäseneksi vuonna 1995 Suomi sai Ruotsin lailla säilyttää matkustajien verovapaata alkoholintuontia rajoittavat määrälliset kiintiöt ensin vuoden loppuun ja sitten vuoden 2003 loppuun. Viro liittyi Euroopan Unionin jäseneksi mikä mahdollisti omaan käyttöön tulevien alkoholijuomien vapaan verottoman matkustajatuonnin Virosta (ja muista EU-maista) Suomeen. Matkustajien alkoholijuomien tuonnin hillitsemiseksi Suomi päätti alentaa alkoholijuomien valmisteveroja keskimäärin 33 prosenttia maaliskuussa 2004. 18-Sep-18 Esa Österberg

11 Alkoholijuomien kulutuksen, anniskelukulutuksen ja vähittäiskulutuksen reaalihintaindeksit 2000–2016 (2000=100) 18-Sep-18 Esa Österberg

12 Alkoholin matkustajatuonti juomaryhmittäin vuosina miljoonia litroja 100:n prosentin alkoholia 18-Sep-18 Esa Österberg

13 Matkustajatuonnin kehitys juomaryhmittäin 12 kuukauden liukuvana summana huhtikuusta 2005 elokuuhun 2017, miljoonaa litraa 100-prosenttista alkoholia 18-Sep-18 Esa Österberg

14 Suomen valtion vuosina 2002-2013 keräämät alkoholijuomaverot, milj
Suomen valtion vuosina keräämät alkoholijuomaverot, milj. euroa

15 Juomisen viikkorytmi syysviikolla vuonna 2008
Pylvään korkeus kertoo kuinka moni suomalainen juo alkoholia tiettynä tuntina viikosta?

16 Pääasiallinen ruokajuoma sunnuntain pääaterialla sukupuolen mukaan vuosina 1968, 1984, 1992 ja 2008, %. Miehet Naiset 1968 1984 1992 2008 Maito, piimä 91 80 64 52 92 66 49 42 Vedet 2 11 21 31 3 27 39 47 Mehu, virvoitusjuomat, pilsneri, kotikalja 5 9 8 6 Viini 1 4 Olut, sahti Yhteensä, % 100 Yhteensä, N 1370 1782 1709 1297 453 1842 1737 1428

17 Alkoholijuomien kulutuksen keskittyminen
18-Sep-18 Esa Österberg

18 Suomalaisten suhtautuminen vallitseviin alkoholipoliittisiin rajoituksiin vuosina 1984–2017 tehtyjen mielipidekyselyjen perusteella, % Lähde: Kysely alkoholipoliittisista mielipiteistä, THL THL

19 Humalakokemukset harventuneet 2008-2016: hyvän trendin soisi jatkuvan
Lähde: Juomatapatutkimus 2016, THL 2017 THL

20 Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa, 100% alkoholia/ 15 vuotta täyttänyttä kohti
Uusi alkoholilainsäädäntö 1969 Kaksi hinnan-korotusta 1975 Alkoholimainonnan kielto Uusi alkoholilaki 1994 Alkoholiveroa alennettiin keskimäärin 33 % vuonna 2004. Veroalennuksen jälkeen alkoholiveroa on korotettu 5 kertaa. Keskioluen myynti elintarvikeliikkeissä sallittiin. Uudet ikärajat (18/20). Alkon myymälöiden perustaminen tuli mahdolliseksi myös maaseudulle. Reaali-hinnat nousivat 8 %. Alkoholi-mainonnan täyskielto 1977 – 1994. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin vuonna 1995. Alkon kokonaisvaltainen monopoli murtui. Julkijuominen sallittiin. Keskioluen ja siiderin myynti sallittiin vähittäiskauppojen lisäksi kioskeilla ja huoltoasemilla.  , - 10 – 44 %  , + 10 – 15 %  , + 10 %  , + 10 %  , + 10 – 15 %  , + 5,3 – 8,6 % Nopea kaupungistuminen. Suuri muuttoliike Ruotsiin Voimakas taloudellinen kasvu Lama-vuodet Suomi liittyy Euroopan Unioniin 1995 Taloudellinen taantuma

21 Vastaava kehitys uskottava myös nyt uusien tuotteiden kohdalla.
Siideri ja long drink kauppoihin 1995: niiden kasvu 1990-luvun lopulla ei vähentänyt muuta kulutusta. Vastaava kehitys uskottava myös nyt uusien tuotteiden kohdalla. Olut + long drink + siideri: 58% kaikesta myynnistä Lähde: THL, Alkoholijuomien kulutus THL

22 Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vuosina jakeluteittäin litroina 100 %:n alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti

23 Raittius ja alkoholinkäytön useus
Raittiita on nykyään noin 10 % aikuisväestöstä. Miesten ja naisten raittiudessa ei enää ole eroa. Vuonna 1968 raittiiden naisten osuus oli 39 %. Suomessa alkoholin päivittäinen käyttö on edelleen melko harvinaista. Vuonna 2008 miehistä 11 % ja naisista 3 % nautti alkoholia vähintään 4 kertaa viikossa. Alkoholia käytettiin 1960-luvulla paljon harvemmin kuin nykyään, mutta 1990-luvun alkupuolen jälkeen juominen ei ole juurikaan tihentynyt. Vuonna 2008 kaksi kolmasosaa miehistä ja kolmasosa naisista käytti alkoholia vähintään kerran viikossa.

24 Kuolleisuus kansansairauksiin on vähentynyt – alkoholisyyt keskeisin poikkeus Alkoholikuolleisuus on indikaattori muillekin haitoille Työikäisten kuolemansyyt Suomessa asukasta kohti Yksin alkoholista johtuvia maksasairaus-kuolemia on n. 1000, eli 4 kertaa niin paljon kuin liikenne-kuolemia Lähde: Tilastokeskus 2016 THL

25 Valtion motiivit vaikuttaa alkoholipolitiikkaan
Alkoholipolitiikka tarkoittaa niitä oikeudellisia, taloudellisia ja fyysisiä kontrollitoimenpiteitä, joilla julkinen valta voi vaikuttaa alkoholin saatavuuteen ja alkoholin kulutukseen sekä alkoholihaittoihin. - Sillä on pyritty ensisijaisesti rajoittamaan alkoholihaittoja. Alkoholipolitiikalla on monia motiiveja. - Pyrkimys pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta - Pyrkimys ylläpitää kansanterveyttä - Pyrkimys turvata alkoholijuomista valtiontaloudelle kerättävät verotulot - Pyrkimys edistää alkoholielinkeinojen toimintaedellytyksiä 18-Sep-18 Esa Österberg

26 Alkoholilain kokonaisuudistuksen historia ja aikataulu
2011 Alkoholilain kokonaisuudistus Pm Kataisen hallitusohjelmaan 2012 THL valmisteli katsauksen alkoholihaittojen vähentämiskeinoista Valvira kokosi yhdessä Avien ja elinkeinon kanssa muutosehdotuksia 2013 STM toteutti arviomuistion laajan lausuntokierroksen.   - säänneltävä ilmiö, lain tavoite, sääntelymahdollisuudet ja vaikutukset 2014 Pm Stubbin hallitusohjelma: Uudistusta ei toteuteta 2016 Min. Rehulan pohjaesitys uudeksi alkoholilaiksi 2/2016 Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien linjaukset 5/2016 Lakipaketti lausuntokierroksella 11/ /2017 Notifiointi Euroopan komissiolle 12/ /2017 Lainsäädännön arviointineuvosto 3 - 4/2017 2017 HE 100/2017 vp Eduskuntakäsittely /2017 Etunimi Sukunimi

27 Keskeiset muutosehdotukset lakiin
Kansanterveyden kannalta merkittävimmät: Päivittäistavarakaupassa, huoltoasemilla ja kioskeissa myytävien oluiden, long drinkien ja siidereiden alkoholipitoisuuden maksimi nousee 4,7%-> 5,5% korkeintaan 5.5% tislattua alkoholia sisältävien juomien myynti alkaa päivittäistavarakaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa. vahvojen oluiden, siidereiden ja limuviinojen vähittäismyyntipisteiden määrä siis nousee (350 -> jopa 8400) Muita muutoksia, mm. anniskeluaikoja vapautetaan aamuyöstä anniskelupaikan hoitajia ja anniskelualueita koskevia määräyksiä vapautetaan käsityöläisoluiden myynti väljenee luvanhaltijoiden omavalvonta otetaan käyttöön 2 aiemmin THL:ssä esiin nostetun lisäksi tässä on nyt kolmaskin asia eli maksimissaan 8000 anniskelupaikan vähittäismyynti (heidän pitää hakea vähittäismyyntilupa, eli tuskin 8000 vähittäismyyntipistettä tulee olemaan). [Tätä ei myöhemmin käsitellä, ehkä siitä kannattaa tässä yhteydessä sanoa pari lausetta] On epävarmaa, kuinka moni vähittäismyyntiä alkaa harjoittaa ja tuleeko se ylittämään marginaalisen määrän. Mutta tämä voi tarkoittaa alkoholin ulosmyyntiä paikoissa, joissa siihen ei ole totuttu ja jossa se ei ole ongelmatonta, esim. uimarannoilla joissa on kahvila (ja joissa on paljon lapsiperheitä). Ja se voi tarkoittaa anniskelun ja vähittäismyynnin rajanvedon ongelmallistumista (anniskelualueen tiukat säännöt vs. ulosmyydyn vapaammat säännöt aidan toisella puolella) Vanhat ja uudet juomasekoitukset: vanha= gin long drink. Esim. Panimoliiton puheissa on ikään kuin tämä olisi ainoa juomalaji, jota muutos koskee. Uudet= vastaavia sekoituksia tullaan luomaan eri alkoholeista ja eri limuista monina yhdistelminä.

28 Lakiesityksessä ennakoidut taloudelliset vaikutukset
Alkoholiverotulot lisääntyvät 65 mi€, haittojen välittömiin kustannuksiin 65 mi€:n lisäys Päivittäistavarakaupalle 5% myynnin kasvu merkitsee 100 mi€:n myynnin lisäystä, Alkon myynnin menetys 100 mi€ Työllisyysvaikutukset päivittäistavarakaupalle epätodennäköisiä, Alkolle merkittäviä ravintoloille parhaassa tapauksissa neutraali pienpanimoille kymmenien henkilöiden positiivinen vaikutus Matkustajatuonti vähenee 8.5 mi litrasta 7.5 mi litraan (Viro nostaa alkoholiveronsa lähemmäksi Suomen tasoa) Helpottaa kansainvälisten jättien tuloa Suomeen Kansainväliset toimijat: - 4,7% raja on toiminut Suomessa protektionismin välineenä. Monet ulkomaiset panimot, joiden tuotteet ovat 4,7-5,5 välillä, eivät ole lähteneet sovittamaan tuotteitaan suomalaisiin vaatimuksiin, mikä on vähentänyt ulkomaista kilpailua. Nyt voidaan odottaa ulkomaisen kilpailun kasvavan ja suomalaisen oluen myyntiosuuden pienenevän.

29 Lakiehdotuksessa ennakoidut vaikutukset viranomaisten toimintaan
Uudistus sisältää sekä valvontaa yksinkertaistavia että lupa- ja valvontakohteita lisääviä toimia Lisää järjestysongelmia erityisesti viikonloppuisin (resurssitarve mi€) Lisää poliisin hälytystehtäviä, ja siten henkilöstö- ja kalustotarvetta Mitä ovat vähentävät ja lisäävät toimet? Esitys ”Esimerkiksi ravintoloiden jatkoaikaluvista luopuminen vähentää viranomaistyötä, mutta esimerkiksi ravintoloiden vähittäismyyntiluvat ja cateringilmoitukset lisäävät merkittävästi lupahallinnon työtä ainakin lain voimaantullessa”

30 Mitä kautta muutokset vaikuttavat kokonaiskulutukseen?
Kysynnän ”aito kasvu” suuri määrä suomalaisille uusia tuotteita – ja niille julkisuutta myyntipisteiden lukumäärä nousee lähes 15-kertaiseksi hinta laskee aukioloajat vapautuvat, sunnuntai kauppapäiväksi myynninedistäminen monipuolistuu ja lisääntyy merkittävästi heräteostokset ruokakaupassa Oluen, siiderin ja juomasekoitusten väkevöityminen päivittäistavarakaupassa 1/ Kysynnän ”aito kasvu”: suuri osa vahvemmista korvaa jotakin aiempaa myyntiä, mutta tässä kalvossa perustellaan, miksi on todennäköistä, että muutokset luovat myös aidosti uutta kysyntää (korvautumisesta myös erillinen dia) A/ ’…- ja niille julkisuutta’: naistenlehdet ja kokkauslehdet ja -palstat janoavat uusia trendejä. Kun Suomeen aletaan tuoda ulkomailta paljon uusia oluita monista eri maista & kotimaiset oluet pääsevät laajempaan myyntiin, tässä riittää olutbuumin ainesta näille lehdille rummutettavaksi (vrt. seuraavan dian ’suhteutus’ eli siideri/long-drink trendi). A/ Uudet juomasekoitukset – katso seuraavan dian kuvio (vrt. siiderit ja lonkero = suomen nykyversio limuviinoista) B: Myyntipisteiden lukumäärä: tämä oli esillä jo aiemmin (350 -> jopa 8400) [Onko tämän vaikutuksesta tutkimustuloksia? Esim. Kanadassa (British Columbia) osittainen monopolista luopuminen (yksityisiin erikoisliikkeisiin) : 1% vähittäismyyntipisteiden lukumäärässä lisäsi kokonaiskulutusta 0,15 prosentilla (Stockwell et al., Addiction 2009)] C / hinta – ERILLINEN DIA (Dia 10) D: aukioloajat = vahvaa olutta ym. saa jatkossa myös sunnuntaisin. Ei lisänne kokonaiskulutusta kuin nimeksi, mutta suurkuluttajien krapularyypyksi nyt tarjolla hieman entistä vahvempaa. [- Mitä tiedetään tutkimuksen perusteella? Ruotsi: uusi Systembolagetin myyntipäivä (lauantai) lisäsi kokonaiskulutusta 3,3% ] E: Alko on pidättäytynyt erilaisista myynninedistämistoiminnasta, yksityiset eivät (tuotteiden sijoittelu, strategiset tarjoukset, markkinointi,..) [tämän asian vaikutuksesta ovat tutkimuspohjaiset estimaatit vähissä]

31 Hinta Keskioluen ja vahvan oluen ero alkoholiverossa. 0,06€ per pullo
kaupassa hintaeron ratkaisevat panimot ja kaupat Todennäköisesti halvimmalla per alkoholisenttilitra myydään vahvaa olutta nelosesta tullee suurkuluttajien valinta Lakiluonnoksessa arvioidaan kauppoihin siirtyvien alkoholijuomien hinnan halpenevan tarjousmyynnissä jopa yli 50% nykyisestä Nelosen hinta – mihin vaikuttaa? -> kuinka paljon vaihdetaan kolmosesta neloseen = väkevöityminen -> ne, jotka ovat halunneet nytkin nimenomaan nelosta (Alkosta, Virosta), saavat sitä nyt läheltä ja halvemmalla, mikä lisännee ostomääriä tässä osaryhmässä [- Mitä tiedetään hinnan vaikutuksesta? Vaikutus on todettu meta-analyyseissä (esim. Wagenaar et al. Addiction 2009) & Suomessa kokemus vahvistanut ]

32 THL:n arvio vaikutuksesta
Päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskimääräinen alkoholipitoisuus nousee 4,4 -> 4,9% Päivittäistavarakaupan myynnin lisäys yli muualta siirtyvän: +5% Näillä oletuksilla vaikutus kokonaiskulutukseen olisi: +6%

33 Vaikutus terveyseroihin
Alkoholisyyt selittävät miesten sosiaaliryhmittäisistä kuolleisuuseroista viidenneksen, ja naisilla kuudesosan Elinajanodote-erojen kasvu 2000-luvun alussa juontui työikäisten alkoholikuolleisuuden lisääntymisestä Alkoholi selittää miesten kuolleisuuseron kasvusta lähes 70%; alkoholi ja tupakka naisilla kuolleisuuseron kasvusta 85% 2008 jälkeen, kun alkoholinkulutus ja –kuolleisuus ovat vähentyneet, myös kuolleisuuserot ovat pienentyneet Terveyserojen kaventamisen näkökulmasta alkoholinkäytön ja alkoholihaittojen vähentäminen (tai edes kasvun ehkäisy) olisivat ensiarvoisen tärkeitä 2008 jälkeen: nämä tiedot ovat julkaisemattomia, mutta Pekka Martikainen esitteli niitä marras-joulukuun vaihteessa THL:n seminaarissa

34 Pia Mäkelä, Alkoholipolitiikkaseminaari
Alkoholinkäytön vaikutus kestävyysvajeeseen ja yhteiskunnan kantokykyyn Kustannukset yhteiskunnalle Suorat kustannukset n. 1,4 miljardia euroa Aliarvio (erityisesti työkyvyttömyyseläkkeet, tapaturmat, haitat muille kuin juojalle itselleen: alkoholin rooli jää pimentoon) Epäsuorat kustannukset työnteon vähenemisen kautta suuremmat Runsaan alkoholinkäytön on osoitettu lisäävän riskiä: sairaspoissaoloihin (Duijts ym. J Clin Epidemiol 2007) työkyvyttömyyseläkkeeseen (Salonsalmi ym., Addiction 2012) tuottavuuden laskuun (Goetzel et al., JOEM 2009) työttömyyteen (Mullahy & Sindelar, J Health Economics 1996) Kaksitehovaikutus = kustannusten lisääminen + kustannusten maksajien vähentäminen Pia Mäkelä, Alkoholipolitiikkaseminaari

35 Jos kokonaiskulutus lisääntyisi 6%..
Kestävyysvajetta koskeviin tavoitteisiin pääsy vaikeutuu (lisää kuluja, vähemmän maksajia) Alkoholin aiheuttamien kuolemien määrä lisääntyy n. 150:llä Alkoholisairaudet ja tapaturmat aiheuttaisivat n sairaalahoitoa vuodessa nykyistä enemmän Kulutuksen kasvu uhkaisi erityisesti haavoittuvimpia väestöryhmiä – tavoitteet terveyserojen supistamisesta olisi entistä vaikeampi saavuttaa Suhteellinen vaikutus kuolleisuuteen voi olla selvästi suurempi, koska: - Empiirinen tieto viittaa suurempaan suhteelliseen muutokseen haitoissa - Oluen väkevöityminen koskee todennäköisesti erityisesti riskikäyttäjiä